Nykyisin monet etätyöläiset viettävät työpäivänsä kotikonttorillaan digitaalisten yhteyksien päässä työyhteisöstään, seuranaan koira. Toisaalta monet koirat omistajineen ovat tottuneet toistensa jatkuvaan läsnäoloon etätyön myötä. Yhä useammasta kotitaloudesta löytyy tätä nykyä lemmikkikoira, ja COVID19-pandemian myötä kotona vietetyn ajan kasvu siivitti koirien kysyntää entisestään huomattavasti [1]. Toisaalta yllättävä ja osin pakotettu käänne etätyökäytäntöön käynnisti myös murroksen työn sosiaalisessa ulottuvuudessa työhön liittyvien kasvokkaisten kohtaamisten vähentyessä, työyhteisöjen hajautuessa ja kommunikoinnin sekä yhteydenpidon sirpaloituessa yhä vahvemmin digitaaliseksi. Monilla etätyö on vakiintunut tavaksi työskennellä myös pandemiarajoitusten väistyttyä. Etä- ja hybridityö näyttääkin normalisoituneen sekä yleistyvän monissa työtehtävissä ja organisaatioissa [2]. Ihmisen sosiaaliset perustarpeet, kuten tunne yhteenkuuluvuudesta, kuulluksi tulemisesta ja emotionaalisen tuen jakamisesta, eivät kuitenkaan katoa työpäivien ajaksi vaan ovat olennainen osa työhyvinvointia ja työssä jaksamista [3, 4]. Tutkimusten mukaan nämä sosiaaliset tarpeet ovat kuitenkin korkeammassa riskissä jäädä täyttämättä etä- ja hybridityössä [4] minkä vuoksi niiden täyttymisen muotoihin tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Koirat ovat erityisesti sosiaalisuutensa ja seurallisuutensa vuoksi suosittuja lemmikkejä, joihin suhtaudutaan useimmiten rakkaina perheenjäseninä ja kumppaneina, joiden antamalla läheisyydellä ja emotionaalisella tuella voi olla omistajilleen huomattavan suuri merkitys [5]. Tässä tekstissä pohditaan, millainen merkitys koiran läsnäololla kotikonttoreissa saattaa olla sosiaalisen ja emotionaalisen tuen saamiselle työpäivien aikana sekä kuinka koira voi vaikuttaa omistajansa kokemukseen etätyöskentelystä.
Inspiraatio tekstiin syntyi keväällä 2022 sosiaalista hyvinvointia ja työyksinäisyyttä etä- ja hybridityössä koskeneen työntekijöiden ja esihenkilöiden haastattelukierroksen myötä. Haastateltavista valtaosa oli työskennellyt pitkälti etänä viime vuodet, ja useimmat halukkaita työskentelemään pääasiallisesti etänä myös jatkossa. Enemmistö oli tyytyväisiä etätyöhön erityisesti sen tuoman arjen joustavuuden ja autonomisemman työtavan vuoksi. Haastateltavien (n 16) perhetilannetta kysyttäessä tuli esiin, että hyvin monella oli kotonaan koira tai koiria sekä useammalla myös kissa. Vastausten perusteella myös lemmikit miellettiin siis ihmisten rinnalla perheenjäseniksi. Vaikka haastateltavilta ei erikseen kysytty lemmikkieläinten roolista tai vaikutuksista kokemuksiin etätyöstä, moni mainitsi vastauksissaan, kuinka nimenomaan koira ja koiran läsnäolo vaikutti etätyöpäiviin. Viime aikoina on tehty tutkimusta koirien ja muiden seuraeläimien roolista niin pandemian kuin etätyöskentelynkin kontekstissa ja kerronkin seuraavaksi hieman lisää niiden tuottamista tuloksista heijastellen niitä myös meidän haastateltaviemme vastauksiin.
Koiran antamalla läheisyydellä ja emotionaalisella tuella voi olla omistajalleen huomattavan suuri merkitys, ja koira voi olla omistajalleen sosiaalisia tarpeita tyydyttävä tai joskus jopa ihmissuhteita korvaava kumppani. [5, 6]. Ihmisen ja koiran välinen kumppanuus voi siis olla jopa sellaista, josta ihminen voi kokea saavansa vastaavaa tai jopa suurempaa emotionaalista tukea ja läheisyyttä kuin muilta ihmisiltä. Keskeistä toki on, millainen omistajan ja koiran välisen kumppanuussuhteen laatu on: yleensä kumppanuus on sitä syvempää mitä tiiviimpi suhde koiran ja omistajan välillä on, heijastuen koiraa kohtaan koettavan tunnesiteeseen. [6] Koiranomistajia ja korona-aikaa koskevissa tutkimuksissa on huomattu, että kotona ja siten koiran seurassa aiempaa enemmän vietetty aika on usein syventänyt omistajien suhdetta ja kiintymystä koiriinsa, ja samalla vaimentanut eristäytymisestä johtuneen yksinäisyyden kokemusta [7]. Koiran ja omistajan välinen kumppanuussuhde sekä suhteen tiivistyminen on voinut myös vahvistaa koiran läsnäolosta saatavan tuen merkitystä etätyöskentelyyn siirtymisen osalta. Moni meidänkin haastateltavistamme mainitsi jutustelevansa koiralleen työpäivän aikana, tai huomioi vastauksissaan muutoin koiransa etätyöpäivien aikana ikään kuin ”työkaverina” koiran samaan fyysiseen tilaan tuoman seuran vuoksi.
Koiran kanssa tapahtuva vuorovaikutus laukaisee usein omistajassaan stressiä madaltavia ja mielihyvää lisääviä hormonitasojen muutoksia, ja esimerkiksi koiran silittäminen voi tuottaa omistajalle samantyyppisiä ”mielihyvähormoni” oksitosiinin ryöppyjä kuin vastasyntynyt äidissään [5]. Nopea ja osin pakotettu siirtymä etätyöskentelyyn kasvatti riskiä työntekoon liittyvään stressiin tai ahdistukseen, ja toisaalta kokemukseen yksinäisyydestä, erillisyydestä sekä erkaantumista työyhteisön sosiaalisista suhteista [4]. Koiran seura ja läsnäolo on kuitenkin voinut pehmentää sekä etätyöhön siirtymistä ja sopeutumista että pandemian poikkeuksellisissa olosuhteissa elämistä [8]. Espanjalaisia koiranomistajia korona-aikana koskenut tutkimus [7] nosti esiin, että sosiaalisen eristäytymisen ja rajoitusten aikana kanssakäyminen koiran kanssa antoi koiranomistajille lohtua ja sosiaalista tukea lievittäen siten heidän yksinäisyyden ja ahdistuksen tuntemuksia. Lisäksi koirat ovat usein ”sosiaalisia katalyyttejä” ihmisten kesken erilaisissa kohtaamistilanteissa eli koirat madaltavat kynnystä ihmisten väliseen kanssakäymiseen, ja myös helpottavat tai synnyttävät vuorovaikutusta omistajansa ja muiden ihmisten välillä esimerkiksi ulkoilun yhteydessä [8, 9]. Nimenomaan koiran seuran ja päivittäisen ulkoiluttamisen on havaittu korona-aikana lievittäneen omistajissaan ennen kaikkea sosiaalisesta eristäytymisestä aiheutunutta yksinäisyyden ja ahdistuksen kokemusta, ja suojanneen erityisesti yksin asuvia koiranomistajia yksinäisyydeltä [7, 10, 11]. Samankaltaisia havaintoja koiran kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen merkityksestä sekä koiran positiivisesta myötävaikutuksesta omistajansa sosiaaliselle ja emotionaaliselle hyvinvoinnille on tehty myös niin sanotuissa normaaliolosuhteissa [12], joten koiran merkitystä omistajansa hyvinvoinnille tulee huomioida myös muuten kuin pandemian kriisiolosuhteissa.
Koiran seuralla voi siis olla suuri tuki ja merkitys etätyöskenteleville ihmisille, mutta koiralla voi olla muunkinlaisia hyvinvointiin liittyviä, myös omistajansa ulkopuolelle ulottuvia vaikutuksia. Koiran läsnäolon on esimerkiksi huomattu lisäävän myös samassa tilassa olevien ihmisten keskinäistä sosiaalisuutta ja edistävän positiivisempaa vuorovaikutusta. Ryhmätyöskentelytilanteita koskevissa tutkimuksissa on huomattu, että koiran läsnäolo tuki ystävällisempää ja avoimempaa toimintaa ryhmässä, ja edisti ryhmäläisten luottamusta toisiinsa. [7]. Lisäksi esimerkiksi koira-avusteisissa tilanteissa, kuten koiran läsnäoloa hyödyntävässä opetuksessa, ihmisten on huomattu olevan avoimempia ja ystävällisempiä toisiaan kohtaan [13] ja kuten edellä todettiin, koirat myös käynnistävät spontaania kanssakäymistä ympärillään. Tutkimuksemme haastatteluissa muutama mainitsi, kuinka erityisesti virallisempien etäpalavereiden aikana koki kanssakäymisen rennommaksi ja helpommaksi, mikäli ruudulla näkyi välillä osallistujien kodin ympäristöä ja tapahtumia. Etäpalaverissa videoyhteyden taustalla vilahtavat, päiviään rauhassa viettävät lemmikit voivat siis olla lämmin ja muita piristävä osa yksityiselämästä, jota ei tarvitse eristää etätyössä ovien taakse. Voikin pohtia, kuinka työyhteisön jäsenten lemmikit voisivat helpottaa yhteisöllisyyden kokemusta ja toisiin tutustumista etätyössä.
Koiran seura ja sosiaalisuus voi ulottua myös etätyössä koettuun työn autonomian täyttymiseen, työstä irtautumiseen sekä työn tekemisen rutiineihin. Etätyötä tekeviä lemmikinomistajia ja ei-lemmikinomistajia vertailleessa työhyvinvointitutkimuksessa [8] havaittiin, että koiran kanssa tapahtuneen ulkoilun tai leikin koettiin tekevän selkeämpiä rajoja työaikoihin ja kohentavan työpäivän aikaista fyysistä aktiivisuutta sekä tukevan työssä jaksamista edistävien taukojen pitämistä. Monelle tutkimushankkeemme haastateltavalle eräs etätyöpäiviin kuuluva rutiini oli käydä lounastauollaan kävelyllä koiransa kanssa. Myös eräs koiraton haastateltava kertoi käyvänsä työpäivien aikana yhdessä naapurinsa kanssa ulkoiluttamassa tämän koiraa, mutta muutoin koirattomat haastateltavat eivät maininneet ulkoilevansa säännöllisemmin lounastaukojen tai muun työpäivän aikana vaan nostivat pikemminkin esiin fyysisen passiivisuuden työpäivien aikana. Kesken työpäivän tapahtuvan koiranulkoilutuksen koettiin koiran omistaneiden haastateltavien mukaan virkistävän, tuovan piristävän tauon työpäiviin ja parantavan työpäivien loppuun jaksamista. Samoissa yhteyksissä mainittiin ulkoilutuokioiden tarjoavan tauon työasioiden ajatteluun ja mahdollistavan kanssakäymistä muiden ulkoilijoiden kanssa, tai esimerkiksi osallistumaan puhelinpalaveriin ulkoillen.
Moni haastateltava mainitsi myös lopettavansa työpäivänsä siihen, että lähti ulkoilemaan koiransa kanssa ja ”nollaamaan” samalla työpäivän ja ajatukset. Vaikuttikin siltä, että koiralla oli oma merkityksensä haastateltaville sekä työpäivän aikana että sen jälkeen työstä irrottautumisessa, kuten koirien merkitystä etätyössä koskeneissa tutkimuksissa [8, 11] on noussut esiin. Haastateltavista osa lisäsi, että mahdollisuus ulkoilla työpäivän aikana koiran kanssa helpotti myös heidän työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamista, kun koiran ei tarvinnut olla yksin ja odottaa ulkoilua kokonaisen työpäivän ajan.
Työn ja työn ulkopuolisen elämän välinen tasapaino on keskeinen osa työssä jaksamista ja työhyvinvointia, ja yksilön mahdollisuus yhteensovittaa työtä ja muita arjen asioita edistää tuota tasapainoa [4]. Eräs haastateltavista sanoittikin erääksi keskeiseksi syyksi halukkuudelleen jatkaa etätyöskentelyä nimenomaan koiransa. Hän kuvaili saavansa koiriltaan työpäiviinsä seuraa ja rutiinia, mutta myös kokevansa huojennusta, kun koirat joudu olemaan itsekseen kotona työpäivien ajan. Hän mainitsi myös kokevansa ahdistumista koirien jättämisen yksin kotiin, mikäli joutuisi palaamaan lähityöhön. Sama huoli on varmasti monilla erityisesti etätyöaikana koiran hankkineilla työntekijöillä, mutta myös etätyöntekijöillä joiden koirat ovat tottuneet omistajansa jatkuvaan läsnäoloon tai kärsivät eroahdistuksesta. On havaittu, että mahdollisuus tuoda oma koira mukaan töihin vähentää työntekijöiden ahdistusta ja stressiä, sekä toteutuessaan vahvistaa kokemusta autonomisuudesta ja vaikutusmahdollisuuksista oman työn järjestämisen suhteen [14, 15]. Lähityötä ajatellen olisikin syytä pohtia, millaisin keinoin voidaan helpottaa koirallisten työntekijöiden arkea paluussa toimistoille, ja millaisia hyötyjä olisi sekä yksilöiden että työyhteisön hyvinvoinnille, mikäli sallittaisiin työntekijöiden yleisemmin ottaa koira mukaan töihin – koiran oma hyvinvointi huomioon ottaen. Sallivampi suhtautuminen koiran läsnäoloon edellyttää toki selkeitä pelisääntöjä työpaikoilla, mutta voi myös tukea sopeutumisessa hybridi- tai lähityöhön siirtymisessä.
LÄHTEET:
- Eerola, T. (14.4.2022). Pentujen kysynnän kasvu kaikkien aikojen nopeinta. Koiramme. https://www.koiramme.fi/jutut/koiramme-juttuarkisto/1288-pentujen-kysynnaen-kasvu-kaikkien-aikojen-nopeinta
- Thulin, E., & Vilhelmson, B. (2022). Pacesetters in contemporary telework: How smartphones and mediated presence reshape the time–space rhythms of daily work. New Technology, Work and Employment, 37(2), 250–269.
- Baumeister, R. F. & Leary, M. R. (1995). The need to belong: Desire for interpersonal attachments as a fundamental human motivation. Psychological Bulletin, 117(3), 497–529.
- Becker, W. J., Belkin, L. Y., Tuskey, S. E., & Conroy, S. A. (2022). Surviving remotely: How job control and loneliness during a forced shift to remote work impacted employee work behaviors and well‐Human Resource Management, 1–16.
- Handlin, L., Nilsson, A., Ejdebäck, M., Hydbring-Sandberg, E., & Uvnäs-Moberg, K. (2012). Associations between the psychological characteristics of the human–dog relationship and oxytocin and cortisol levels. Anthrozoös, 25(2), 215-228.
- Bowen, J., Bulbena, A., & Fatjó, J. (2021). The value of companion dogs as a source of social support for their owners: Findings from a pre-pandemic representative sample and a convenience sample obtained during the COVID-19 lockdown in Spain. Frontiers in Psychiatry, 12, 622060.
- Carr, D., Friedmann, E., Gee, N. R., Gilchrist, C., Sachs-Ericsson, N., & Koodaly, L. (2021). Dog walking and the social impact of the COVID-19 pandemic on loneliness in older adults. Animals, 11(7), 1852.
- Hoffman, C. L. (2021). The experience of teleworking with dogs and cats in the United States during COVID-19. Animals, 11(2), 268.
- Colarelli, S. M., McDonald, A. M., Christensen, M. S., & Honts, C. (2017). A companion dog increases prosocial behavior in work groups. Anthrozoös, 30(1), 77-89.
- Oliva, J. L., & Johnston, K. L. (2021). Puppy love in the time of Corona: Dog ownership protects against loneliness for those living alone during the COVID-19 lockdown. International Journal of Social Psychiatry, 67(3), 232-242.
- Owczarczak-Garstecka, S. C., Graham, T. M., Archer, D. C., & Westgarth, C. (2021). Dog walking before and during the COVID-19 pandemic lockdown: Experiences of UK dog owners. International journal of environmental research and public health, 18(12), 6315.
- Sable, P. (2013). The pet connection: An attachment perspective. Clinical Social Work Journal, 41(1), 93-99.
- Mäkelä, L. (2021). Opettajien kokemuksia työn tuunaamisesta koira-avusteisen pedagogiikan avulla: Tarkastelussa työn vaatimukset, työn voimavarat ja hyvinvointi työssä. Aikuiskasvatus, 41(3), 222-235.
- Hall, S., Wright, H., McCune, S., Zulch, H., & Mills, D. (2017). Perceptions of dogs in the workplace: the pros and the cons. anthrozoös, 30(2), 291-305.
- Norling, A. Y., & Keeling, L. (2010). Owning a dog and working: A telephone survey of dog owners and employers in Sweden. Anthrozoös, 23(2), 157-171.
