Asukaspäivä Olympiakorttelissa

Kokemuksia asukkaiden kanssa jutustelusta

asuminen Maine Olympiakortteli Ristinummi Tarinat Tulevaisuus Yhteiskehittäminen

Lähiö-Inno-hankkeen tutkijat järjestivät kaksi kolmetuntista asukaspäivää, toisen Ristinummella (20.4.) ja toisen Olympiakorttelissa (21.4.). Ajatuksena oli saada yhteyttä asukkaisiin ja kartuttaa tietoa asuinalueista heidän itsensä kertomana. Samassa yhteydessä kerroimme myös alustavista tutkimustuloksista niistä kiinnostuneille kaupunkilaisille.

Ristinummella kyläkeskus Kultanummen eteen pystytetyllä katoksella vieraili jatkuvasti ihmisiä. Tarjosimme kahvia ja uunituoretta pullaa. Useimmat olivat kiinnostuneita alueen maineesta, jota on pidetty epäsuotuisana vaasalaisten keskuudessa. Kerroimme, että tuoreen aluetieteen opiskelijoiden tekemän kyselyn mukaan huono maine luodaan etupäässä alueen ulkopuolella. Asukkaat itse pitivät Ristinummesta asuinalueena, eivätkä he myöskään pitäneet sen mainetta huonona. Monet kertoivat asuneensa alueella pitkään ilman mitään ongelmia, vaikkakin yksittäisiä paikkoja saatettiin mainita epämiellyttävinä, esimerkiksi vanhan ostoskeskuksen alue. Luonnon läheisyyttä arvostettiin kovasti, ja asukkaat toivoivatkin Vaasan kaupungin kiinnittävän sen vaalimiseen huomiota.

Nuoret kaipaisivat alueelle lisää mielekästä tekemistä

Asukkailla oli myös ajatuksia Ristinummen kehittämiseksi. Vanhan tulipalossa tuhoutuneen koulun paikalle ehdotettiin muun muassa puistoa ja tekolampea sekä kansalaistoria. Rapistuvaan ostoskeskukseen toivottiin väliaikaisia nuorisotiloja ja nuoriso-ohjaajia, mikäli rakennusta ei olla välittömästi purkamassa. Ylipäätänsä ostoskeskuksen nykytilaa pidettiin ongelmallisena: nykymuotoisena se nähtiin lähinnä alueen rappion symbolina. Meille vihjattiin sekä sanottiin suoraan, että nuoret kaipaisivat alueelle lisää mielekästä tekemistä. Asukkaat pohtivat myös erilaisten liikuntamahdollisuuksien lisäämistä, kuten maauimalaa, kesäajan ulkojumppia sekä kuntosalia. Näiden järjestämisessä tai tukemisessa Vaasan kaupungilla voisi olla mahdollistava rooli.

Myös Olympiakorttelissa katoksellamme kävi tasaisesti alueen asukkaita juttelemassa meille. Asukkaiden havainto oli, että Olympiakorttelista puuttuu yhteisöllisyyttä mahdollistavia rakenteita. Heillä olisi myös halukkuutta organisoida jotakin Olympiakorttelissa, mutta he kertoivat tarvitsevansa apua esimerkiksi tiedottamiseen. Myös Lähiö-Innon tutkijat ovat huomanneet, että usein asukkaat kokevat alueensa yhteisöllisyyden hyväksi ja toivovat keinoja ja tiloja sen vahvistamiseksi. Yhteisöllisyys syntyy mahdollisuudesta kohdata naapureita.

Monet asukkaat haluavat toimia aktiivisesti alueen hyväksi

Olympiakorttelin asukkaat toivoivat korttelin sisäpihalle säältä suojassa olevaa grillikatosta tai vastaavaa, mihin olisi luontevaa kokoontua. Lisäksi sisäpihan kehitysideoina mainittiin esimerkiksi aidattu, pieni jalkapallokenttä, lentopallokenttä, sekä muita urheilumahdollisuuksia, ja yleistä sisäpihan ilmeen kohentamista ja hengailupaikkojen luomista. Osa tilaisuuteen osallistuneista asukkaista tarjoutui jopa keräämään tarkempia tietoja puutteista ja kehittämiskohteista sekä toimimaan aktiivisesti alueen hyväksi. VOAS:n, Pikipruukin ja Sekahaun kannattanee tarttua näihin tarjouksiin. Ainakin meille tutkijoille jäi kuva, että intoa korttelin kehittämiseen löytyy ja asukkaat ovat valmiita osallistumaan kehittämistyöhön.

Yleisesti tarkastellen vaikuttaa siltä, että molempien alueiden maine on kohtuuttoman huono, vaikka kehityskohteita toki löytyy molemmilta alueilta. Se johtuu mainepuheiden eriytyvistä tulkinnoista: osa puheista niveltyy alueiden omaperäiseen historiaan ja identiteettiin.

Asuinalueen maine liittyy asuinalueidentiteetin omaksumiseen ja ylläpitoon

Asukastapaamisien perusteella saimme hieman yllättävästi vahvistusta nuorten asukkaiden omasta roolista maineen ylläpitäjinä. Nuoret vaikuttavat osittain tuntevansa ylpeyttä rosoisesta ja ehkä hieman pelottavastakin maineesta. Tätä mielikuvaa halutaan toisinaan tarkoituksellisesti ylläpitää kierrättämällä kertomuksia huonomaineisuudesta sopivissa yhteyksissä. Tutkimuksessa onkin havaittu, että asuinalueen maine liittyy asuinalueidentiteetin omaksumiseen ja ylläpitoon. Nuorille oman identiteetin rakentamiseen saattaa liittyä tarve kuulua paikkaan, jolla on ylpeyttä ja yhteenkuuluvuutta ylläpitävä ominaisluonne. Oman asuinalueen kertomuksellistamisesta tulee näin tapa kuvailla itseään. Toisaalta alueen huono maine saattaa myös leimata alueen asukkaita perusteettomasti. Vanhemman sukupolven edustajat kokevat maineen eri tavoin kuin nuoret, samoin alueiden ulkopuolella asuvat. Heille asuinalueen huonomaineisuus on yksiselitteisemmin rasite.

Läpinäkyvyys ja viestintä on tärkeää myös osallistamisprosesseissa

Vaasan kaupunki voi vaikuttaa asuinalueiden maineeseen esimerkiksi viestinnällä. Jakamalla positiivisia onnistumiskertomuksia alueiden kehittämisestä myös alueen ulkopuolella asuvat ihmiset saattaisivat pohtia näkemyksiään uudelleen. Lisäksi voidaan hyödyntää esimerkiksi blogitekstejä ja asukaskertomuksia. Asukkaiden toiveiden ja tarpeiden kuuntelu on myös tärkeää, sillä heillä on olennaista kokemustietoa asuinalueistansa. Prosessin läpinäkyvyys ja viestintä on tärkeää myös osallistamisprosesseissa, jottei se vie motivaatiota osallistua tulevaisuudessa. Mikäli toiveita ei syystä tai toisesta voida toteuttaa, tulisi siitäkin viestiä avoimesti, jotta osallistujat eivät koe laittaneensa projektiin työtä ja aikaansa turhaan.

Johanna Kalliokoski, Mariia Niskavaara & Ilkka Luoto

Kirjoittajat ovat tutkijoita Lähiö-Inno -hankkeessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viimeisimmät postaukset

Kahdeksan opiskelijaa istuu rivissä penkillä katsomassa yhden opiskelijan puhelinta. Kaikki hymyilevät. Taustalla on lehtipuita ja punainen puurakennus. Yhteisöllisyys

Yhteisöllisyys

Yhteisöllisyydellä käsitteenä on sekä normatiivinen että ihanteellinen ulottuvuus. Yhteisöllisyyttä voidaan ymmärtää usealla eri tavalla. Stereotyyppisten ihmiskäsitysten vahvistaminen voi olla haitallista yhteisöllisyydelle.

Kolme ihmistä kävelee pitkää katettua käytävää. Taustalla näkyy puita ja jono ihmisiä. Yhteiskehittäminen

Innovatiiviset menetelmät kaupungin kehittämisen tukena

Yhteiskehittämisen tyypillisinä elementteinä pidetään läpinäkyvyyttä, luottamusta, riittävää tiedon saannin mahdollisuutta ja vastuullisuutta. Ne ovat myös toimintaperiaatteita, joihin modernit organisaatiot nykyisin pyrkivät. Yhteiskehittämisen tärkeimpiä anteja onkin vuorovaikutus, se, että ajatusten virtaaminen uusiin suuntiin mahdollistuu ja uutta tietoa voidaan tuottaa yhdessä keskustellen.