Ideas Photo

Think Like A Futurist! – ideointia, innovointia ja yhdessä tekemistä

Yleinen

VME-tiimillä oli ilo saada tavata luova ja inspiroiva TkT Anne Stenros workshopissa ”Think Like a Futurist”. Lue blogista vinkit luovuuteen, innovointiin ja tiimityöskentelyyn.

Suosittelemme tämän artikkelin yhteyteen nautittavaksi kupillisen kahvia, korvapuustin sekä taustalle rauhallista klassista musiikkia. Ota sitten mukava asento ja jatka lukemista.

Anne Stenros Photo
📸Pekka Karhunen

Haluamme esitellä innovaattorin, luovan ja inspiroivan naisen – TkT Anne Stenrosin. VME-tiimillä oli ilo saada tavata hänet vähän aikaa sitten hänen vetämässään workshopissa ”Think Like a Futurist”, jossa hän haastoi osallistujat näkemään mahdottoman mahdollisena ja löytämään uusia ja omaperäisiä tapoja tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tohtori Stenros on suomalainen arkkitehti, professori ja Helsingin kaupungin  sekä Koneen muotoilujohtaja. Hän on juuri niin energinen kuin voi odottaakin – täynnä intoa, ja omaperäisiä ideoita. Kokosimme tähän blogiin muutamia huomioita ja vinkkejä luovuudesta, innovoinnista ja tiimityöstä.

Yksi Stenrosin vinkeistä on mukavuus, ja siihen sopii loistavasti kahvi ja korvapuusti. Joten ota siis (ainakin mielikuvissasi) kunnon kulaus kahvia, haukkaa pala korvapuustia, laita klassista musiikkia soimaan, ja avaa mielesi uusille mahdollisuuksille…

 

Moodboardit eli mielikuvataulut visualisoivat ideat

VME Mood BoardOletko kuullut mielikuvatauluista? Moodboard eli mielikuvataulu tai visiotaulu on ikään kuin leikekirja halutusta aiheesta. Se on kollaasi, joka koostuu kuvista ja tekstistä, ja se voi sisältää myös piirustuksia, lainauksia, materiaalimalleja ym. Mielikuvataulu on intuitiivinen menetelmä visualisoida tunnetta, ”look & feeliä” tai yleistä ideaa annetusta aiheesta.

Se voi olla joko A4 tai iso juliste, tai se voi olla myös digitaalinen. Stenros kannustaa tekemään mielikuvatauluja, jotka ovat hänen mukaansa loistava tapa löytää inspiraatiota, jakaa ideoita ja nauttia luovasta prosessista. Taulua tehdessä suunta alkaa vähitellen muotoutuja ja ajatus kirkastua, ja mielikuvataulu visualisoi kootut ajatukset.

Moni ajattelee ehkä mielikuvataulujen kuuluvan enemmänkin henkilökohtaiseen käyttöön – sisustusideoiden koontiin tai inspiraation hakemiseksi juhlien teemaan. Niihinkin, mutta ne sopivat yhtä hyvin myös työelämään. Anne Stenros käyttää mielikuvatauluja sekä henkilökohtaisessa elämässä että työelämässä.

Käytännön esimerkki: Kuvittele kokoushuone täynnä KONEen työntekijöitä. Enimmäkseen miehiä. He odottavat muotoilujohtajan vetämää projektin brainstorming-workshoppia. Anne Stenros astuu sisään ovesta kädet täynnä erilaisia ​​lehtiä. Hän leväyttää lehdet pöydälle ja sanoo: ”Käyttäkää näitä”, ja poistuu huoneesta.

Ei ehkä se tavallisin tapa, mutta KONEen hissikokemuksen ja designin menestys Stenrosin johdolla on osoitus tämän taktiikan tehokkuudesta!

 

Tiimityöskentelyä yhteisessä orkesterissa

Useimmiten tiimin tai organisaation rakenne esitetään siten, että johtaja on ylimpänä, ja hänen alle on lokeroitu tiimit ja työntekijät. Vaan entäpä jos…? Stenrosin oivallus toimivaan tiimirakenteeseen löytyy hänen kertoman tarinan kautta:

Orchestra Team

Oli kuuma elokuinen kesäpäivä, ja halusin mennä jonnekin, jossa olisi viileää. Keksin mennä Finlandia-talolle katsomaan, josko siellä olisi jokin konsertti, ja siellä todellakin oli! Istuin keskelle parvea, jossa kaikki viileä ilma oli, ja haaveilin helleaallon loppumisesta.

En varsinaisesti kuunnellut musiikkia itsessään, vaan katseeni kiinnittyi kapellimestarin työskentelyyn. Ja silloin tajusin sen – bam! – luovan johtajan roolissani olen kuten tuo kapellimestari. Tuen ja kannattelen koko orkesteria, tiimiäni, sen eri ääniä ja soittimia. Ja sitten piirsin tiimin rakenteen eri tavalla – laitoin sen ylösalaisin.

Stenros korostaa, miten tärkeää on, että johtajat ja tiiminvetäjät pyrkivät saamaan jokaisen tiimin jäsenen loistamaan. Kuten orkesterissakin on erilaisia soittimia, on tiimeissäkin erilaisia persoonia ja erilaista osaamista. Välillä jollain on soolo, ja välillä kaikki soittavat samaa säveltä. Tiimissä voi olla myös vierailevia sooloartisteja konsultoimassa tai mentoroimassa, mutta on kapellimestarin tehtävä saada kaikki äänet kuuluviin parhaiten.

Johtajan rooli on huolehtia orkesterinsa rytmistä, yhteisestä suunnasta ja erilaisuuden tuomasta rikkaudesta. Sen lisäksi kannustaa, tukea ja kunnioittaa omaa tiimiään ja sen erilaisia sointuja ja kykyjä, niin että jokaisen osaaminen pääsee loistamaan. Sen vuoksi Anne Stenros käänsi myös organisaatiokaavion ylösalaisin ja sijoitti itsensä alimmaiseksi.

 

Luovuus kuuluu jokaiselle

Ideas PhotoKuten workshopeissa usein, myös Anne Stenros kannusti yhä uudelleen ajattelemaan laatikon ulkopuolelta. Tämä on tuttu lause, kun pyritään löytämään ratkaisuja uudesta näkökulmasta. Mutta helppoa se ei ole.

Olet jo kuullut Stenrosin mielikuvataulujen käytöstä sekä siitä, miten hän inspiroitui näkemään tiiminsä orkesterina. Et varmasti ylläty siitä, miten hän kannustaa luovuuteen ja jopa hulluun ajatteluun.

Luovuus on keino päästä eteenpäin ja Stenrosin mukaan jokainen tarvitsee luovuutta ja itseilmaisua elämäänsä jossain muodossa. Jollekin se on musiikki, jollekin taide, ruuanlaitto, piirtäminen… Luovuus tasapainottaa myös ajattelua.

 

 

Ideointia yhdessä

Kun Stenros kokosi muotoilutiimiään KONEella, siinä oli aluksi vain yksi jäsen – osa-aikainen muotoilija, joka työskenteli etänä Suomeen. Tiimi kasvoi, ja jossain vaiheessa kasvu oli ehkä liiankin nopeaa, ja esiin nousi ehdotus konsultin avusta:

Teamwork Graphic

Minulle sanottiin, että “meillä on hyvä ulkoinen henkilö, joka voi keskustella tiimin kanssa ja kartoittaa heidän mielipiteitään.” Vastasin, että ei kiitos, en tarvitse konsulttia, mehän olemme luovia ihmisiä! Mutta sitten tapasin tämän henkilön, ja hän oli huippuluokkaa! Älyä ja silmää nähdä, missä on parantamisen varaa ja mikä on puolestaan hyvää.

 

Stenrosin kokemus osoittaa, että vaikka avun vastaanottaminen voi olla vaikeaa, se on erittäin arvokasta, kun yrität parantaa tapaasi työskennellä – ja työskennellä yhdessä.

Heini Pensar, Vaasan yliopiston opettaja, tohtoriopiskelija ja VME-projektipäällikkö, opettaa kursseja yhteiskehityksestä ja ryhmätyöskentelystä, ja kertoo omista havainnoistaan:

 

1. Yhteiskehittäminen rikastuttaa syntyneitä ideoita, sillä niitä voidaan testata ja haastaa eri näkökulmista. Selvää on, että mitä laajempaa osaamista tiimiin tuodaan, sitä enemmän näkökulmia syntyy. Vaikka keskustelu joskus rönsyilee, eikä yhdessä kehittäminen johtaisi idean kirkastumiseen, näen tiimityöskentelyssä muita, erittäin tärkeitä hyötyjä.

2. Yhteisten haasteiden ratkaiseminen syventää yksilöiden osallisuutta ja vastuunottoa, mikä myös tuo työhön merkityksellisyyttä ja luo tiimihenkeä. Erityisesti hajallaan ja etänä toimivat tiimit tarvitsevat tämänkaltaisia yhteisiä haasteita, jolloin työkaverit pysyvät ajan tasalla toistensa tekemisestä ja vältetään päällekkäisyyksiä, eikä kukaan jää yksin. Tiimien tuleekin jatkuvasti nähdä vaivaa sen eteen, että luodaan rakenteita yhteiselle ongelmaratkaisulle.

3. Ideoiden esittäminen voi tapahtua lennossa ja silti hallitusti, ja niiden brainstormaamiseen ja käsittelyyn on varattava tilaa. Itse käytän idealaaria, eli se on paikka johon voi tiputtaa hulluimmatkin päähänpistonsa. Ideoiden ”myymiselle” tietysti järjestetään mukava tilaisuus, johon voi ottaa vaikka popcornkulhon. Paras idea äänestetään ja palkitaan. Tämän jälkeen on kuitenkin syytä heittäytyä vakavammaksi ja sopia suunnitelmasta idean toteuttamiseksi. Selkeillä tavoitteilla on tärkeä merkitys myös sen kannalta, että niihin päästessään tiimillä on jälleen syy juhlistaa saavutusta!

Nämä ovat keinoja, joilla luodaan yhdessä tekemisen kulttuuria.

 

Heitämme nyt saamamme haasteet eteenpäin: uskalla ajatella laatikon ulkopuolelta, uudella tavalla, työskennellä yhdessä tiiminä sekä uskalla rohkeasti olla luova!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Viimeisimmät postaukset