Monien mielestä oma asuinpaikka on hyvä, ellei jopa paras paikka asua. Tätä mieltä ovat myös monet Ristinummen ja Olympiakorttelin asukkaat, jotka viihtyvät omalla alueellaan.
Nistinummi ja slumminummi vai sittenkin luonnonläheinen asuinpaikka? Vaasan yliopiston hallintotieteen maisteriopiskelijat osallistuivat Lähiö-Inno -hankkeeseen osana maisterivaiheen opintojaan ja tutkivat alueen maineen muodostumista ulkoisten ja sisäsyntyisten tekijöiden perusteella.
Asuinalueiden kehittämisessä ymmärrys paikan historiasta tekee nykyhetken tulkitsemisesta helpompaa. Menneisyyden tapahtumilla ja nykyhetkessä elävillä tarinoilla on vaikutuksensa etenkin kollektiivisten mainekäsitysten muodostumiseen. Historian kautta on mahdollista luoda myös aineetonta arvoa asuinalueille.
Yhteisöllisyydellä käsitteenä on sekä normatiivinen että ihanteellinen ulottuvuus. Yhteisöllisyyttä voidaan ymmärtää usealla eri tavalla. Stereotyyppisten ihmiskäsitysten vahvistaminen voi olla haitallista yhteisöllisyydelle.
Yhteiskehittämisen tyypillisinä elementteinä pidetään läpinäkyvyyttä, luottamusta, riittävää tiedon saannin mahdollisuutta ja vastuullisuutta. Ne ovat myös toimintaperiaatteita, joihin modernit organisaatiot nykyisin pyrkivät. Yhteiskehittämisen tärkeimpiä anteja onkin vuorovaikutus, se, että ajatusten virtaaminen uusiin suuntiin mahdollistuu ja uutta tietoa voidaan tuottaa yhdessä keskustellen.
Lähiö-Inno-hankkeen tutkijat järjestivät kaksi kolmetuntista asukaspäivää, toisen Ristinummella (20.4.) ja toisen Olympiakorttelissa (21.4.). Ajatuksena oli saada yhteyttä asukkaisiin ja kartuttaa tietoa asuinalueista heidän itsensä kertomana. Samassa yhteydessä kerroimme myös alustavista tutkimustuloksista niistä kiinnostuneille kaupunkilaisille.
Olympiakortteli on yhdistelmä keskeisellä sijainnilla varustettua, palveluita lähellä olevaa, edullista ja yhteisöllistä asumista tarjoavaa asuinaluetta. VOASin Olympiakorttelin kohteet toimivat tällä hetkellä kotina noin 500 opiskelijalle.
Asuinalueiden kehittämisessä kannattaa kuunnella asukkaita, sillä heillä on monia kehittämisideoita. Yhteiseen keskusteluun pitäisi saada mukaan erilaisia toimijoita, jotta voitaisiin muodostaa sellaisia tulevaisuuden näkymiä, jotka ovat mahdollisimman monille hyviä ja toimivia.
Lähiö ei ole vain ihmisten tila. Tilat, jotka olemme usein ajatelleet ensisijaisesti ihmisen tarpeeseen ovat myös muiden lajien paikkoja.