Kirjailija: Heini Pensar

Lokakuu Vaasan yliopistossa on omistettu neuroystävällisyydelle. Neuroystävällinen lokakuu on meille tärkeä mahdollisuus nostaa esille neuromonimuotoisuuden tärkeyttä, sillä erilaiset vahvuutemme ja ajattelutapamme lisäävät innovaatioita ja luovuutta. Lokakuu on erityinen kuukausi, sillä silloin vietetään myös Euroopan laajuista ADHD-viikkoa ja kansainvälistä dysleksian viikkoa. Neuroystävällisyys tarkoittaa ympäristön ja toimintatapojen sopeuttamista siten, että jokaisella on mahdollisuus hyödyntää vahvuuksiaan ja saada tarvittavaa tukea haasteisiinsa. Neuropiirteet voivat haastaa opintoja, joten tämän kuukauden aikana keskitymme erityisesti oppimista ja työskentelyä tukeviin ratkaisuihin, jotka huomioivat erilaisten aivojen tarpeet.

Mitä on ”neuro” ja neurokirjo?
Sana ”neuro” viittaa hermostoon ja aivojen toimintaan. Käsitteellä neurokirjo tarkoitetaan aivojen toiminnan monimuotoisuutta, joka voi ilmetä esimerkiksi erilaisina tapoina reagoida ärsykkeisiin, havainnoida, hahmottaa, oppia ja toimia sosiaalisesti. Neurokirjolla on perinteisesti viitattu aivojen poikkeavuuksiin ja niiden tuottamiin oireisiin, jotka voidaan diagnosoida esimerkiksi ADHD:na, lukivaikeutena tai autismin kirjona. Oireet voivat ilmetä oppimis- ja keskittymisvaikeuksina tai sosiaalisten tilanteiden hahmottamisessa. Neurokirjo liitetään myös moniin vahvuuksiin, kuten luovuuteen ja tuotteliaisuuteen. Siksi me Vaasan yliopiston yhteisönä haluamme tunnistaa ja arvostaa näitä ominaisuuksia osana moninaisuuttamme.

On tärkeää tunnustaa, että neuropiirteet voivat vaikuttaa opiskeluun, ja siksi oikeanlaisen tuen tarjoaminen on avainasemassa. Monet neurokirjoon kuuluvat eivät välttämättä saa virallista diagnoosia, vaikka kokevat arjessaan haasteita. Suomessa ADHD-diagnoosin on saanut noin 8 % pojista ja 3 % tytöistä, mutta ADHD-oireita voi olla jopa 7–11 % ihmisistä. Autismin kirjon piirteitä arvioidaan olevan noin 6–7 henkilöllä tuhannesta, ja lukivaikeuksia esiintyy noin 7 % väestöstä. Näiden erityispiirteiden ymmärtäminen ja tukeminen on erittäin tärkeää opiskelijoiden arjen ja menestyksen kannalta.

Neurokirjon haasteet korkeakouluopiskelussa
Kansainväliset ja kotimaiset tutkimukset osoittavat, että jopa viidesosa opiskelijoista kokee oppimisvaikeuksia. Korkeakouluopiskelu sisältää paljon lukemista, kirjoitustehtäviä, aikarajallisia tenttejä sekä keskittymistä ja paikallaan istumista, mikä voi olla erityisen haastavaa neurokirjoon kuuluville opiskelijoille. Keskittymisvaikeudet, lukemisen ja kirjoittamisen haasteet, stressi sekä aistiylikuormitus voivat tehdä opiskelusta haastavaa ja lisätä ahdistusta sekä heikentää itsetuntoa. Neurokirjoon kuuluvat opiskelijat raportoivat näistä vaikeuksista useammin kuin muut. Vaikka tietoisuus neurokirjon haasteista on kasvanut, monet opiskelijat kokevat silti saavansa liian vähän tukea. On ensiarvoisen tärkeää, että tukipalvelut ovat saavutettavissa ja helposti lähestyttäviä kaikille opiskelijoille.

Neuromonimuotoisuus on vahvuus
Neuromonimuotoisuus rikastuttaa yliopistoyhteisöä. Erilaiset tavat ajatella, oppia ja ratkaista ongelmia lisäävät yhteisön luovuutta ja innovaatioita. Neuromonimuotoisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen avaa uusia näkökulmia. Esimerkiksi ADHD-piirteet voivat tuoda mukanaan nopean ongelmanratkaisukyvyn, kun taas autismikirjon henkilöillä on usein erityinen kyky keskittyä tarkkoihin yksityiskohtiin. Ryhmätöissä, joissa yhdistetään erilaisia ajatuksia ja taitoja, neuropiirteet voivat olla merkittävä vahvuus ryhmän tulokselle.

Näiden vahvuuksien hyödyntäminen vaatii kuitenkin ympäristön mukauttamista. On tärkeää, että yliopistot ja työpaikat tukevat erilaisia oppimistarpeita ja työskentelytapoja, jotta jokainen voi hyödyntää potentiaaliaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Mukautuva ympäristö hyödyttää kaikkia opiskelijoita – ei ainoastaan neurokirjoon kuuluvia
Neuroystävällisyyden ytimessä on ajatus siitä, että ympäristön on oltava joustava ja palveltava erilaisia tarpeita. Tämä tarkoittaa sekä fyysisten tilojen, pedagogisten menetelmien, tukipalvelujen että sosiaalisen hyväksynnän sopeuttamista. Tällainen ympäristö tarjoaa turvallisen ja inspiroivan tilan oppimiselle, jossa jokaisen opiskelijan vahvuudet pääsevät esiin. Pedagogisilla ratkaisuilla, kuten selkeällä opetusmateriaalilla, joustavilla tehtävänannoilla ja oppimisen tahdin mukauttamisella, voidaan tukea kaikkia oppijoita.

Mitä lokakuussa tapahtuu?
Lokakuussa järjestämme tapahtumia ja avaamme palveluja, jotka tukevat opiskelijoiden hyvinvointia ja oppimista. Lokakuussa julkaistava ”Aivovoimaa”-tietoiskusarja tarjoaa käytännön vinkkejä opiskeluun, palautumiseen ja esimerkiksi työelämään valmistautumiseen. Lokakuusta lähtien opiskelijoillamme on käytössä Nepsy-neuvontapalvelu opiskelujen rytmittämisen ja arjen hallinnan tueksi. Lokakuussa opiskelijoiden on joillain kursseilla mahdollista valita neuroystävällinen luento perinteisen luennon sijaan. Luennoilla hyödynnetään erilaisia tapoja oppia, ja saatavilla on keskittymistä tukevia välineitä. Avoimet neuroystävälliset opiskelutuokiot tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden ohjatusti ja tuetusti edistää opintojaan. Lisäksi aistiystävällisen tilan toteutusprojekti käynnistyy lokakuussa. Tavoitteena on luoda tila, joka vastaa opiskelijoiden moninaisiin tarpeisiin.

Neuroystävällisyyden iltapäivä
Neuroystävällinen lokakuu huipentuu Neuroystävällisyyden iltapäivään lokakuun 29. päivänä Levón-auditoriossa. ADHD-liiton, Autismiliiton ja Datero ry asiantuntijat kertovat, miten keskittyä ja menestyä opinnoissa neurokirjon erityispiirteistä huolimatta, ja mitä apua ja välineitä on saatavilla oppimisen tueksi. Haastattelemme Vaasan kaupunkia saavutettavasta rekrytoinnista. Saamme kuulla, kuinka hallita jännittämistä, lukivaikeuksia tai keskittymishaasteita työnhaussa. Paikalla on myös opintopsykologi ja omia opiskelijoitamme Vaasan yliopiston ylioppilaskunnasta edustamassa opiskelijoidemme näkökulmia. Tapahtumaa juontaa kokemusasiantuntija Jasmin Granholm. Tapahtuma on kaikille avoin, ja se myös striimataan suorana lähetyksenä verkossa.

Ole osa muutosta!
Neuroystävällisyys ei kosketa vain neurokirjoon kuuluvia, vaan se hyödyttää koko yhteisöä. Joustavat oppimisympäristöt, tukipalvelut ja sosiaalinen hyväksyntä auttavat kaikkia opiskelijoita menestymään ja tuntemaan olonsa arvostetuksi. Neuroystävälliset ratkaisut luovat myös hyvinvointia – kun jokainen saa tarvitsemaansa tukea ja voi hyödyntää vahvuuksiaan, koko yhteisö voi paremmin. Nyt lokakuussa juhlistamme neuromonimuotoisuutta ja jatkamme työtä neuroystävällisen yliopistoyhteisön rakentamiseksi. Tule mukaan tapahtumiimme ja ole osa tätä tärkeää muutosta! Yhdessä voimme rakentaa ympäristön, jossa jokainen voi menestyä omilla ehdoillaan.

Tule mukaan Neuro-ystävällisyyden iltapäivään.