Etäfasilitointi on nykyään arkipäivää – miten onnistua ja mitä on täytynyt opetella? Haastattelimme aiheeseen liittyen Ilona IT:n asiantuntija ja kouluttaja Risto Korhosta. Ilona IT edustaa Suomessa mm. seuraavia ohjelmia: Microsoft Teams, Google Meet, Zoom ja Adobe Connect. Työssään Korhonen työskentelee esimerkiksi mobiilioppimisen, TVT-strategioiden, plagioinnin tunnistuksen, ohjelmistolisensoinnin ja verkko-opettamisen parissa.
Erityisesti asiantuntijatyöntekijöillä online-kyvykkyys pitää olla sellaista, että pärjää ja perusteet tulee hallita. Lähtökohtana on turvallinen olo ja luottamus siihen, että yllättävissäkin ongelmatilanteissa selviää.
Etätapaamisen fasilitointi ja vuorovaikutus
Etätapaamisissa ja -opetustilanteissa tulisi huomioida monisuuntaisen vuorovaikutuksen mahdollistaminen. Ennen kaikkea osallistamista ja vuorovaikutusta lisäämällä aktivoidaan myös osallistujia. Osallistujia voi pyytää kirjoittamaan ajatuksiaan tai kommenttejaan esimerkiksi chat-ikkunaan.
Pelkkä kuunteleminen voi passivoida ja saada osallistujien keskittymisen herpaantumaan. Sitten se menee herkästi siihen, että pää heiluu joko sähköposteja luettaessa tai sosiaalista mediaa selatessa.
Erilaisia vuorovaikutusta ja fasilitoinnin moninaisuutta lisääviä käytänteitä ovat esimerkiksi fasilitoijan toimesta eri toimintojen välinen sujuva siirtyminen sekä pienryhmätyöskentelyn mahdollistaminen. Myös dokumenttien yhteisjakaminen tulisi olla perusedellytys toimivalle etäryhmätyöskentelylle. Korhonen vinkkaa visuaaliseen oppimiseen tarkoitetusta ThingLink-ohjelmasta, jonka avulla käyttäjä ottaa kuvan tai videon ja tekee siitä interaktiivisen lisäämällä siihen sisältöä teksti- tai äänimuodossa erilaisten tunnisteiden avulla. Tällainen menettely mahdollistaa tiedon saatavuuden käyttäjäystävällisesti esimerkiksi eri oppimisalustoilta ilman reaaliaikaista yhteyttä – kuitenkin yhteisöllisesti toimien. ThingLinkillä mahdollistuvat myös tehtävänannot uudella tavalla ja palautuksia saa eri lailla työstettyjä visuaalisia vastauksia, myös ryhmissä tehtyinä.
Opettaja tai muu etäkokouksen fasilitoija pystyy etukäteen valmistelemaan tulevan etätapaamisen työkaluja lisäämällä verkkoalustalle esimerkiksi muistilappuja, erilaisia äänestystoimintoja sekä kalvoja. Kun varsinainen opetustilanne tai tapaaminen alkaa, ovat kaikki työkalut jo valmiina käyttöä varten. Ohjelmistokohtaiset erot vaihtelevat, mutta Korhosen mukaan parhaat mahdollisuudet tähän Ilona IT:n tuotevalikoimasta tarjoaa tällä hetkellä Adobe Connect -ohjelma. Näiden työkalujen käytössä korostuvat yksilön omat teknologiset käyttövalmiudet ja osaaminen. Myös ikäluokkien väliset erot tulisi ottaa huomioon. Esimerkiksi perusopetuksessa on tehty mainioita toteutuksia etenkin vieraissa kielissä.
Pelkkä teknologia ei kuitenkaan itsessään ole vielä ratkaisu mihinkään, vaan onnistunut tarpeen tunnistaminen ja siihen ratkaisun löytäminen yhteisten käyttöperiaatteiden lisäksi. Käyttöönoton lisäksi Korhonen korostaa tukipalveluiden ja käyttökoulutuksen merkitystä palvelun käytön onnistumisessa. Kun verkkokouluttaminen on yleistynyt laajalti etätyösuositusten myötä, saattaa lähikoulutustilaisuus tuntua erikoiselta alkuvuoden peruuntuneiden matkapäivien ja jopa työhuoneesta luopumisen jälkeen. ”Ihan outoa”, Korhonen naurahtaa.
Opetusasteiden väliset erot etäopetuksessa huolestuttavat
Etäopetuksen laatu ja opetuskäytännöt saattavat vaihdella eri opetusasteiden välillä. Osaltaan tämä selittyy Korhosen mukaan sillä, että opiskelu perustuu perusopetuksen jälkeen vapaaehtoisuuteen ja vastuu oppimisesta on opiskelijalla itsellään.
Riippumatta opetusasteesta, etäopetuksessa onnistuvat todennäköisemmin ne toimijat, jotka tekevät prosessista mahdollisimman yksinkertaisen ja helposti ymmärrettävän. ”Opettaja voi esimerkiksi hyödyntää yhtä ja samaa linkkiä joka aamuisen tapaamisen yhteydessä, jolloin sama linkki toimii niin lapsille, vanhemmille kuin opettajalle”, Korhonen sanoo. Etäopetus mahdollistaa myös yhteisöllisyyden ja samaistumisen tunteen kokemuksen esimerkiksi vähemmistöuskonnon edustajalle, joka saa etäopetuksen kautta opiskelutovereikseen mahdollisesti oppilaita ja opiskelijoita eri puolelta Suomea. ”Hän ei olekaan enää se kummajainen”, Korhonen lisää.
Yksi etäopetuksen tasa-arvoisuutta mahdollisesti parantava tekijä on Korhosen mukaan Turnitin-ohjelma, joka on tekstin samankaltaisuuden havaitseva järjestelmä. Plagiaatintunnistusjärjestelmäksi Korhonen ei ohjelmaa sanoisi, koska vasta arvioitsija tekee lopullisen päätöksen mahdollisesta plagioinnista. Turnitin on korkeakoulujen lisäksi laajasti käytössä lukiossa sekä kasvavassa määrin myös perusopetuksessa. Ohjelman tulisi olla ensisijaisesti oppilaan ja opiskelijan apuna kirjoitustyöprosessissa, jonka aikana olisi mahdollista testata tekstiään ohjelman kautta mahdollisten virheiden varalta.
Nyt kun opettaja harvemmin näkee opiskelijoita, ohjaus tapahtuu dokumentin kautta. Turnitinissä on saatavilla esimerkiksi erilaisia arviointimenetelmiä ja myös mahdollisuus antaa palautetta äänimuodossa – jos vain opettajat käyttäisivät niitä. Yleensä vain todetaan, että hyvin meni.
Myös tässä tarvitaan käyttökoulutusta, jotta opettajat osaavat käyttää palvelua sen täyden potentiaalin tarjoamalla tavalla. ”Turnitin ei saa olla mikään giljotiini ja rangaistusväline, vaan sen tulisi auttaa opiskelijaa työskentelemään paremmin. Tämän lisäksi se auttaa toki myös opettajia ohjaamaan oppilaita ja opiskelijoita tehokkaammin”, Korhonen kiteyttää.
Riston vinkit etätyöhön ja -opetukseen
- Luottamuksellinen etäkulttuuri. Liian tarkka seuranta ja mikromanagerointi ei hyödytä ketään, vaan suositeltavaa olisi panostaa luottamukselliseen organisaatiokulttuuriin, jossa viestitään avoimesti. Oma aikataulu kannattaa merkitä kalenteriin ja sopia yhteisesti tiimin tai muun yhteisön kesken samoista merkintätavoista ja -periaatteista.
- Johtajan rooli on luoda turvallisuuden tunnetta ja kannustaa. Epävarmoina aikoina kaivataan heimojohtajaa, joka viestii tiimilleen kannustavasti ja selkeästi siitä, mitä tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa. Esimerkiksi yhteiset viikkopalaverit ja muu yhteydenpito lisäävät ryhmäytymisen tunnetta sekä selkiyttävät tekemisen tavoitteita. Samoin etäopetuksessa opettajan tulisi olla hyvän yhteishengen ja yhteisöllisyyden mahdollistaja.
- Määrittele, mitä haluat etätapaamiseen osallistujien tekevän ja saavuttavan. Tämän kautta voit suunnitella erilaisia fasilitoinnin menetelmiä, kuten ryhmätyötiloja ja kysymyksien esittämistä. Myös osallistujien työllistäminen on oivallinen keino lisätä aktiivisuutta esimerkiksi lyhyiden esitysten avulla.
- Harjoitus tekee mestarin. Jos ei harjoittele etukäteen, ei välttämättä uskalla tai tiedä miten toimia h-hetkellä. Kokeile esimerkiksi pienen testiryhmän kesken etätapaamisen eri roolitusta – mitä oikeuksia esimerkiksi co-hostilla on käytössään ja mihin ne vaikuttavat muiden kannalta.
- Lähi on luksusta. Koska näyttöpäätteiden äärellä vietetty aika on etätyön myötä huipussaan, ei vapaa-aikaa haluta välttämättä viettää yhtään enempää koneiden äärellä vapaamuotoisten after work -tilaisuuksien muodossa. Jos on mahdollisuus kasvokkaiseen näkemiseen esimerkiksi lounastapaamisen muodossa, keskity siihen täysin ja jätä siksi aikaa puhelin taskuun ja läppäri kotiin. Koska kasvokkaisen tapaamisen ymmärretään olevan harvinaista, silloin rauhoitutaan hetkeen ja ollaan aidosti läsnä.
Haastateltava: Risto Korhonen
Yrittäjä, myyntijohtaja | Ilona IT Oy
Teksti: Ida-Maria Palmu & Heini Pensar
”Ilona IT on oppimisen teknologian ratkaisujen jälleenmyynti- ja koulutusyritys. Tehtävänämme on kuratoida maailmalta hyviä tuotteita ja palveluita suomalaisten oppilaitosten ja yrityksien käyttöön – ja huolehtia investointien tuottavuudesta. Olemme erityisesti panostaneet online-kyvykkyyksien kehittämiseen yli 10 vuoden ajan.”
Energiakuja 3 00180 Helsinki
