Together planning

Wilman käyttäjäkokemus kehittämisen kohteena – VME mukana tukemassa monen toimijan yhteistyötä

Yleinen

VME on mahdollistanut monen eri toimijan yhteistyötä, jonka kautta hyötyä syntyy jokaiselle osapuolelle. Yhteistyön kautta sekä käyttäjäkokemusta opiskelevat opiskelijat että lukiolaiset pääsivät antamaan kehitysideoita Wilmaan – Suomen tunnetuimpaan kouluarjen viestintävälineeseen.

VME yhdistää tänä keväänä ainutlaatuisella tavalla opiskelijat, oppilaitokset, opetuksen, tutkimuksen sekä yrityksen aidon tarpeen.  Yhteistyön kautta Vaasan yliopiston opiskelijat ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Suomen oppilaitoksissa laajasti käytetyn verkkopalvelu Wilman kehitykseen liittyvät työpajat lukiolaisille – yhden työpajan myös lukiolaisten huoltajille.

Työpajat on toteutettu aitona yrityksen tarjoamana case-harjoituksena  Käyttäjäkokemus-kurssilla, joka kuuluu Vaasan yliopiston tietojärjestelmätieteen sekä teknisen viestinnän opintoihin. Myös Oulun yliopiston käyttäjäkokemusta käsittelevällä kurssilla järjestettiin saman yhteistyön kautta lukiolaisille yksi avoin Wilma-työpaja.

Tällaista monitahoista korkeakoulut, lukiot ja yritykset yhdistävää yhteistyötä alettiin eri tahojen kesken suunnittelemaan jo kesäkuussa 2021. Mukana suunnittelutyössä on ollut Vaasan yliopiston VME Interaction Design Environment, Oulun yliopiston Tiko-Silta -hanke, ja Wilmaa kehittävä Visma Enterprise Oy. Yhteistyölukiona mukana Vaasan seudulta on ollut Laihian lukio, jossa on myös entuudestaan yhteistyö yliopiston kanssa tuttua.

Yhteistyöyrityksenä ollut Visma tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden pureutua Wilman käyttäjäkokemukseen. Kurssiyhteistyön kautta yliopisto-opiskelijat pääsivät suunnittelemaan ja toteuttamaan Wilman kehitykseen liittyvät työpajat lukiolaisille – yhden työpajan myös lukiolaisten huoltajille.

Oulun yliopiston Tiko-Silta-hankkeessa tähdätäänkin juuri lukioiden ja korkeakoulujen välisen tietojenkäsittelyalan yhteistyömallin tuottamiseen ja toisen asteen opiskelijoille sillan rakentamiseen alan korkeakoulutuksiin. Järjestettyjen työpajojen lisäksi Oulun yliopiston ja Vaasan yliopiston yhteistyön pohjalta kehitetään myös yleistä mallia, , jota voidaan jatkossa hyödyntää myös muissa samankaltaisissa yhteyksissä. Yhteistyömallin kehittämisestä ja työpajoista tullaan tekemään myös tieteellistä tutkimusta.

 

 

Yhteistyömahdollisuuksien löytäminen hankkeen ytimessä

 

VME Interaction Design Environment on toteutettu Vaasan yliopiston hankkeena. Sen tavoitteena on luoda Pohjanmaan alueella Vaasan Technobothnialle tutkimus- ja innovaatioympäristö käyttöliittymätutkimukseen, pilotointiin ja testaukseen sekä vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden käyttöliittymäsuunnittelun tarpeisiin.

Keskeisenä tavoitteena hankkeella on mahdollistaa verkostoituminen ja yhdistää opiskelijoita, yrityksiä, oppilaitoksia ja tutkijoita. Nyt toteutettu yhteistyö on malliesimerkki hankkeen toiminnasta ja usean eri tahon toinen toisistaan hyötymisestä. Tällaisen yhteistyön kautta opiskelijat löytävät konkreettisesti alueelta yrityksiä, joihin voisivat työllistyä, ja sitä kautta myös alueen osaaminen vahvistuu.

Lukiolaisille on ajankohtaista tulevan opiskelualan löytäminen, ja tällainen yhteistyö tarjoaa oivallisen tavan kurkistaa korkeakoulujen työskentelyyn sekä yrityksen tuotekehitysprosessiin. Korkeakouluyhteistyön kautta  myös lukiolaisille muodostuu laajempi käsitys siitä millaisia mahdollisuuksia alueella on erilaisille aloille ja opintoihin, sekä myöhemmin työllistymiseen.

 

Kahden miljoonan käyttäjän Wilma käyttäjäkokemustyöpajojen kohteena

 

Työpajatyöskentelyä
Kuva: Tuula Kaukola

Visman kehittämä Wilma on tunnettu ja lähes kaikille suomalaisille opiskelijoille tuttu verkkopalvelu, joka sisältää mm. viestinnän ja työjärjestykset. Koska Wilma kuuluu aktiivisesti myös lukiolaisten arkeen, oli se myös tuttu kohde sekä korkeakouluopiskelijoille että lukiolaisille lähteä kartoittamaan ja kehittämään käyttäjäkokemusta. Opiskelijat järjestivät yhteensä 8 erillistä työpajaa, joista yhden huoltajille.

Käyttäjäkokemuskurssin opiskelijat valmistelivat työpajat tavoitteenaan aito osallistaminen, ja työpajoissa keskityttiin aiheeseen, joka vastaa Visman antamaan aitoon tarpeeseen ja Wilman käyttäjiä kuuntelevaan kehitystyöhön. Opiskelijat ideoivat kurssin pohjalta erilaisia tapoja, miten työpajoissa voidaan kehittää Wilmaa hyödyntämällä sekä digitaalisia työkaluja että lukiolle toimitettuja tarvikkeita kuten papereita, kyniä ja mallipohjia käyttöliittymäprototyyppien piirtämistä varten.

Työpajoista kerätyn aineiston perusteella käyttäjäkokemuskurssin opiskelijat koostavat keväällä vielä kurssin harjoitustyönä Wilmaan kehitysehdotuksia, jotka välitetään Vismalle, samoin kuin kaikki lukiolaisten ja huoltajien kehitysideat.

Wilman tuoteomistaja Janne ”James” Saarela on tyytyväinen siitä, että opiskelijat saavat kurssille aiheen oikeasta elämästä, eikä harjoitustehtävää tehdä vain tekemisen vuoksi, vaan opiskelijat tietävät tekevänsä työtä asiassa, jolla tulee olemaan iso merkitys monen suomalaisen arkipäivään:

Harvemmin pääsee toteamaan mistään asiasta että WIN-WIN-WIN-WIN, mutta tästä hyötyvät todellakin kaikki. Opiskelijat, yliopistot ja lukiot, me ohjelmistotoimittajana, loppukäyttäjät, eli potentiaalisesti 2 miljoonaa suomalaista.

 

Yliopistoyhteistyö kiinnostaa myös lukiolaisia

 

Esimerkki elävästä elämästä tarjosi myös lukiolaisille tilaisuuden päästä näkemään yksi osa tuotekehitystä ja osallistua omalla panoksellaan sellaisen ohjelmiston suunnittelutyöhön, jota he itse käyttävät. Työpajoihin osallistumista ei rajattu millään tavoin esim. teknisesti suuntautuneille lukiolaisille, vaan osallistumismahdollisuus oli Laihian lukiossa avoin kaikille 2.vuosikurssin opiskelijoille antaa oma äänensä kuuluviin Wilman kehitykseen.

Workshopmaterial

Työpajan kautta lukiolaiset pääsivät tutustumaan käyttäjälähtöiseen tuotekehitysprosessiin, korkeakoulujen toimintaan sekä käyttöliittymäsuunnitteluun alana – ohjelmistokehitys kun ei ole vain koodaamista, vaan siihen tarvitaan monenlaista osaamista ja urapolkuja.

Laihian lukion äidinkielen opettaja Tuula Kaukola kertoo, että yhteistyömahdollisuus otettiin innolla vastaan myös lukion oppilaskunnan hallituksen ja tutor-opiskelijoiden keskuudessa.

Opettajana hän on myös ehdottomasti sitä mieltä, että työpaja sopii mainiosti myös äidinkielen sisältöihin ja tavoitteisiin, kuten vaikuttaminen, argumantaatiotaidot, vuorovaikutus, viestintä niin sähköisten välineiden kautta kuin ryhmissä koululla sekä ryhmätyöskentelytaidot.

Totesimme, että tässä on monta mahdollisuutta; opiskelijoille mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, yhteistyö yliopiston opiskelijoiden ja opettajien kanssa, mahdollisuus tutustua yliopiston opiskelijoiden työtapoihin sekä osallistua tutkimukseen.

 

Todellinen yrityscase innostaa ihan eri tavalla oppimaan

 

Kandivaiheen viestintätieteiden opiskelijat Justina Uusitalo ja Moona Palo olivat mukana järjestämässä yhtä Wilma-työpajaa lukiolaisryhmälle. Käyttäjäkokemus-kurssi oli heidän opinnoissaan sivuaineen kautta. Molemmat ovat itse käyttäneet Wilmaa myös lukiossa muutamia vuosia takaperin, joten ohjelma ei ollut outo heillekään.

Työpajatyöskentelyä 2
Kuva: Tuula Kaukola

Wilma-työpajan suunnittelussa ja toteutuksessa heitä oli neljän opiskelijan ryhmä. He hyödynsivät kurssilla oppimaansa, eli he perustivat työpajan rakenteen valitsemaansa teoriaan ja myös työpajassa käytetyt menetelmät pohjautuivat käyttäjäkokemussuunnittelun työkaluihin.

Vetämässään työpajassa heillä oli käytössä Miro-boardin lisäksi myös empatiakartta ja lauseentäydennys. Palon ja Uusitalon mielestä teorian pohjalta toteuttaminen myös helpotti suunnittelua, kun oli olemassa valmiit työkalut ja sen kautta pohja suunnitelmalle.

Keskustelua ja kommentteja saatiin hyvin aikaan sekä chatissa että sanallisesti. Työpajassa käytetylle Miro-boardille syntyi ajatuksia, ja myöhemmin työpajan aikana kameratkin pysyivät jo enemmän auki. Opiskelijat pohtivatkin, että olisi voinut heti työpajan alussa pyytää pitämään kameroita päällä.

Etänä järjestetty työpaja toi kyllä oman lisäjännityksen työpajan toteuttamiseen,  varsinkin kun osallistujilla ei ollut kamera päällä, jolloin ei nähnyt itse mitä toisella puolella tapahtuu.

Sekä Uusitalo että Palo ovat yhtä mieltä siitä, että kurssilla on heti ihan eri merkitys, kun harjoitus toteutetaan yrityksen ”oikean elämän” tarpeen kautta. Silloin saa kuvan myös aidosta tilanteesta. Kurssilla oli heidän mielestä hyvä asia, että keskityttiin juuri yhteen tiettyyn asiaan, eli tässä tapauksessa Vismaan ja Wilman tiedotteisiin.

Työpajojen toteutus sai hyvää palautetta sekä lukiolaisilta että heidän opettajaltaan:

Koko työskentelystä jäi niin minulle kuin opiskelijoillekin erittäin positiivinen olo. Työpajoja kehuttiin erittäin hyvin valmistelluiksi ja tehtäviä hauskoiksi ja monipuolisiksi. Kaikki työskentelivät työpajojen aikana selvästi keskittyneinä, innoissaan ja myös usein hymyssä suin.

Lukiolaiset olivat otettuja siitä, että pääsivät vaikuttamaan ja korkeakouluopiskelijoiden hyvin fasilitoidut työpajat huomioitiin myös palautteissa mm. adjektiiveilla mahtavaa, kivaa, mukavaa, superia, rentoa, opettavaista. Työpajat suunnitelleille opiskelijoille satoi kehuja selkeydestä, rentoudesta ja ennen kaikkea hyvästä ja mukavasta ilmapiiristä.

Erittäin mukavaa tekemistä ja mietiskelyä. Tällaisia saisi olla joka viikko, vähintään joka kuukausi. Kiitos todella mukavasta työpajasta ja mahdollisuudesta antaa meidän vaikuttaa! ❤️

 

Tuloksista materiaalia tutkimukseen, tuotekehitykseen ja yhteistyömallien kehittämiseen

Vastaavaa työpajakokonaisuutta sekä usean toimijan yhteistyötä ei tiettävästi aikaisemmin ole Vaasan yliopistossa missään oppiaineessa aikaisemmin toteutettu.  Työpajat toteutettiin etänä, sillä korkeakouluopiskelijat ovat eri puolilta Suomea, osa jopa ulkomailla. Nykyiset etäyhteydet mahdollistavat paljon, ja etänä työskentely on jo osa arkipäivää myös opiskelijoille – myös lukioissa.

Laihian lukio on toiminut edelläkävijänä osallistuessaan tällaiseen monen toimijan yhteistyöhön, ja yhteistyö lukion kanssa onnistui hyvin. Opettaja Tuula Kaukola suhtautui positiivisesti kokonaisuuteen.

Yhteistyö oli erittäin sujuvaa, ohjeet olivat selkeitä ja materiaalitoimitukset sujuivat hyvin. Hienoa oli myös saada niin paljon positiivista palautetta koko prosessin aikana. Erinomaisesti sujunut yhteistyö ja opiskelijoiden into voimaannutti myös itseä. Lähtisin varmasti mukaan uudelleen vastaavaan.

Oppijoina tässä yhteistyössä ovat kaikki osallistuvat tahot, sillä myös suunnitteluprosessissa on päästy oppimaan tapoja toteuttaa monitahoista yhteiskehittämistä ja hakemaan sopivia tapoja toteutukselle ja osallistujille. Lopputuloksena on saatu yhteistyö, josta syntyy hyötyä kaikille osapuolille: mahdollisuus vaikuttamiseen, tutkimukseen, oppimiseen ja tuotekehitykseen. Yliopisto-opettaja Laura Havinen on myös iloinen usean tahon yhteistyön eduista.

Monen toimijan yhteistyön yksi etu oli se, että suunnittelutyössä oli aina tarjolla uusia näkökulmia. Yhteistyön suunnittelupalavereissa syntyi monia uusia ideoita, joita ei olisi itse tullut ajatelleeksi. Tämä on ollut hieno oppimiskokemus myös itselle.

Työpajakokonaisuuden toteuttaminen ja sen yhteinen tekeminen on ollut monelta osin uuden kokeilua ja poikkeuksellista: yhteistyömallin kehittäminen, työpajojen toteutustapa, eikä vähäisimpänä se, että tämän yhteistyön kautta opiskelijat saivat aidosti olla mukana Visman tuotekehityksessä. Tuoteomistaja Janne Saarela Vismalta on valmis yhteistyöhön myös jatkossa.

Me ohjelmistotalona olemme tietenkin todella iloisia yhteistyöstä, jossa yliopisto ja opiskelijat  voivat auttaa meitä tekemään paremmin käyttäjät huomioivaa palvelua. Toivon että tulevaisuudessa jatkamme ja jopa tiivistämme yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viimeisimmät postaukset