Jussi Tanskanen, Samu Kemppinen, Liisa Mäkelä, Hilpi Kangas & Heini Pensar
Opetusalan ammattilaisten kokemuksia etätyöhön siirtymisestä COVID-19-pandemian vuoksi
Lue raportti täällä tai klikkaa kuvaa! (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-939-6)
COVID-19-pandemia vaikutti keväällä 2020 ennen näkemättömällä tavalla opetusalan ammattilaisten työskentelyyn, kun kouluissa siirryttiin laajasti etäopetukseen. Keräsimme laajan 1348 vastaajan tilastoaineiston saadaksemme tietoa opetusalan ammattilaisten kokemuksista etätyöhön liittyen. Aineisto kerättiin verkkopohjaisella kyselylomakkeella 22.4.7.5.2020, jolloin levitimme linkkiä lomakkeelle Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) paikallisyhdistysten sekä sosiaalisen median kautta.
Suurella osalla vastanneista opetusalan ammattilaisista oli puitteet kunnossa etätyötä varten. Erilaisia työvälineitä oli laajasti käytössä ja useimmilla myös oma rauhallinen työtila. Suurimmalla osalla vastaajista ei kuitenkaan ollut ergonomista työtuolia. Oppilaiden, vanhempien, kollegoiden, lähijohtajien kuin myös muidenkin kanssa käytyyn viestintään vastaajat käyttivät erilaisia työvälineitä laajalla skaalalla. Kaikenlaisten etäkommunikointitapojen käyttö kasvoi ja moni alkoi käyttämään videoneuvottelusovelluksia kokonaan uutena työvälineenä. Opettajat saivat pidettyä suurimmaksi osaksi hyvin yhteyttä oppilaisiinsa, mikä vähensi huolta heidän pärjäämisestään.
Organisaatioiden ja lähijohtajien koettiin selviytyneen nopeistakin muutoksista ja niiden johtamisesta hyvin. Varsinkin lähijohtajien selkeä ja hyvä virallinen ja epävirallinenkin viestintä sai kiitosta. Lähijohtajien virtuaalijohtamistaitoihin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Opetusalan ammattilaiset saivat sosiaalista ja käytännön tukea lähijohtajien lisäksi myös erityisesti kollegoiltaan ja nuoremmat vastaajat virtuaalisista yhteisöistä. Moni raportoi yhteisöllisyyden kasvaneen koronakriisin aikana. Toisaalta myös ihmiskontaktien puute ja yksinäisyys korostuivat vastauksissa ja ne määriteltiinkin etätyön huonoiksi puoliksi. Erityisesti kaivattiin spontaaneja rupatteluja ja kahvihetkiä työkavereiden kanssa. Etätyön hyvistä puolista esiin nousivat varsinkin työmatkoihin käytetyn ajan säästyminen ja omanlainen kiireettömyyden tunne. Työhön myös pystyi keskittymään paremmin. Varsinkin nuoret olivat tyytyväisiä etätyön tekemiseen ja vastaajista suurimman osan asenne etätyötä kohtaan muuttui positiivisemmaksi. Moni haluaisikin jatkossa normaaliolosuhteissa tehdä enemmän etätyötä.
Työn määrällinen kuorma ja osaamisvaatimukset kasvoivat koronakriisin myötä, mikä heijastui myös viikoittaisten työtuntien määrän kasvussa. Huolimatta lisääntyneestä työkuormasta, uusista osaamisvaatimuksista ja ylipäätään kevään 2020 haastavista olosuhteista, opetusalan ammattilaiset kokivat suoriutuneensa työstään monella tapaa hyvin. Kokonaisuudessaan opetusalan ammattilaisten työhyvinvointi kuitenkin hieman heikentyi koronapandemian aikana. Erilaiset fyysiset ja psykosomaattiset oireet ja varsinkin niska-, hartia- ja selkäkivut lisääntyivät. Vastaajat kokivat työssään koronakriisin aikana myös kohtuullisen paljon stressiä ja työuupumustakin, mutta toisaalta samaan aikaan myös työn imua. Vaikka suurin osa opetusalan ammattilaisista raportoikin työn ja muun elämän välisen tasapainon järkkyneen negatiiviseen suuntaan, oli tasapaino yhä kohtuullisella tasolla. Tietyt ammattiryhmät kuormittuivat COVID-19-pandemian ja etätyön aikana. Luokanopettajien sekä peruskoulun ja lukion aineenopettajien vastauksissa heijastui työn haastavuus ja kuormittavuus. Mutta yleisesti ottaen opetusalan ammattilaiset kokivat etätyön mielekkäänä vaihtoehtona myös jatkossa.