Kolme ihmistä kävelee pitkää katettua käytävää. Taustalla näkyy puita ja jono ihmisiä.
Tutkijoita Ristinummen vanhalla ostarilla

Innovatiiviset menetelmät kaupungin kehittämisen tukena

Yhteiskehittäminen

Yhteiskehittämisen tyypillisinä elementteinä pidetään läpinäkyvyyttä, luottamusta, riittävää tiedon saannin mahdollisuutta ja vastuullisuutta. Ne ovat myös toimintaperiaatteita, joihin modernit organisaatiot nykyisin pyrkivät. Yhteiskehittämisen tärkeimpiä anteja onkin vuorovaikutus, se, että ajatusten virtaaminen uusiin suuntiin mahdollistuu ja uutta tietoa voidaan tuottaa yhdessä keskustellen.

Yhteisöjen ja asuinalueiden kehittäminen vaatii moniulotteisia ja innovatiivisia käytäntöjä, sillä tyypillisesti tutkittavat alueet kärsivät monimutkaisista sosiaalisista ongelmista. Kirjallisuus suosittelee esimerkiksi yhteiskehittämistä tällaisten alueiden kehittämisen tueksi, ja yhteiskehittämisen suunnittelu onkin tärkeä osa prosessia. (Vanleene&Verschuere 2018, 199)

Erilaiset innovatiiviset menetelmät ovat keskeisiä yhteiskehittämisessä

Yhteiskehittäminen on kattotermi erilaisille palveluiden tai organisaatioiden kehittämisen tavoille, jotka perustuvat mahdollisimman laajan asianomaisten joukon osallistamiseen. Erityisen tärkeää asuinalueiden yhteiskehittämisessä on asukkaiden osallistaminen ja ääneen päästäminen. Erilaiset innovatiiviset menetelmät ovat keskeisiä yhteiskehittämisessä.

Yhteiskehittämistä voidaan tehdä mm. työpajoissa, ”living labeissa” eli tosielämää simuloivissa tilanteissa ja tiloissa, erilaisten pelillisten työkalujen avulla tai jopa palveluntuotannon tilanteessa, jossa asiakas ja palveluntarjoaja ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Yhteiskehittämisen tyypillisinä elementteinä pidetään läpinäkyvyyttä, luottamusta, riittävää tiedon saannin mahdollisuutta ja vastuullisuutta. Ne ovat myös toimintaperiaatteita, joihin modernit organisaatiot nykyisin pyrkivät.

Aina asukkaille ei ole itsestään selvää, minne he voisivat olla yhteydessä toiveidensa ja kehittämisehdotustensa kanssa

Lähiö-Innossa yhteiskehittäminen sidottiin hankkeen toteutuksen tavoitteisiin: Community Urban Planning Labit, eli CUPLit, kääntyivät koronan aikana virtuaalisiksi yhteiskehittämistapaamisiksi, joissa tilan immersiota luotiin kuvien, johdattelevien sanojen ja karttojen avulla. Virtuaalisissa “laboratorioissa” Olympiakorttelin ja Ristinummen asukkaat yhdessä pohtivat ääneen, millaiset asiat heille olivat tärkeitä asuinalueilla, mikä heidän mielestään oli niissä hyvää ja toimivaa, ja mikä toisaalta kaipasi kehittämistä.

Tutkijat pyysivät asukkaita myös pohtimaan, mitkä ovat heidän omat vaikutusmahdollisuutensa asuinalueiden kehittämiseen. Aina asukkaille ei ollut itsestään selvää, minne he voisivat olla yhteydessä toiveidensa ja kehittämisehdotustensa kanssa. Toisaalta alueilla toimii useita järjestäytyneitä tahoja, joilla on itselläänkin resursseja tuottaa yhteistä elinympäristöä. Tutkijamme Hanna Heinon teksti blogissamme pureutuu tarkemmin asukkaiden kehitysideoihin.

Organisaatioiden muokkaaminen toimimaan yhteiskehittämisen elementtien mukaisesti voisi auttaa toimijoita tavoittamaan myös perinteisesti syrjäytettyjä ryhmiä useissa tilanteissa ja systemaattisesti

Yhteiskehittämisen haasteena on tyypillisesti se, ettei kaikkia tärkeitä osapuolia tavoiteta osallistumaan yhteiskehittämiseen. Ratkaisuna ongelmaan voisimme kuitenkin esittää, että yhteiskehittäminen nähtäisiin kulttuurinmuutoksen voimavarana: organisaatioiden muokkaaminen toimimaan yhteiskehittämisen elementtien mukaisesti voisi auttaa toimijoita tavoittamaan myös perinteisesti syrjäytettyjä ryhmiä useissa tilanteissa ja systemaattisesti, sen sijaan että heidän osallistumisensa olisi pistemäistä ja satunnaista, ja riippuvaista siitä millainen kehityshanke milloinkin on meneillään.

Tutkimushankkeen tiivis yhteistyö Vaasan kaupungin ja asumistoimijoiden kuten VOASn kanssa on ollut toinen yhteiskehittämisen muoto, jossa tutkijoiden osallistuminen strategiseen keskusteluun on tuonut mukaan toisaalta kansalaisten ääntä, mutta myös tutkijoiden ammattitaitoa ja syvällistä ymmärrystä asuinalueiden kehittämiseen liittyen. Yhteiskehittämisen tärkeimpiä anteja onkin vuorovaikutus, se, että ajatusten virtaaminen uusiin suuntiin mahdollistuu ja uutta tietoa voidaan tuottaa yhdessä keskustellen. Tämänkaltainen toiminta on ensimmäinen askel toimintakulttuurin muutoksessa yhteiskehittävämpään suuntaan.

Sofi Perikangas

Sofi on väitöskirjatutkija Vaasan yliopistossa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viimeisimmät postaukset

Kahdeksan opiskelijaa istuu rivissä penkillä katsomassa yhden opiskelijan puhelinta. Kaikki hymyilevät. Taustalla on lehtipuita ja punainen puurakennus. Yhteisöllisyys

Yhteisöllisyys

Yhteisöllisyydellä käsitteenä on sekä normatiivinen että ihanteellinen ulottuvuus. Yhteisöllisyyttä voidaan ymmärtää usealla eri tavalla. Stereotyyppisten ihmiskäsitysten vahvistaminen voi olla haitallista yhteisöllisyydelle.

asuminen

Kokemuksia asukkaiden kanssa jutustelusta

Lähiö-Inno-hankkeen tutkijat järjestivät kaksi kolmetuntista asukaspäivää, toisen Ristinummella (20.4.) ja toisen Olympiakorttelissa (21.4.). Ajatuksena oli saada yhteyttä asukkaisiin ja kartuttaa tietoa asuinalueista heidän itsensä kertomana. Samassa yhteydessä kerroimme myös alustavista tutkimustuloksista niistä kiinnostuneille kaupunkilaisille.