Monien mielestä oma asuinpaikka on hyvä, ellei jopa paras paikka asua. Tätä mieltä ovat myös monet Ristinummen ja Olympiakorttelin asukkaat, jotka viihtyvät omalla alueellaan. Näin on siitäkin huolimatta, että kuva näistä asuinalueista ei aina etenkään ulkopuolisten silmissä ole ruusuinen. Hyvän asuinpaikan syntymiseen tarvitaankin monenlaisia tekijöitä.
Negatiivinen kuva asuinalueesta voi tietenkin vähentää muuttointoa alueelle ja suunnata muuttoliikettä muualle. Tämä taas entisestään heikentää alueen mahdollisuuksia uudistua, jos asuntoja jää tyhjilleen ja resurssit heikkenevät. Näin syntyy helposti noidankehä, jossa asukkaiden määrä laskee, asuntokanta rapistuu ja alueen maine heikkenee. Huonomaineisesta ja ränsistyneestä asuinalueesta voi kuitenkin kuoriutua uudistunut yhteisöllinen ja viihtyisä lähiö. Esimerkkinä tästä on Turun Jyrkkälä, huonomainen ja rapistunut lähiö, joka viime vuonna sijoittui ensimmäiseksi valtakunnallisessa asukastyytyväisyyskyselyssä ja tänä vuonna edusti Suomea parhaan asuinalueen pohjoismaisessa kilpailussa.
Miten tämä sitten on mahdollista? Miten 60 ja 70 -lukujen vaihteessa rakennettu sittemmin rapistunut lähiö voi nousta Suomen parhaaksi? Vanhan asuntokannan korjaaminen vaatii tietenkin rahaa. Jyrkkälässä on uusittu kaikkien talojen julkisivut sekä rakennettu uusia ilmanvaihto ja lämmöntalteenottojärjestelmiä. Kahden talon päätyyn on rakennettu myös aurinkopaneeliseinät. Lisäksi rahaa on käytetty myös muun alueen kehittämiseen.
Rahallisen panostuksen lisäksi alueella on määrätietoisesti rakennettu asukasdemokratiaa ja yhteisöllisyyttä. Tässä merkittävinä toimijoina ovat olleet asukastoimikunta sekä kolmannen sektorin edustajat yhdessä asunto-osakeyhtiön kanssa. Alueelle on rakennettu kerhotiloja sekä kehitetty palvelutarjontaa. Jyrkkälässä toimii nyt kauppa, pitseria ja kampaamo. Kolmannen sektorin toiminnan myötä alueella on tarjolla myös hävikki raaka-aineista valmistettua ruokaa. Sitä myydään huokealla hinnalla, mikä on useille alueen senioreille tärkeää. Asukastoimikunnan ideoinnin seurauksena alueelle on rakennettu muun muassa petankkikenttä, ulkokuntosali sekä skeittikenttä. Näissä tiloissa opitaan tuntemaan naapureita ja sitä kautta on helpompi lähteä mukaan myös muuhun toimintaan. Jyrkkälässä onkin tätä nykyä jo paljon perinteeksi muodostuneita tapahtumia, kuten Jyrkkälä-päivät tai lasten juoksukilpailut. Asukastoimikunta järjestää kymmenestä kahteenkymmeneen tapahtumaa.
Pohjoismaisen parhaan asuinalueen kilpailun järjesti NBO – Housing Nordic, joka on yleishyödyllisten ja voittoa tavoittelemattomien asuntoyhtiöiden pohjoismainen kattojärjestö. Valinnassa kiinnitettiin huomiota siihen, missä määrin ihmiset, arkkitehtuuri, toiminta ja luonto luovat yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta sekä rakentavat turvallisuuden ja hyvinvoinnin tunnetta. Suomesta ehdokkaaksi asettui kuusi asuinaluetta, jotka kukin tekivät minuutin mittaisen esittelyvideon. KOVA ry:n (eli kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat) nimeämä raati valitsi Jyrkkälän edustamaan Suomea. Kilpailun voitto meni tänä vuonna kuitenkin jaettuna Norjaan ja Tanskaan. Friis’ Gate 6 Oslosta ja Højvangen Skanderborgista saivat kumpikin erityismaininnan vahvasta yhteisöllisyydestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista, joka näissä naapurustoissa nousi esille.
Yhteisöllisyys ja sosiaalinen hyvinvointi nousevat merkittäviksi tekijöiksi myös arjen asumiskokemuksissa. Niiden kautta rakennetaan hyviä asuinalueita. Toki fyysiset puitteet on oltava kunnossa, jotta ne eivät murenna hyvinvointia muulla tavoin. Toisaalta ne eivät pelkästään takaa hyvää asumista. Hyvä asuinalue ja tyytyväiset asukkaat tarvitsevat syntyäkseen siis monia erilaisia rakennuspaloja. Näitä on syytä miettiä myös Ristinummea ja Olympiakorttelia kehittäessä. Asuinalueet tarvitsevat huolenpitoa aivan kuten ihmisetkin. Rakennuksista huolehditaan pitämällä ne kunnossa ja remontoimalla tarvittaessa. Ulkoalueista huolehditaan siivoamalla ja alueita välillä uudistamalla. Asukkaiden hyvinvointia lisäävät palvelut sekä luottamus naapureihin ja yhteisöllisyyden kasvu. Tarvitaan paikkoja, joissa voi tutustua naapureihin. Lisäksi tarvitaan paikkoja, joista saa palveluja tai joissa voi virkistyä. Näitä paikkoja ja tilaisuuksia tulisi kehittää samalla kun rakennuksiakin kehitetään. Näin voimme luoda parhaita paikkoja asumiselle.
Hanna Heino
Kirjoittaja on tutkijatohtori aluetieteessä Vaasan yliopistossa
