Juhannus lähenee, ja etä- ja hybridityössä koettuun sosiaaliseen hyvinvointiin sekä työyksinäisyyteen keskittyvä tutkimushankkeemme on edennyt jo pitkälle. Kevään ja alkukesän aikana on hankkeessamme tapahtunut paljon, ja tässä valotamme viime aikojen käänteitä ennen tutkimusryhmän kesälaitumille siirtymistä.
Eräs kevään keskeinen ponnistus oli laadullisen haastatteluaineiston keruu, joka toteutettiin huhti-toukokuussa. Aineiston analyysi on käynnissä ja alustavia tuloksia on jo löydettävissä (niistä tuonnempana). Toteutimme etäyhteydellä yhteensä 16 jatkotutkimushaastattelua eri työntekijäasemassa, organisaatioissa ja erilaisilla taustaprofiileilla oleville henkilöille, ketkä olivat osallistuneet myös hankkeemme vuodenvaihteen 2020-2021 haastattelukierrokselle.
Kartoitimme haastateltavien kokemuksia kolmesta pääosa-alueesta etä- ja hybridityön kontekstissa: 1) työn autonomiasta ja kompetenssista, 2) esihenkilö- ja alaissuhteiden laadusta sekä 3) sosiaalisesta hyvinvoinnista ja yksinäisyydestä työssä. Aineiston kautta pyrimme muun muassa hahmottamaan miten etä- ja hybridityöhön suhtaudutaan ja miksi sekä miten suhtautuminen on muuttunut, millaisia kokemuksia omasta osaamisesta ja työn autonomiasta on pandemian aikana muodostunut, sekä hahmottamaan sosiaalisia suhteita ja sosiaalista hyvinvointia että näiden haasteita yhtäältä etä- ja hybridityön kontekstissa, mutta myös eri työntekijäasemista käsin.
Valtaosa haastateltavista koki etätyönteon mieluisaksi tai tilanteeksi, johon on sopeutunut ja tyytyväinen tätä nykyä. Lähityössä motivoi mahdollisuus sosiaalisiin kohtaamisiin työyhteisössä. Moni työtekijäasemassa oleva oli kuitenkin kokenut voivansa ylläpitää sosiaalisia suhteita työtovereihinsa hyvin myös etänä, sekä olevansa etätyön myötä tiiviimmin ja matalammalla kynnyksellä tekemisissä myös esihenkilönsä kanssa. Esihenkilöiden keskuudessa oli etätyön myötä koettu oma työ kuormittavammaksi erityisesti esihenkilön roolin ja alaisisiin kohdistuvaan yksilölliseen yhteydenpitoon kuluvien suurempien aikaresurssien myötä. Mahdollisesti juurikin kasvaneesta kuormituksesta johtuen nimenomaan esihenkilöt olivat kokeneet myös asemastaan kumpuavaa yksinäisyyttä, kun vertaistukea ja mahdollisuutta jakaa kokemuksia ja taakkaa ei esihenkilön roolissa ole välttämättä koettu olevan.
Työntekijöiden keskuudessa yksinäisyyttä tai tyytymättömyyttä sosiaalisissa suhteissa ei oltu työssä niinkään koettu. Työyksinäisyydeltä suojaaviksi tekijöiksi koettiin luottamukselliset ja hyvät suhteet niin vanhoihin työtovereihin kuin esihenkilöön sekä niiden jatkuvuus myös etätyöaikana, mutta myös työn ulkopuoliset hyvät sosiaaliset suhteet kuten perhe ja ystävät, joille osa koki saaneensa etätyön myötä paremmin aikaa. Aineistossa leijui kuitenkin huoli uusien työntekijöiden mahdollisista haasteista etätyössä kokea olevansa osa tiimiä sekä kiinnittymisessä työyhteisön jäseneksi, mikäli kasvokkaisia ja luonnollisia kohtaamisia tai edes kameroiden pitoa palavereissa päällä ei ole.
Kevään aikana olemme myös käynnistelleet työpajatyöskentelyä tutkimushankkeemme kolmen yhteistyöorganisaation kanssa. Ensimmäinen workshop järjestettiin hybridinä kesäkuun 10. päivä, ja osallistujia tuli niin paikan päälle Vaasan yliopistolle kuin etäyhteydellä Zoomissa.
Ensimmäinen workshop-tilaisuus oli oikein onnistunut, ja osallistujia oli tutkimusryhmäläisten lisäksi yhteensä kiitettävät 21 henkilöä. Tutustuimme aluksi lyhyesti toisiimme, ja tutkimusryhmämme esitteli alustuksena hankkeen viitekehystä pohjustuksena osallistujien työpajatyöskentelylle. Pienryhmätyöskentelyssä osallistujat jakoivat kokemuksiaan sosiaalisista suhteista ja käytännöistä omissa organisaatioissaan ja alkoivat ideoimaan konkreettisia tapoja ja keinoja, joilla voisi edistää sosiaalista hyvinvointia sekä ehkäistä työyksinäisyyttä työpaikoilla. Ideat kerättiin talteen ja osallistujat valitsivat niistä omaa organisaatiotaan tai tiimiään koskien soveltuvimmat ja parhaimmat, jonka jälkeen organisaatiokohtaisesti pohdittiin pienryhmissä mitä hyötyjä ideoiden tarjoamista keinoista olisi ja mitä niiden jalkauttaminen edellyttäisi.
Muutamia kärki-ideoita olivat esimerkiksi tiimikohtainen Teams-lounge tai muu epävirallisempi virtuaalinen tila, jonne työntekijät voivat tulla pulisemaan niitä näitä, jakamaan ajatuksiaan tai linkkaamaan muille joitain päivää piristäviä pikku-uutisia. Erityisesti uusien työntekijöiden työyhteisöön kiinnittymisen osalta mutta myös etätyöstä toimistolle palaavien työntekijöiden kannalta käyttökelpoisena ja tarpeellisena ideana nähtiin ”työkummi”, joka koppaa uuden työntekijän sekä mentoroi ja tukee työyhteisön jäsenyydessä virallisen perehdyttämisen täydennyksenä. Kannatusta sai myös työnantajan tarjoamat pullakahvit lähityöpäivinä, joka ensinnäkin kannustaisi tulemaan toimistolle ja toisekseen edistäisi epävirallista tutustumista niin tiimien sisällä kuin välillä.
Ideoiden soveltaminen ja testaaminen käynnistyy organisaatioissa kesän mittaan jatkuen syksyllä. Seuraavien työpajojen ja kohdennettujen kyselyjen avulla ideoiden toteuttamiskelpoisuutta ja onnistumista sekä haasteita ja hyötyjä tullaan organisaatioiden osalta seuraamaan ja arvioimaan. Seuraavat workshopit toteutuvat näillä näkymin elo- ja marraskuun aikana. Odotamme mielenkiinnolla, miten ideat vastaanotetaan työyhteisöissä ja millaisia vaikutuksia ideoilla tulee olemaan erityisesti työssä koetun sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta.
Tutkimuksesta viestiminen
Olemme viestineet tutkimushankkeesta sekä sen tuloksista monipuolisesti eri tavoilla ja eri paikoissa. Etätyökompassissa olemme julkaisseet useita blogi-kirjoituksia liittyen mm. työyksinäisyyteen (Mitä työyksinäisyys tarkoittaa?) sekä tutkimustuloksiimme (Sosiaalisuuden kaipuu etä- ja hybridityössä & Lisääntyikö työyksinäisyys etätyöjakson aikana?). Tämän lisäksi olemme kirjoittaneet työyksinäisyydestä monipaikkaisen työn johtamiseen erikoistuneen Timanttia Consulting -yhtiön suosittuun uutiskirjeeseen. Blogi-kirjoitusten ja sosiaalisen median nostojen lisäksi tutkimushankkeemme on päässyt ääneen Johtamisen Espresso podcastin työyksinäisyyttä käsittelevässä jaksossa. Sovittuna on myös, että syksyllä osallistumme Vaasan yliopiston Oivalluksia-podcastiin, joka lähetetään myös Radio Vaasan kautta.
Tutkimusryhmämme kutsuttiin osallistumaan kesäkuussa EURAM 2022 -konferenssissa järjestettyyn työyksinäisyyttä käsittelevään symposiumiin, jossa pääsimme esittelemään tutkimustuloksiamme etätyössä koetun työyksinäisyyden tiimoilta sekä keskustelemaan laajasti työyksinäisyyden ilmiöistä alan huippututkijoiden sekä aiheesta kiinnostuneiden kanssa. Syksyllä osallistumme Työelämän tutkimuspäiville ja sen yhteydessä järjestettävään Industrial Relations in Europe Conference (IREC) konferensseihin Tampereella, jossa jatkamme tutkimushankkeemme tulosten esittelyä tiedeyhteisölle ja työelämän asiantuntijoille.
