Vaasan yliopiston keskeisenä hanketuloksena on arviointimittaristo, jonka avulla voidaan sekä arvioida että edistää taiteelliseen asiantuntijuuteen perustuvien lautashävikkiratkaisujen vaikuttavuutta. Mittaristo vastaa tarpeeseen tarkastella hävikin vähentämistä pelkkää hävikkimäärän muutosta laajemmin tuomalla arviointiin kolme toisiaan täydentävää ulottuvuutta:
- Muutos lautashävikin määrässä. Lautashävikki punnitaan päivittäin koululounaan jälkeen ja suhteutetaan ruokailijoiden määrään, jolloin saadaan vertailukelpoinen tieto keskimääräisestä lautashävikistä ruokailijaa kohden.
- Muutos lautashävikin taustatekijässä. Toinen ulottuvuus kohdistuu siihen lautashävikin taustatekijään, johon taitelijan kehittämä ratkaisu pyrkii vaikuttamaan. Tällaisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi oppilaan kyky tunnistaa oma nälkänsä, ruokailuun liittyvät sosiaaliset suhteet, ymmärrys ruokahävikin merkityksestä tai ruokailuympäristön ominaisuudet. Muutosta arvioidaan ruokailijoille suunnatulla kysymyksellä, jonka muotoilee ratkaisun kehittänyt taiteilija. Näin arviointi kytkeytyy suoraan ratkaisun taustalla olevaan muutostavoitteeseen ja tukee sekä vaikuttavuuden arviointia että ratkaisun edelleen kehittämistä.
- Ratkaisun laatu. Kolmas ulottuvuus arvioi taiteelliseen asiantuntijuuteen perustuvan ratkaisun laatua yhteisten arviointikriteerien avulla. Arvioinnissa tarkastellaan ratkaisun toteutettavuutta, resurssitehokkuutta, pitkäjänteisyyttä sekä siirrettävyyttä ja skaalautuvuutta. Tarkoituksena on tunnistaa ratkaisuja, jotka eivät ainoastaan vähennä lautashävikkiä, vaan ovat myös käytännössä toimivia, kestäviä ja laajemmin hyödynnettävissä.
Mittariston innovatiivisuus perustuu siihen, että se yhdistää tiedon lautashävikin määrällisestä muutoksesta, käyttäjien kokemuksellisen arvioinnin sekä ratkaisujen laadullisen tarkastelun yhdeksi kokonaisuudeksi. Hankkeessa näistä muodostettiin summamittari, jonka avulla erilaisia ratkaisuja voitiin vertailla. Eri arviointiulottuvuuksien painotukset kannattaa määrittää käyttökontekstin mukaan. Tässä hankkeessa painotuksista päättivät hanketyöntekijät ja kouluruokailun asiantuntijat ruokapalveluiden, terveydenhuollon, kestävän kehityksen ja opetuksen näkökulmista.
Käytännössä mittaristo osoittautui toimivaksi työkaluksi vaikuttavien ratkaisujen tunnistamiseen, vertailuun ja jatkokehittämiseen. Vaikka mittaristo kehitettiin lautashävikin vähentämisen arviointiin, sen rakenne soveltuu laajemminkin taiteelliseen asiantuntijuuteen perustuvien ratkaisujen vaikuttavuuden arviointiin. Arvioinnin määrällinen vaikutusmittari ja ratkaisun tavoittelemaa muutosta kuvaava mittari voidaan määritellä tapauskohtaisesti intervention tavoitteiden mukaan. Ratkaisun laatua kuvaavat arviointikriteerit puolestaan tarjoavat yhteisen viitekehyksen erilaisten ratkaisujen vertailuun. Näin mittaristo tukee taiteellisen asiantuntijuuden vaikuttavuuden systemaattista arviointia erilaisissa toimintaympäristöissä.
Esimerkki. Kokonaisvaikuttavuus voidaan laskea kolmen arviointiulottuvuuden pisteiden summana.
| 1. Vaikutus lautashävikin määrään | 2. Vaikutus kohteena olevaan taustatekijään | 3. Ratkaisun laatu |
| Mitä mitataan? Lautashävikin muutos (g/ruokailija) |
Mitä mitataan? Muutos siinä tekijässä, johon ratkaisu pyrkii vaikuttamaan |
Mitä mitataan? Ratkaisun laatu (esim. resurssitehokkuus, kestävyys, siirrettävyys) |
| Päivittäiset hävikkipunnitukset | Käyttäjäkysely | Asiantuntija-arviointi |
| Pisteytys sovitaan etukäteen, esim. 1. sija = 10 p 2. sija = 8 p 3. sija = 6 p 4. sija = 4 p |
Pisteytys, esim. 1. sija = 10 p 2. sija = 8 p 3. sija = 6 p 4. sija = 4 p |
Pisteytys, esim. 1. sija = 10 p 2. sija = 8 p 3. sija = 6 p 4. sija = 4 p |