Alkuperäinen teksti julkaistu 8.5.2020
Kun digiloikka otettiin yhdessä yössä – tuloksia opetusalan ammattilaisten kyselytutkimuksesta koronakeväänä 2020
Opetusalan ammattilaisten etätyötä ja työhyvinvointia koronakriisin aikana koskeva kyselyn aineistoa kerättiin verkkolomakkeella 22.4.- 6.5. 2020. Vaasan yliopiston Henkilöstöjohtamisen etätyötiimin toteuttamaan kyselyyn osallistui 1348 vastaajaa, suurkiitos kaikille kyselyyn osallistuneille ja tutkimuskutsua jakaneille tahoille!
Julkaisemme tuloksia mahdollisimman tiiviiseen tahtiin eri sosiaalisten medioiden kautta, Facebookissa, LinkedIn:ssä ja twitterissä ’Tutkimusta etätyöstä’-sivuilla/ ryhmässä/ #. Seuraa sivujamme pysyäksesi kuulolla! Tulossa on myös laajempi tutkimusraportti.
Kyselyyn vastanneista opetusalan ammattilaisista 81 % oli naisia, 18 % miehiä (1 % muu/ en halua vastata). Vastaajat olivat iältään 21-72 –vuotiaita (yli 65-vuotiaita vastaajia 0,4 %) ja keskimäärin vastaajat olivat iältään 48 vuotta. 22 % vastaajista opetti 1-3 –luokan oppilaita, 23 % 4-6 –luokkalaisia, 33 % 7-10. luokkaa. Lukiolaisia opetti 11 % vastaajista kuten myös ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoita. Korkeakoulu/ yliopistossa opettavia oli 4% vastaajista ja aikuiskoulutuksessa toimi 2 %. Muita ryhmiä opetti 10 % vastaajista, sisältäen mm. esiopetuksen, musiikin- tai kuvataiteen opetuksen, erityisopetuksen parissa työskenteleviä ammattilaisia ja koulujen hallinnollisissa tehtävissä toimivia henkilöitä.
Asenteet etätyötä kohtaan vaihtelevat
97 % vastaajista teki etätöitä. Vastaajista 39 % ilmoitti että normaalioloissa heidän työpaikallaan ei tehdä lainkaan etätöitä, 41 % että etätöitä tehdään vähäisessä määrin, 16 % etätyötä tehdään jonkin verran ja 4 % ilmoitti että etätyö on yleistä. Etätyön tekeminen oli siis lähes kaikille osallistujille uusi tapa tehdä työtä.
Vastaajien suhtautuminen etätyöhän vaihteli. 49 % vastaajista oli melko tyytyväisiä etätyöhön kun 22 % vastaajista oli tyytymättömiä, 29 % vastaajista suhteutuvan asiaan neutraalisti. Kun asiaa kysyttiin vielä negatiivisten asenteiden kautta, 28 % vastaajista ilmoitti, että ei pidä etätöistä.
Asenteet etätyötä kohtaan olivat koronakriisin aikana muuttuneet positiiviseen suuntaan 54 % vastaajista, 14 negatiiviseen suuntaan ja 32 %:lla vastaajista asenne ei ollut muuttunut. Jatkoa ajatellen 39 % haluaisi tehdä enemmän etätöitä kuin ennen koronakriisiä, 32 % samassa määrin kuin aiemmin ja 29 % ilmoitti, että ei halua tehdä lainkaan etätöitä normaalioloihin palattaessa.
Opetustyön vaatimukset lisääntyivät koronakriisin seurauksena
Uudenlaiseen työhön siirtyminen vaikutti suuresti opetustyön osaamisvaatimuksiin ja 83 % vastaajista kertoi, että osaamisvaatimukset ovat koronakriisin aikana kasvaneet. Uusina osaamisvaatimuksina mainittiin luonnollisesti erittäin usein digitaalisten välineiden (alustat, sovellukset) hyödyntäminen tai jo ennestään tuttujen kanavien uudenlainen käyttö. Myös pedagogisten ratkaisuiden sovittaminen etäopetukseen vaati uudenlaista osaamista, koskien niin opetuksen ja tehtävien annon organisointia kuin myös arviointia. 55 % vastaajista koki osaamisvaatimukset kuormittaviksi ja 45 % vastaajista ei pitänyt vaatimuksia kuormittavina tai suhtautui niihin neutraalisti.
Myös työn määrällinen kuormitus oli valtaosan (74 %) mielestä kasvanut, 21 % mielestä säilynyt ennallaan ja 5 % koki että määrällinen kuormitus oli vähentynyt. Oppilaisiin liittyvät huolet olivat kasvaneet 47 % vastaajista ja 51 %:lla pysyneet ennallaan, 2 % vähentyneet.
Entä hyvinvointi?
89 % vastaajista koki terveytensä olevan kunnossa, sillä oma terveyden tila koettiin hyväksi (47 %), oikein hyväksi (32 %) tai erinomaiseksi (10 %) ja vain 11 % koki terveytensä välttäväksi ja kukaan ei kokenut terveyttään heikoksi. Koronakriisin aikana 62 % vastaajista ilmoitti, että hänellä oli ollut niska- ja hartiakipuja enemmän kuin normaalisti, 44 % oli kokenut enemmän selkäkipuja, 35 % raportoi lisääntyneistä uniongelmista, 33 % lisääntyneestä päänsärystä ja 31 % lisääntyneistä keskittymisvaikeuksista. 57 % vastaajista myös kertoi, että työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen oli koronakriisin aikana muuttunut vaikeammaksi, 12 % kertoi että se oli muuttunut paremmaksi ja 31 % kertoi että muutoksia ei ollut tapahtunut.
Yhteenvetäen voidaankin sanoa, että opettajat ovat kohdanneet koronakevään kuluessa paljon haasteita, mutta etätyö koetaan kuitenkin mielekkäänä vaihtoehtona myös jatkossa. Sopeutumista ja joustoa tarvitaan opettajilta edelleen, etenkin kun osa oppilaitoksista siirtyy vielä lähiopetukseen ennen kesälomien alkua.
