Yliopiston kampuskehityksen hankesuunnitelma on nyt saatu valmiiksi ja käsitelty hallituksessa. Seuraavassa vaiheessa suunnitelmaa tarkennetaan eri käyttäjäryhmät huomioiden, jonka jälkeen rakennustyöt päästään aloittamaan loppusyksyn aikana.

Haluamme kehittää kampusta siten, että se tarjoaa yliopistolaisille entistä paremman työ- ja opiskeluympäristön. Tämän varmistamiseksi yliopiston henkilöstön ja opiskelijoiden näkemykset otetaan huomioon syksyllä jatkuvan kampussuunnittelun eri vaiheissa. Perustamme myös demoalueen, jossa yliopistolaiset voivat konkreettisesti tutustua suunniteltaviin ratkaisuihin, kertoo Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto.

Kehityshanke toteutetaan allianssimallilla, joka perustuu toimijoiden yhteiseen sopimukseen ja tiiviiseen yhteistyöhön.

Meille maailmanluokan kampus tarkoittaa ennen kaikkea sisällöltään ja toiminnallisuudeltaan kokoaan suurempaa kampusta, joka on vetovoimainen opiskelu- ja työpaikka. On syytä olettaa, että tulevaisuudessakin muutos ja kehitys ovat vaikeasti ennakoitavia. Kampukselta edellytetäänkin kykyä muuntautua alati muuttuvien tarpeiden mukaan. Sen ohella, että kampus tarjoaa hiljaisia ja rauhallisia työtiloja, se on meille eritoten kohtaamisen ja yhteisöllisyyden paikka, ja sellaisena sen merkitys on tässä ajassa kasvava. Tämä on meille ainutlaatuinen mahdollisuus, sanoo yliopiston talousjohtaja Harri Salmela.

Tiedekirjasto Luotsi-rakennukseen, Tervahovista opiskelun talo

Fabriikki-rakennuksesta luovuttaessa toiminnot sijoitetaan kampuksella uudelleen. Tritonia-rakennuksessa sijainnut tiedekirjasto muuttaa Luotsi-rakennukseen. Tritonia-rakennukseen tulee henkilökunnan työtiloja, ja Tervahovissa uudistetaan opiskelun tiloja. Toiminnot sijoitetaan rakennuksiin joustavasti siten, että yhteistyötä tekevät tahot sijoittuvat mahdollisuuksien mukaan lähelle toisiaan.

Suurimman muutoksen kokee Luotsi-rakennus, joka remontoidaan kokonaan. Myös Tritonia- ja Tervahovi-rakennukset saavat uudenlaista ilmettä. Esimerkiksi Tervahovissa sijaitsevaa ravintola Mathildaa laajennetaan ja uudistetaan. Tervahoviin rakennetaan lisää opetustilaa ja nykyisiä luokkia kunnostetaan. Tritonia-rakennuksessa muutokset kohdistuvat erityisesti henkilöstön työtiloihin sekä aulassa sijaitsevaan kahvila Oskariin, jota kehitetään. Tavoitteena on, että uudistunut kampus on valmis vuoteen 2024 mennessä.

Yhteisössä on voimaa

Yksi kampuskehityksen tavoitteista on osallistaa tilojen käyttäjiä suunnitteluun. Viimeisen vuoden aikana kehittämistyössä on ollut mukana useita työryhmiä, joihin kuka tahansa henkilöstöstä tai opiskelijoista on voinut liittyä. Ryhmät kokosivat laajasti tietoa eri tilojen ja käyttäjäryhmien tarpeista, toiveista ja mahdollisuuksista.

Työryhmätoiminnan lisäksi opiskelijoille järjestettiin keväällä erilaisia tapahtumia, joiden kautta he pystyivät vaikuttamaan kampuskehitykseen matalalla kynnyksellä. Tapahtumiin lukeutui infotilaisuus, eri tavoin toteutettuja kyselyitä sekä työpaja.

Henkilöstöltä ja opiskelijoilta saatuja tietoja ja palautteita hyödynnetään laajasti kampuksen suunnitelmissa. Yhdessä tekemällä kampuksesta saadaan vetovoimainen maailmanluokan kohtaamispaikka, joka inspiroi kaikkia sen käyttäjiä.

Allianssissa suunnitellaan yhdessä

Kampushankkeen toimeksiantajana on Vaasan yliopiston kiinteistöyhtiö Vaasan Merikampus Oy. Muina allianssin osapuolina ovat Arkkitehtitoimisto K2S Oy, rakennesuunnittelusta vastaava Ramboll Finland Oy, talotekniikkasuunnittelusta vastaava Granlund Pohjanmaa Oy sekä toteuttajana rakennusliike Peab Oy.

Allianssimallissa on mahdollista suunnitella erilaisia asioita tavanomaista hanketta syvällisemmin – ja mikä parasta – tiiviissä yhteistyössä loppukäyttäjien kanssa. Suunnittelijan on tärkeä saada hankkeen yleisten tavoitteiden lisäksi yksityiskohtaista tietoa eri käyttäjäryhmien tarpeista. Työpajoissa eri käyttäjäryhmät pääsevät tuomaan näkemyksensä esiin ja haastamaan suunnittelijoiden lähtökohtia. Näin on mahdollista toteuttaa myös talotekniikan osalta kampukselle moderneja ja joustavia teknologiaratkaisuja, sanoo Granlund Pohjanmaa Oy:stä Kari Rintamäki, joka toimii hankkeessa talotekniikan pääsuunnittelijana.