Työelämä on yhteisöissä toimimista ja niiden dynamiikan ymmärtäminen on tärkeää. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan suomalaisten työyhteisöiden sosiaalisten suhteiden kirjoa numeroiden valossa hyödyntäen vuonna 2024 kerättyä suomalaista työelämää edustavaa Kohtaamisten voima -lomaketutkimusta (n=1924), joka toteutettiin Compass Group Oy:n toimeksiannosta.
Ihmisillä on sosiaalisia tarpeita myös työn kontekstissa. Edustava aineisto Suomessa työskentelevistä osoittaa, että yleisesti ottaen työntekijät pitävät työyhteisön sosiaalisia suhteita tärkeinä. Puolet vastaajista pitivät työsuhteita yhtä tärkeinä kuin ystävyyssuhteita työn ulkopuolella ja yli 70 % mielestä kaverisuhteet työssä olivat eduksi heidän hyvinvoinnilleen. Yleisen työtyytyväisyyden kannalta peräti 86 % vastaajista piti hyviä suhteita työkavereihin jokseenkin (38 %) tai erittäin tärkeinä (48 %).
Työntekijöiden suhteet organisaatioidensa jäseniin eroavat toisistaan muun muassa sen suhteen millaista vuorovaikutusta niissä käydään ja kuinka läheisiä suhteet ovat. Olettavasti suurin osa työntekijöiden välisistä suhteista on neutraaleja ns. työtuttavuussuhteita, mutta osa niistä syvenee läheisimmiksi suhteiksi ja jopa työystävyyssuhteiksi ja valitettavasti osassa suhteita voi alkaa ilmetä kielteisiä puolia. Suurimmalla osalla (66 %) oli kuitenkin vähintään yksi hyvä ystävä nykyisessä työssään ja yli puolella oli myös ystävyyssuhde entiseen kollegaan. Suurin osa (n. 70 %) koki myös yhteenkuuluvuuden tunnetta työssä yleisesti sekä tunsi olevansa yhteydessä kollegoihinsa. Tästä voidaan päätellä, että suurimmalla osalla suomessa työskentelevistä työhön liittyvät sosiaaliset suhteet ja niiden tarve ovat hyvässä tasapainossa. Kuitenkin noin viidesosa (21 %) vastaajista koki jonkin tason työyksinäisyyttä, jonka voidaan ajatella syntyvän tyydyttämättömistä sosiaalista tarpeista. Sosiaalisia suhteita ja kanssakäymistä voi kuitenkin olla työssä liikaakin ja oikeastaan vain 39 % halusikin seurustella kollegoiden kanssa nykyistä enemmän ja lähes kolmasosa (28 %) koki jonkinlaista painetta olla sosiaalinen työssä. Etä- ja hybridityön näkökulmasta on kiinnostavaa, että paremmat seurustelumahdolliset työpaikalla houkuttelisi vain kolmasosaa etätyötä tekevistä työntekijöistä tekemään enemmän töitä toimistolla.
Vaikka työntekijät työskentelivät hieman yli puolet (55 %) työajastaan yksin, niin suurimmalla osalla työntekijöistä oli suhteellisen paljon sosiaalista vuorovaikutusta työkavereidensa kanssa. Reilu kolmannes osallistui satunnaisiin sosiaalisiin keskusteluihin työkavereidensa kanssa useita kertoja päivässä. Päivittäin näin teki 23 % ja muutamia kertoja viikossa 21 % vastaajista. Suurin osa (73 %) työntekijöistä piti luonnollisia sosiaalisia hetkiä mieluisampina kuin järjestettyjä sosiaalisia tilaisuuksia. Suurin osa (68 %) seurusteli kollegojen kanssa lounailla tai muilla tauoilla vähintään viikoittain (68 %). Kasvokkaisen vuorovaikutuksen lisäksi myös etäyhteydenpito oli yleistä. Noin puolet vastaajista oli virtuaalisesti yhteydessä työkavereihinsa vähintään viikoittain.
