Laadullinen haastattelututkimus

Etätyö ja sen johtaminen - laadullisen haastattelututkimuksen alustavia tuloksia

Työnteon uusi normaali

LEADIS-tutkimusprojektin tiimi toteutti loka-joulukuussa 2020 laadullisen haastattelututkimuksen, jonka avulla kartoitimme työntekijöiden ja lähijohtajien kokemuksia etätyöstä ja etäjohtamisesta kolmen eri teeman kautta. Teemat ovat e-lähijohtajuus, itsensä johtaminen sekä työn ja muun elämän yhteensovittaminen etätyössä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin mahdollisen organisaatiokulttuurin muutoksen kannalta kokemuksia etätyöhön siirtymisestä COVID-19-pandemian takia.

Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa keskeisiä tekijöitä hyvinvoinnin ja etätyön tuloksellisen johtamisen tueksi sekä tarjota käytännön suosituksia etätyöntekijöille ja työnantajille. Raportissa kuvataan haastatteluihin osallistuneiden etätyöntekijöiden käytännön kokemuksia ja tunteita etätyöstä. Hyödynnämme tutkimusaineistoa useissa eri tieteellisissä julkaisuissa, väitöskirjoissa sekä pro gradu –tutkielmissa.

leadis_media

Suosituksia etätyön tuloksellisen johtamisen tueksi

Haastatteluihin osallistui esihenkilöitä sekä työntekijöitä organisaatioista ABB, Fennia, Accountor, Telia Company, Visma ja Wärtsilä. Yhteensä toteutimme 89 haastattelua, joista kolmasosa oli esihenkilöiden haastatteluita. Mukana haastatteluiden tekemisessä olivat myös pro gradu –tutkielmiinsa aineistoa hyödyntävät opiskelijat Tiia Nikander ja Johannes Karhu.

Kiitos kaikille haastatteluihin osallistuneille!

Etätyö digitaalisessa työympäristössä - siirtymä ja kulttuurimuutos

Kokemukset etätyöstä ovat positiivisia

Kokemukset etätyöstä ovat pääosin positiivisia ja työjärjestelyihin ollaan tyytyväisiä. Etätyö on tuonut arkeen lisää aikaa, joka on voitu käyttää palautumiseen ja lepoon. Samalla mahdollisuus sovittaa työ ja kotiaskareet yhteen itselle sopivalla tavalla on parantunut.

Kotiympäristössä työskentely on myös lisännyt keskittymiskykyä ja tehokkuutta. Toisaalta keskittyminen ja jaksaminen ovat koettu haastaviksi tilanteissa, jolloin lapsi on ollut etäopetuksessa.

Puutteita havaittiin erityisesti työergonomiassa. Myös työpäivän aikainen hyötyliikunta koettiin haasteelliseksi. Kuitenkin joustavassa työtilanteessa työntekijät ovat oma-aloitteisesti lähteneet liikkumaan ja ulkoilemaan myös työpäivän aikana.

Toimistoympäristöstä kaivataan erityisesti sosiaalista vuorovaikutusta ja kohtaamisia kollegojen ja muiden sidosryhmien kanssa.

pexels-photo-5198239

Etätyöhön siirtymisessä on onnistuttu hyvin

Etätyöhön siirtyminen koettiin onnistuneen hyvin, ja käytännöistä tiedottaminen sekä työnantajan tarjoama tuki olivat riittävää – tässä korostuneessa osassa oli lähijohtajan toiminta tiedon välittämisessä. Digitaalinen työ oli kohderyhmissä jo aiemmastaan tuttua. Valtaosa työtehtävistä on onnistunut etänä – vain harva yksittäinen tehtävä on edellyttänyt toimistolla käyntiä.

Etätyö luonnistuu tehokkaasti erilaisten digitaalisen työympäristön sovellusten avulla. Käytössä ovat olleet samat ohjelmistot kuin toimistoympäristössä. Ryhmätyötilojen, kuten Microsoft Teamsin, käyttö on kuitenkin laajentunut. Verkkoyhteyksien laaduissa havaittiin eroja. Osalla haastatelluista oli käytössä työnantajan tarjoama verkkoyhteys, mutta monella yksityisesti hankittu verkkoyhteys.

Haastatelluista valtaosalla etätyöympäristönä on oma koti, mutta osa on hyödyntänyt myös julkisia etätyötiloja. Suurimmalla osalla vastaajista on käytössä erillinen työhuone tai muu rauhallinen, työntekoon soveltuva tila. Työnantaja on pääsääntöisesti tarjonnut työaseman ja työtuolin kotikäyttöön. Silti suurimmat puutteet koetaan juuri ergonomiassa, johon toivottaisiin enemmän tukea työnantajalta. Esimerkiksi seisomatyöhön soveltuva sähköpöytä saattaisi parantaa ergonomiaa kotiympäristössä.

Etätyö on muuttanut työyhteisön kulttuuria – kaikki lähtee luottamuksesta

Etätyöhön suhtaudutaan nyt aikaisempaa myönteisemmin, jos nykytilannetta vertaa aikaan ennen COVID-19-pandemian aiheuttamia poikkeusoloja ja laajaa etätyösuositusta. Aikaisemmin etätyön tekeminen saattoi olla rajallista ja säännösteltyä. Luottamuksen koetaan olevan merkittävä tekijä etätyökulttuurin rakentumisessa. Uusien toimintatapojen omaksumisen myötä etätyön uskotaan ja toivotaan jatkuvan yhtenä vakiintuneena työmuotona. Toisaalta uusien työntekijöiden perehdyttäminen etätyökontekstissa koettiin haastavaksi. Tähän liittyivät esimerkiksi haasteet hiljaisen tiedon siirtämisessä, sosiaalisten suhteiden luomisessa sekä organisaatiokulttuurin omaksumisessa.

Etätyöhön siirtymisen myötä työyhteisön toiminta on edellyttänyt uusien normien ja toimintatapojen luomista esimerkiksi palaverikulttuurin ja vuorovaikutuskäytäntöjen osalta. Virtuaaliset palaverit koetaan usein asiapitoisempina ja tehokkaampina kasvokkaisiin tapaamisiin verrattuna, mutta toisaalta niitä saattoi olla päivässä monta peräkkäin fyysisten siirtymien jäädessä pois. Siksi palaverien määrällinen kasvu on saattanut aiheuttaa kuormittumista. Palavereja on voitu kuitenkin monipuolistaa ja uudistaa hyödyntämällä esimerkiksi kävelypalavereja, päivittäistä kuulumisten vaihtoa ja säännöllisiä virtuaalikahveja.

Palavereissa on syntynyt hyviä käytäntöjä kaikkien työntekijöiden osallistumisen varmistamiseksi. Esimerkiksi vähemmän äänessä olevat pääsevät etäpalavereissa mukaan puheenvuorojen systemaattisen jakamisen kautta. Tavoitettavuudelle työajalla, organisaation sisäisille yhteydenotoille sekä vasteajoille on luotu yhteisiä periaatteita ja käytäntöjä.

Hyväksi koettuja etätyökäytäntöjä:

Ei tarkkaa työajanseurantaa, vaan mieluummin tulosten seurantaa​

Yhteiset periaatteet tavoitettavuudelle ja palaverikulttuurille

Ei liian palaveritäyteistä päivää, taukojen merkitys​

Sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä epävirallisen viestinnän tukeminen etätyökontekstissa​

Integroidut työkalut sekä pelisäännöt erityisesti viestintäkanavien käytöstä (tärkeän ja kiireellisen tiedon priorisointi)​

E-lähijohtajuus ja lähijohtajan uusi rooli etätyössä

pexels-photo-4974914

E-lähijohtajuus on johtajuuden prosessi, jossa lähijohtaja ja alainen ovat fyysisesti etäällä toisistaan ja heidän välisensä vuorovaikutus ja kommunikaatio tapahtuvat virtuaalisten yhteydenpitokanavien kautta.

Johtajuuden uusi konteksti

Etätyö muodostaa johtajuudelle uuden kontekstin. Siinä korostuvat virtuaalinen vuorovaikutus ja fyysinen etäisyys osapuolten välillä. Työntekijät arvioivat e-johtajuuden onnistuneen kaiken kaikkiaan positiivisesti, eikä negatiivista muutosta koettu pääsääntöisesti tapahtuneen.

Suurimpana haasteena etätyössä lähijohtajat arvioivat olevan sen, miten luoda kokonaiskuva tiimiläisten tilanteesta ja hyvinvoinnin tilasta. Tässä merkityksellisinä tekijöinä koettiin olevan toisen tavoittaminen oikeasti, aito kohtaaminen ja kommunikaatio sekä kehonkielen uupuminen kommunikaatiossa.

Muuttuneet vuorovaikutuskäytänteet

Vuorovaikutuskäytänteiden merkitys koettiin korostuneen. Epävarmuutta koettiin esimerkiksi oikeanlaisesta vuorovaikutustiheydestä, jolloin oli hankala tunnistaa, koska henkilö on oikeasti tavoitettavissa. Kokonaisuudessaan virtuaalinen vuorovaikutus koettiin suoraviivaisemmaksi, jolloin asiasisältö korostuu. Yhteydenpitotapa- ja kanava valittiin tilannekohtaisesti.

Toisaalta virtuaalinen vuorovaikutus koettiin joissain tilanteissa jopa helpommaksi, verrattuna kasvokkaiseen vuorovaikutustilanteeseen. Yleisesti koettiin, että mitkä tahansa asiat voidaan käsitellä virtuaaliyhteyksiä hyödyntämällä. Henkilökohtaisten asioiden käsittelyn koettiin olevan jopa helpompaa yksityisen ja rauhallisen virtuaaliyhteyden kautta.

Yhteydenpidon säännöllisyyttä koettiin olevan helpompi ylläpitää virtuaalisesti. Osa lähijohtaja-alaissuhteista olikin parantunut etätyökontekstissa, koska vuorovaikutus oli mutkattomampaa ja säännöllisempää. Toisaalta vuorovaikutuksen puute etätyöympäristössä saattaa korostaa entisestään osapuolten välistä etääntymistä.

Lisääntynyt autonomia ja vastuunotto työn johtamisesta

Etätyö lisää työntekijän autonomiaa ja vastuunottoa työnsä johtamisesta, mikä muuttaa lähijohtajan roolia. Tärkeää olisi tukea tiimiläisten itsenäisen työskentelyn edellytyksiä, päätöksentekoa ja itsensä johtamisen taitoja. Tässä merkityksellistä ovat esimerkiksi tiimin sisäistä toimivuutta ja tasapuolisuuden tunnetta lisäävät avoin ja läpinäkyvä tuki, palaute sekä motivointi. Jokaisen tiimiläisen yksilöllinen huomioiminen on tärkeää – työntekijä arvostaa sitä, että lähijohtajalla on aikaa juuri hänelle, myös etätyökontekstissa.

Lähijohtajan odotetaan myös puolustavan tiimiään esimerkiksi liialliseen työkuormaan liittyvässä tilanteessa sekä ylläpitävän positiivista tiimihenkeä. Lähijohtajan tulisikin huomioida henkilökohtainen vuorovaikutus ja kommunikaatio sekä mahdollistaa tilanteita, jolloin työntekijä voi kertoa asioistaan sekä tuntemuksistaan. Myös palautteenanto on tärkeää – tässä laadun koettiin ehdottomasti korvaavan määrän.

Erilaisia näkemyksiä lähijohtajan roolista

Merkittävä havainto oli, että lähijohtajat ja työntekijät arvioivat lähijohtajan roolin etätyökontekstissa hieman eri tavoin. Lähijohtajat näkivät itse itsensä valmentavana ja tukevana johtajana. Työntekijät kokivat sen tärkeäksi, että lähijohtaja on luotettava sekä helposti tavoitettava taustavoima ja työnteon mahdollistaja.

Joka tapauksessa lähijohtajan tulisi hallita virtuaalisen kommunikaation taidot, toiminnan ja vuorovaikutuksen suunnittelu (miten, milloin ja kuinka paljon ottaa yhteyttä) sekä ottaa huomioon tunneälykkyyden merkitys työntekijöiden yksilöllisten tilanteiden ymmärtämisessä. Myös vahvuuksilla johtamista voisi hyödyntää enemmän osana etätyön johtamista, koska se koetaan innostavaksi.

jeshoots-com-pUAM5hPaCRI-unsplash

photo-1463620695885-8a91d87c53d0

Vuorovaikutus:

  • Riittävästi aikaa kahdenkeskisiin keskusteluihin
  • Riittävä yhteys työntekijöihin, vältettävä kuitenkin liiallisuutta
  • Säännölliset tapaamiset, joita etätyössä järjestetään useammin, mutta lyhyempinä kokonaisuuksina
  • Epämuodolliset tilaisuudet, kuten virtuaalikahvit, ylläpitävät tiimiläisten sosiaalista hyvinvointia

Säännöllinen tuki:

  • Työn määrälliset ja sisällölliset vaatimukset tasapainotettava
  • Työntekijän elämäntilanteen ja kodin vaatimusten huomioiminen osana etätyöjärjestelyä
  • Luottamus ja tuki tiimiläisten itsenäistä työskentelyä kohtaan

Hyvä e-lähijohtaja:

  • On tavoitettavissa
  • On kiinnostunut järjestämään kahdenkeskistä aikaa ja mahdollisuuksia vuorovaikutukselle
  • Luottaa omiin tiimiläisiinsä ja näiden kykyyn hoitaa työnsä aiempaa itsenäisemmin
  • Antaa palautetta hyvin tehdystä työstä – laatu korvaa kuitenkin määrän
  • Tiedottaa asioista avoimesti ja reilusti

Itsensä johtaminen ja vahvuuksien hyödyntäminen

pexels-photo-4458554

Itsensä johtamisella tarkoitetaan prosessia, jonka kautta henkilö vaikuttaa ja johtaa omaa toimintaansa käyttäytymiseen ja kognitioihin liittyvien strategioiden kautta (mm. omien vahvuuksien käyttäminen, työn tuunaaminen, positiivisten ajattelumallien suosiminen ja tavoitteiden asetanta).

Etätyön aiheuttamien työn ja työympäristön erityispiirteiden vuoksi niissä työskenneltäessä tarvitaan itsensä johtamista. Yksilön vahvuudet ja niiden hyödyntäminen työssä liittyvät itsensä johtamisen taitoihin.

Itsensä johtamisen tärkeys korostuu etätöissä

Etätyössä autonomian koetaan lisääntyneen, jolloin oman työn organisointi on jäänyt paljolti yksilön varaan. Siksi itsensä johtamisen taidot korostuvat etätyössä.

Itsensä johtamista tarvitaan päivän rytmittämisessä sekä oman työn suunnittelussa ja seurannassa.

Haastateltavien mukaan työpäivän aloitus on koettu jopa vaivattomammaksi, työtä on saanut tehtyä enemmän päivän aikana sekä tauotus on koettu haastavaksi.

Itsensä johtamiselle on syntynyt etätyön aikana uusia toimintatapoja

Esimerkiksi päivittäisten tavoitteiden tunnistaminen ja tehtävälistojen laatiminen ovat tapoja johtaa omaa työtään. Myös erilaisten muistilistojen tekeminen auttaa esimerkiksi lähijohtajia pitämään säännöllisesti yhteyttä henkilöstöön.

Haastateltujen tunnistamia hyviä itsensä johtajan ominaisuuksia:

Proaktiivinen ote

Vastuunotto

Suunnitelmallisuus

Priorisointikyky

Rohkeus tarttua haasteisiin

Hyvä itsetuntemus

Omien tarpeiden tiedostaminen

Valmius oppia lisää

 

photo-1432888498266-38ffec3eaf0a

Hyväksi koettuja itsensä johtamisen toimintamalleja:

Työtehtävien tehokas priorisointi

Itselleen päivittäisten ja pidemmän aikavälin tavoitteiden asettaminen

Työpäivän tehtäväkokonaisuuden suunnittelu

Sähköinen tehtävälista ja kalenterinhallinta

Tauoille kalenterimerkinnät

Oman työmäärän ja jaksamisen arviointi

Työnsuunnittelun työkalujen käyttäminen (esim. Kanban-taulu, Trello tai Pomodoro-tekniikka)

Vahvuuksien valjastaminen koetaan voimaannuttavana

Etätyössä korostuvat erityisesti vahvuudet, kuten itseohjautuvuus, oma-aloitteisuus, sinnikkyys, ongelmanratkaisukyky, vastoinkäymisten sietokyky sekä muutosvalmius.

Kokemus pystyvyydestä hyödyntää omia vahvuuksia omassa työssä koettiin voimaannuttavana ja innostavana.

Organisaatioilla ei näyttänyt juurikaan olevan prosesseja vahvuuksilla johtamiseen, mutta vahvuuksia on hyödynnetty tavoitteiden ja tehtävien suunnittelussa sekä vastuunjaossa.

Kokemuksia vahvuuksien käytöstä:

”Vahva tunne siitä, että pystyy tekemään isoja juttuja.”

”Rohkaisee.”

”Maailmanmestarin fiilis.”

”Positiiviset tunteet.”

”Vahva onnistumisen tunne.”

”Tehokas ja hyvä fiilis.”

Etätyössä innostutaan myönteisten kokemusten ja palautteen kautta

Etätyössä innostuminen liittyy yksilön oman työn ja merkityksellisyyden kokemukseen. Innostumisen kuvataan liittyvän omaan työssä onnistumiseen ja työn tuloksellisuuteen. Innostumista koetaan, kun on sopivia haasteita, mahdollisuus oppia uutta ja mennä eteenpäin. Palautteella nähdään olevan keskeinen merkitys työssä innostumiseen.

Erityisesti etätyössä korostuu henkilökohtaisen palautteen vaikutus. Se koettiin innostavana ja kohdennettuna. Ryhmälle osoitettu palaute koettiin tärkeäksi tämän rinnalla, mutta se miellettiin virallisempana.

Vastoinkäymiset kuormittavat jopa enemmän etätyössä

Etätyöhön liittyviä vastoinkäymisiä koettiin esiintyvän harvoin, ja ne ovat samankaltaisia kuin lähityössä. Vastoinkäymisten käsittely koetaan etätyössä työläämmäksi, kun asiaa ei aina pääse käsittelemään työyhteisön kanssa. Käsittelemättä jääneet vastoinkäymiset koetaankin kuormittavina, ja ne jäävät herkemmin vaivaamaan mieltä. Vastoinkäymisten käsittelyssä korostui erityisesti lähijohtajan ja kollegojen tuki.

pexels-photo-3059745

Tavoitteellisuus ohjaa etäällä toimivia tiimejä

Tavoitteiden merkityksellisyydestä löytyi eroja. Osa haastatelluista koki tavoitteet tärkeinä ohjenuorina etätyön itsenäiselle tekemiselle. Osa haastatelluista taas ei nähnyt tavoitteita yhtä merkityksellisinä työarjessa.

Tavoitteiden asettamiseen koettiin olevan vaihtelevat vaikutusmahdollisuudet. Numeraaliset tavoitteet tulivat usein annettuina, mutta niiden saavuttamiseen oli mahdollisuus vaikuttaa omalla työpanoksella. Kehitystavoitteiden sisältöön oli mahdollista vaikuttaa, tosin kaikilla haastatelluilla ei tulostavoitteiden lisäksi ollut kehitystavoitteita.

Tavoitteiden seurantaa tehdään etätyössä samoin kuin lähityössäkin. Usealla organisaatiolla oli käytössään jokin tavoitetyökalu, mikä lisää läpinäkyvyyttä ja tukee työntekijän itsenäisyyttä. Etätyössä tavoitteiden saavuttamisen huomioimista pidetään erityisen tärkeänä, sillä se luo myönteisiä kokemuksia ja yhteisöllisyyttä.

Huomioi etätyössä:

Yhteisten tavoitteiden vaikutusten tiedostaminen ja niihin sitoutuminen

Läpinäkyvä seuranta, jonka voi tehdä itsenäisesti

Saavutettujen tavoitteiden huomiointi

Näin käsittelet vastoinkäymisiä etätyössä:

Mietintätauko

Ulkoilu

Ongelman ratkaiseminen

Vastoinkäymisistä oppiminen

Kollegan tuki

Lähijohtajan tuki

Näin innostut etätyössä:

Kiittävä palaute kollegoilta tai asiakkaalta

Kun asiat saadaan valmiiksi

Tavoite on saavutettu

Oma kädenjälki näkyy

Työn tuottama arvo näkyy

Kokemus olla hyödyksi ja avuksi

Työn ja muun elämän välinen tasapaino etätyössä

Onnistuneella työn ja muun elämän yhteensovittamisella tarkoitetaan työntekijän kokemusta tasapainosta elämänalueiden välillä. Työ pitää sisällään työhön liittyvän toiminnan, muu elämä koostuu kotiaskareista ja vapaa-ajasta, mutta myös levosta ja työstä palautumisesta.

Työstä irrottautumisella tarkoitetaan fyysistä ja psyykkistä etäisyydenottoa työasioista. Sillä on tärkeä merkitys työstä palautumisessa. Irrottautuminen tapahtuu, kun työasiat eivät pyöri mielessä vapaa-ajalla.

jimmy-dean-M-eA-JzCWUY-unsplash

Ei töiden ajattelua vapaa-ajalla

Työn ja muun elämän välinen tasapaino koetaan kykynä ohjata omaa aikaa ja voimavaroja – tällöin vapaa-aikaa on riittävästi, eikä töitä tarvitse ajatella vapaa-aikana. Tasapainoon vaikuttavat työn määrälliset ja sisällölliset vaatimukset sekä saatu tuki. Tärkeää on kokemus, että työtehtävät saa tehtyä työaikojen puitteissa. Etätyökontekstissa huomioitavaa ovat myös odotukset tavoitettavuudesta työaikojen ulkopuolella sekä lähijohtajan tuki työmäärän seurannassa – työntekoon tulisi antaa mahdollisuuksien mukaan luottamukseen perustuva vapaus yksilölliseen toteutustapaan

Etätyö on parantanut työn ja muun elämän yhteensovittamista

Kun työmatkat ovat jääneet pois, on vapautunut aika voitu käyttää lepoon ja palautumiseen. Työpäivän on voinut suunnitella yksilöllisen tilanteensa mukaan, ja myös perheen ja läheisten kanssa vietetty aika on lisääntynyt. Kokonaisuudessaan etätyö on vaikuttanut positiivisesti tyytyväisyyteen ja onnellisuuteen – sopiva määrä työtä, luottamus ja joustavuus ovatkin työn ja muun elämän tasapainon perusta.

Edistäviä tekijöitä ovat joustavat työajat, autonomia työn suunnittelussa ja toteutuksessa, työnantajan luottamus työntekijään sekä elämäntilanteen huomioiva työnantaja. Haittaavia tekijöitä ovat työn määrällinen ja psyykkinen kuormittavuus, vapaa-ajan jatkuva keskeytyminen työasioilla sekä riittämätön tuki työtilanteen hallintaan.

 ”Kotona on helppo äkkiä hoitaa jokin työasia, johon huomaamatta meneekin tunti.”

Herään aamulla ja avaan koneen heti.”

Saan tehtyä enemmän, kun kukaan ei keskeytä.”

Mä syön ja juon mun kahvin tässä. Se on mun aamiainen ja lounas.”

”En työpäivän aikana liiku juuri yhtään.”

”Vastoinkäymiset tuntuvat yksin suuremmilta.”

Koti etätyöpaikkana lisää työrauhaa, mutta etätyön intensiivinen työtapa saattaa kuormittaa

Kotona työskentely lisää keskittymiskykyä ja tehokkuutta – siellä työskennellessä on myös vähemmän keskeytyksiä ja hälyä. Tämän lisäksi siirtymisistä toimistolle ja muualle syntyvä kiireen tuntu jää pois.

Toisaalta kotiympäristö lisää työnteon intensiivisyyttä ja siten kuormittavuutta: työtuntien määrä kasvaa helpommin, tauot jäävät useammin väliin ja lounastunnit lyhenevät, työpäivän aikainen hyötyliikunta jää vähäiseksi, haasteiden ja konfliktien käsittely vaikeutuu yksin etätyökontekstissa sekä työssä tarvitun tuen saaminen saattaa pitkittyä.

Tasapainoa edistävät tekijät:

Joustavat työajat

Autonomia työn suunnittelussa ja toteutuksessa

Työnantajan luottamus työntekijään

Elämäntilanteen huomioiva työnantaja

Tasapainoa heikentävät tekijät:

Työn määrällinen kuormittavuus

Työn psyykkinen kuormittavuus

Vapaa-ajan jatkuva keskeytyminen työasioilla

Riittämätön tuki työtilanteen hallintaan

photo-1605719125065-3dd9e3f79057

pexels-photo-4308102

Työstä irrottautuminen kotiympäristössä edellyttää tietoisia irrottautumisen keinoja ja rutiineja

Työstä irrottautuminen koettiinkin ensin haastavana, mutta etätyön jatkuessa siihen on kehittynyt rutiineja. Niitä ovat esimerkiksi työpäivän aikatauluttaminen ja aikataulu työnteon lopettamiselle, toistuva rutiini töiden lopettamiseen sekä työlaitteiden kytkentä pois päältä työajan päättyessä.

Irrottautumista tukevat kuormittumisen ja työperäisen stressin ennaltaehkäisy. Tässä korostuu työmäärän ja kuormituksen seuranta, jotta tekemättömät työt eivät vaivaa vapaa-ajalla. Emotionaalisesti kuormittavat asiat tulisikin käsitellä valmiiksi työajalla. Työnantajan tulisi viestiä, että tehty työ on arvokasta ja että sitä on riittävästi. Silloin työntekijä tietää, ettei ylisuorituksiin venymistä odoteta. Lisäksi mielekäs vapaa-ajan tekeminen auttaa töistä irrottautumista.

Hyväksi koettuja työstä irrottautumisen keinoja:

Liikunta ja ulkoilu

Fyysinen siirtymä työpisteeltä työpäivän päätteeksi

Uppoutuminen muuhun tekemiseen

Tietoinen päätös lopettaa työpäivä

Keskenjääneiden tehtävien listaaminen ja tietoinen siirtäminen pois mielestä

Perheeseen liittyvät, aikataulusidonnaiset tehtävät

Tsemppiä etätyöhön!