Vaikka nuorisorikollisuus on aiheena voimakkaan negatiivisesti latautunut, kompleksisuus ymmärretään tutkimuksen näkökulmasta minkä tahansa ilmiön piirteenä, ilman negatiivista konnotaatiota. Kompleksisuus muodostuu nuorisorikollisuudessa sen taustatekijöiden, ominaisuuksien ja seurausten yhteenkietoutumista, joiden erottaminen toisistaan ei ole aina mahdollista tai edes tavoiteltavaa. Tämän väistämättömän ominaisuuden ymmärtäminen auttaa meitä oivaltamaan uudella tavalla nuorisorikollisuuden kohtaamisen tarpeita. Sen sijaan, että pyrkisimme ratkaisemaan nuorisorikollisuuden ongelmaa yksittäisten ratkaisujen tai toimintatapojen avulla, meidän tulisi tavoitella sen moninaisuuden edes osittaista ymmärrystä. Tämän myötä opimme sietämään ilmiön kompleksisuutta ja edelleen, sen kohtaamisen muuttuvia tarpeita.
Yllä oleva teksti on kirjoitettu alkusanoiksi Heikki Turkan ja Julia Saarholmin toimittamaan teokseen ”Lasten ja nuorten rikokset: opas ennalta ehkäisyyn ja rikoskierteiden katkaisuun” (2023, PS-Kustannus), jossa tarkastellaan eri toimialojen ja nuorten itsensä näkökulmia nuorisorikollisuuden ehkäisyyn, rikoksiin puuttumiseen ja palvelujen kehittämiseen. Turkan ja Saarholmin aloitteesta käynnistyi myös Vaasan yliopiston ja Aseman Lapset ry:n yhteinen, Koneen säätiön rahoittama Palvelujen pirunpolskan nimeä kantava tutkimushanke, jossa nuorisorikollisuuta tarkastellaan kompleksisena ilmiönä ja siihen vastaavia palveluja systeemisenä kokonaisuutena. Eri toimijoiden muodostamaa kokonaisuutta ja sen haasteita tarkastellaan sekä palveluja tarjoavien ammattilaisten, että nuorten itsensä näkökulmasta.
Tekstin liitteenä olevan kuvan avulla on mahdollista hahmottaa sitä palvelujen verkostoa, joka rikoksilla oireilevalla nuorella on käytettävissään (Pernaa, Lindell & Kuoppala 2022). Pirunpolska-nimellä viitataan palvelujen moninaisuuteen ja erityisesti niihin haasteisiin, jotka muodostuvat eri palvelujen käyttämisen edellyttämistä toimintatavoista, sääntöineen ja ehtoineen. Kun rikoksilla oireilevien nuorten lähtökohtaisesti heikko ”tanssitaito” eri ammattilaisten tahtiin, ja jokaisen muusikon erilaisista näkemyksistä ja toimintatavoista muodostuvat nuotit yhdistetään rikosten seuraamuksiin, on pirunpolska valmis. Jokaisen nuoren arjen todellisuus muodostuu – erilaisten sosiaalisten verkostojen lisäksi – lukuisista samanaikaisista kerrostuvista ja kompleksisista systeemeistä, jotka leikkaavat toisiaan vaihtelevalla menestyksellä.
Tutkimushankkeen ensimmäisessä raportissa tarkastellaan nuorten parissa työskentelevien, eri ammattien ja palvelujen edustajien ammattilaisten näkemyksiä siitä, kuinka rikoksilla oireilevien nuorten palvelujärjestelmää tulisi kehittää. Tutkimuksessa nousi eri ammattilaisten ja organisaatioiden välisen yhteistyön merkitys, sekä luottamus sen ”liimana ja liukasteena” (Pernaa, Lindell & Kuoppala 2022, s. 45):
Sen lisäksi, että toimijat pystyvät rakentamaan nuorten näkökulmasta luotettavan ja helposti lähestyttävän palvelujen kokonaisuuden nojaten erilaisissa tilanteissa eri toimijoiden vahvuuksiin ja kokemuksiin, toimijoiden keskinäinen luottamus mahdollistaa ketterämmän yhteistoiminnan mukauttamisen silloin, kun tilanteiden nopeus ja eskaloituminen sitä vaatii.
Jotta ammattilaisilla itsellään voisi syntyä keskinäistä, tulisi eri hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä tietoisesti ja systemaattisesti lisätä. Tutkimusaineiston valossa yhteistyölle ja toiminnan yhteiselle kehittämiselle ei löytynyt yksittäisiä esteitä, vaikkakin tiedonsiirtoon liittyvien lainsäädännöllisten ja eettisten haasteiden koettiin vähintään hidastavan nuorten eteen tehtävää yhteistyötä. Vuorovaikutuksen lisäämisessä piilee kuitenkin ratkaisu myös tiedonsiirtoon liittyviin haasteisiin: ammattilaisten välisessä vuorovaikutuksessa muodostuu yhteinen ymmärrys nuoren tilanteesta, ja tiedon omistajuuden merkitys vähenee.
Nuorten ja ammattilaisten välinen luottamus kulminoituu kohtaamisiin, jotka ovat usein negatiivisesti latautuneita. Kompleksisuusteoreettisesti tarkasteltuna jokainen kohtaaminen muodostaa bifurkaatiopisteen, mahdollisuuden muuttaa nuoren tulevaisuuteen vaikuttavaa kehityskulkua. Ammattilaiset osaavat käyttää kokemustaan ja ammattitaitoaan kohtaamisissa, mutta keskinäisen luottamuksen syntyminen on tilanne- ja henkilösidonnaista, ja nuoren tulevaisuuteen ratkaiseva luottamussuhde voi muodostua sellaisen ammattilaisen kanssa, jolla ei välttämättä ole nuoren palveluprosessin lainsäädännöllistä ”omistajuutta” tai johtajuutta. Lopulta koko palveluprosessin tai -kokonaisuuden onnistuminen saattaa olla vaarassa, ellei nuoren kokonaistilanteen hahmottamisesta vastaava ammattilainen nauti nuoren tai hänen perheensä luottamusta.
Pirunpolska -tutkimushanke jatkuu nuorten ja kokemusasiantuntijoiden haastattelujen analyysillä. Nuorten palveluihin kohdistuvien näkemysten ja kokemusten avulla syvennetään ymmärrystä mm. siitä, minkälaisilla palveluilla tai palveluihin liittyvillä tekijöillä on haittaava tai edistävä vaikutus rikoksilla oireilevien nuorten kompleksisiin tarpeisiin vastaamiseen. Haastattelumateriaalin odotetaan myös lisäävän tietoa siitä, kuinka palveluperusteista toimintalogiikkaa tulisi tarkastella rikoksilla oireilevien nuorten haasteellisiin tilanteisiin vastaamisessa.
Pirunpolskaa ja sen tuloksia tarkastellaan myös hankkeen päättävässä loppuseminaarissa 16.5.2023. Lisätietoa seminaarista ja ilmoittautumislinkki löytyy Aseman Lapset ry:n tapahtumasivulta.
Hanna-Kaisa Pernaa
kirjoittaja toimii Vaasa yliopiston Sosiaali- ja terveyshallintotieteen oppiaineen tutkijatohtorina
