Taiteelliseen asiantuntijuuteen perustuvan lautashävikin vähentämisen arviointimittaristo
Vaasan yliopiston osatoteuttajan keskeisenä hanketuloksena kehitettiin innovatiivinen arviointimittaristo, jonka avulla voidaan sekä arvioida että edistää taiteelliseen asiantuntijuuteen perustuvien lautashävikin vähentämisratkaisujen vaikuttavuutta. Mittaristo vastaa tarpeeseen tarkastella hävikin vähentämistä pelkkää hävikkimäärän muutosta laajemmin yhdistämällä samaan arviointikehikkoon kolme toisiaan täydentävää ulottuvuutta:
- Ensimmäinen ulottuvuus mittaa muutosta lautashävikin määrässä. Lautashävikki punnitaan päivittäin koululounaan jälkeen ja suhteutetaan ruokailijoiden määrään, jolloin saadaan vertailukelpoinen tieto keskimääräisestä lautashävikistä ruokailijaa kohden.
- Toinen ulottuvuus arvioi muutosta siinä lautashävikin taustalla olevassa tekijässä, johon taitelijan kehittämä ratkaisu pyrkii vaikuttamaan. Tällaisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi oppilaan kyky tunnistaa oma nälkänsä, ruokailuun liittyvät sosiaaliset normit, ymmärrys ruokahävikin merkityksestä tai ruokailuympäristöön liittyvät tekijät. Vaikutusta arvioidaan kohdennetulla kysymyksellä, joka mittaa koettua muutosta juuri kyseisessä tekijässä. Hankkeessamme kysymyksen muotoili ratkaisun kehittänyt taiteilija, jolloin arviointi kytkeytyi suoraan ratkaisun taustalla olevaan muutostavoitteeseen ja tuki samalla ratkaisun tavoitteellista kehittämistä.
- Kolmas ulottuvuus tarkastelee ratkaisujen laatua yhteisten arviointikriteerien avulla. Arvioinnissa huomioidaan ratkaisun toteutettavuus, resurssitehokkuus, pitkäjänteisyys sekä siirrettävyys ja skaalautuvuus.
Mittariston erityinen innovatiivisuus perustuu siihen, että se yhdistää tiedon lautashävikin määrällisestä muutoksesta, käyttäjien kokemuksellisen arvioinnin sekä ratkaisujen laadullisen tarkastelun yhdeksi kokonaisuudeksi. Näistä muodostetaan summamittari, jonka avulla erilaisia ratkaisuja voidaan vertailla. Eri arviointiulottuvuuksien painotukset voidaan määrittää käyttökontekstin mukaan. Tässä hankkeessa painotuksista päättivät hanketyöntekijät ja kouluruokailun asiantuntijat ruokapalveluiden, terveydenhuollon, kestävän kehityksen ja opetuksen näkökulmista.
Käytännössä mittaristo osoittautui toimivaksi työkaluksi vaikuttavien ratkaisujen tunnistamiseen, vertailuun ja jatkokehittämiseen. Se mahdollistaa taiteelliseen asiantuntijuuteen perustuvien ratkaisujen vaikuttavuuden arvioinnin kokonaisvaltaisesti. Samalla se luo edellytykset ratkaisujen systemaattiselle arvioinnille ja laajemmalle hyödyntämiselle erilaisissa toimintaympäristöissä.