Kohti vihreää kuluttamista – Esimerkkejä Kenian ekoyrittäjistä

Blog

Afrikan väkiluku kasvaa vauhdilla samalla kun väestö urbanisoituu ja vaurastuu monissa eri maissa. Vaurastuvalla väestöllä on yhä enemmän rahaa käytettävissään kulutukseen. Tämä näkyy myös siinä, että eri Afrikan maissa ekologinen jalanjälki on kasvussa.

Seuraavat vuodet tulevat varmasti ratkaisemaan sen,  mihin suuntaan kulutus etenee; onko Kiinassa tuotetun halvan krääsän ostaminen viemässä voiton vai onko vastuullisesti ja ekologisesti tuotetuille tavaroille sijaa?  Moni on sitä mieltä, että maailman tulevaisuus ratkaistaan Afrikan mantereella, sillä ennusteiden mukaan Afrikan väestö tulee yli tuplaamaan nykyisestä reilusta miljardista noin 2,4miljardiin vuoteen 2050 mennessä; eli tuolloin jo neljännes koko maapallon väestöstä on Afrikan mantereella.

Tässä kirjoituksessa jaan omia havaintojani ekologisesta kuluttamisesta ja yrittämisestä Kenian pääkaupunki Nairobista.

 

Ekoyrittäjyys kasvussa

Minulla on ollut mahdollisuus seurata Kenian vireää yritystoimintaa jo yli vuosikymmenen ajan. Keniassa, usean muun Afrikan maan tavoin, yrittäjyys on nopeatempoista ja liikeideoita testataan nopeasti. Positiivista on, että erilaiset kestävään kehitykseen perustuvat yrittäjyyskonseptit ovat yleistymässä niin energian tuotannossa, kuten esimerkiksi biokaasuun perustuvat off grid-energiaratkaisut kylissä kuin kuluttajilla on mahdollisuuksia tehdä ekologisia valintoja. Päivä päivältä ympäristöasioista kiinnostuneíden kuluttajien määrä kasvaa.  Uusia, innovatiivisia liiketoimintakonsepteja syntyy tällä hetkellä nimenomaisesti pienyrittäjien toimesta. Esimerkiksi Facebookissa  vast’ikään perustettu Cottage Industry Kenya-verkosto, jossa pienyrittäjät verkostoituvat keskenään ja haluavat vahvistaa kotimaista, ekologista tuotantoa, keräsi nopeasti noin on parikymmentä tuhatta jäsentä.

Suurin osa tämän tyyppisistä ’Cottage Industry’ pienyrittäjistä innovoi ja valmistavaa tuotteita, joissa hyödynnetään joko paikallisia raaka-aineita tai sitten kierrätettävää materiaalia. Monille näistä ekoyrittäjistä yhteistä näyttää olevan intohimo edistää kestävää elämäntyyliä: kierrättää, valmistaa uusia tuotteita joko kierrätetyistä materiaaleista tai luonnontuotteista. Yrittäjyys on ikään kuin jatkumo omalle elämäntyylille ja yrittäjyyden kautta halutaan saada ekologista muutosta laajemmin aikaiseksi omassa yhteiskunnassa.

 

Mistä yrittäjät saaneet yritysideansa?

Esimerkiksi ecandi on nuoren miehen, Amoksen, perustama ekoliike, jossa hän myy ekologisesti valmistettuja tuotteita ruuista aina vaatteisiin asti. Amos oli jo pidemmän aikaa itse kerännyt ja kierrättänyt lasiesineitä ja lähtenyt niistä valmistamaan uusia tuotteita. Hiljalleen hän huomasi, että yhä enemmän alkaa olla hänen kaltaisia ihmisiä, joille ympäristön hyvinvointi, tavaroiden kierrättäminen ja jätteen vähentäminen on tärkeää. Hän päätti perustaa yrityksen, joka myy tuotteita, joiden hiilijalanjälki on pieni.  Tähän liikkeeseen hän ottaa myyntiin tuotteita ainoastaan tarkkojen kriteerien pohjalta, kuten tuotteiden kierrätettävyys tai kompostoitavuus, tuotettu vastuullisella tavalla ja läpinäkyvästi. Luonnollisesti tuotteiden tulisi olla myös haluttavia ja tarpeellisia kuluttajien silmissä.  Liikkeensä edustalle hän on laittanut kierrätyspisteitä, joihin on mahdollista elektroniikkaa, pulloja tai vanhoja tekstiili. Amos toimittaa nämä materiaalit eteenpäin uusiokäyttöön.

Yksi merkki, joka on Amoksen liikkeessä edustettuna, on Greenthing.

GreenThing-merkin luoja, Nelly, on Amoksen kaltainen ekologisen elämäntavan edistäjä. Hän on itse kehittänyt useita eri tuotteita, kuten bambusta tehdyt pillit ja ruokailuvälineet, monikäyttöiset kasvojen puhdistuslaput ja vihannesten kestokassit. Nelly haluaa kehittä ekologia vaihtoehtoja sellaisille tuotteille, joita tarvitaan jokapäiväisessä arjessa. Nellyn oma toiminta alkoi ikään kuin ekokapinallisena hänen halustaan edistää jätteetöntä elämäntapaa (#zerowaste) ja kertomalla omista ratkaistustaan. Hän huomasi pian, että hänen kehittämänsä arjen ekoinnovaatiot herättävät enemmänkin kiinnostusta, joten hän lähti valmistamaan tuotteita suuremmalla volyymilla. Nyt GreenThing tuotteita on myynnissä useamman jälleenmyyjän kautta.

Mielenkiintoinen tarina on myös neuletuotemerkki Thogitho254 takana.

Brändin perustaja, Nyambura, palasi Keniaan vuonna 2020 työskenneltyään Kiinassa useita vuosia. Hänen oli tarkoitus koronapandemian hellitettyä palata Kiinaan töihin, mutta hän halusikin jäädä Keniaan yrittäjäksi. Kiinassa asuessaan Nyambura tutustui valtavaan, halpaan massatuotantoon ja tavaroihin, joita viedään Afrikkaan. Hän havahtui miettimään mitä tämä käytännössä voi tarkoittaa paikalliselle tuotannolle. Nyambura halusi myös tarjota myös yrittäjyysmahdollisuuksia oma kotiseutunsa naisille Laikipian kunnassa. Hän perusti vuonna 2020 naiskutojaverkoston, jossa toimii useampia kymmeniä naisia. Tavoitteena on edistää ’made in Kenya’ liiketoimintaa ja käyttää vain ja ainoastaan paikallisia raaka-aineita, ja mielellään luonnonmateriaaleja tai kierrätettyjä materiaaleja.  Esimerkiksi villa tulee kylän lampailta ja tuotteissa käytettävät napit ovat kierrätetyistä muovipulloista tehtyjä.

 

Ekologinen kuluttaminen – yhä vain eliitin oikeus?

Kuten edellä on tullut todettua, ekoyrittäjiä löytyy Keniasta kasvavassa määrin. Ketkä ovat sitten asiakkaita? Vähävaraisille ihmisille tuotteiden hinnat tuntuvat korkeilta, sillä myös Keniassa käsintehty tuote maksaa paljon enemmän kuin Kiinassa tai Intiassa tuotettu blukkitavara. Tällä hetkellä ekotuotteiden ostaminen on enemmän vauraamman väestön ja ylemmän keskiluokan etuoikeus. Hienoa kuitenkin, että asiakasmäärät kasvavat, siitä todisteena ekologisten kauppojen lisääntyminen.

Seuraava askel olisi miettiä kuinka skaalata näiden pienyrittäjien liiketoimintaa ja tuotantoa, jotta sitä kautta saada hintoja poljettua alaspäin ja saavutetaan suuremmat asiakassegmentit. Onko vastuullinen ja ekologinen massatuotanto mahdollista? Varmaa on kuitenkin se, että Amoksen, Nellyn ja Nyamburan kaltaisten ekoyrittäjien määrä on kasvaa jatkuvasti.

**

Kirjoittaja tutkijatohtori, KTT Paula Linna kirjoittaa Sustainable Strategic Interactions -ryhmän blogisivuille säännöllisesti havainnostaan koskien Afrikan taloutta, liike-elämää, yrittäjyyttä ja erityisesti vihreää siirtymää.

Leave a Reply

Your email address will not be published.