Blogi 7
On uskomatonta, että kolmen kuukauden harjoitteluni Vaasan yliopistossa (UWASA) on tullut päätökseen näin nopeasti! Aika todella rientää, kun uppoutuu asioihin, joista nauttii eniten. Minulle tämä on ollut kaunis yhdistelmä matkustamista uusiin paikkoihin, ihanien ihmisten tapaamista, oppimista, ideoiden keräämistä ja taiteen tekemistä. Vaihtelevuus on pitänyt viikot vauhdikkaina aivan eri tavalla kuin arjessani yleensä, ja olen rakastanut joka hetkeä. Kuten aiemmin kirjoitin, UWASA on erityinen paikka, ja haluan jakaa kanssanne joitakin suosikkiasioitani. Kutsun tätä viimeistä blogikirjoitustani tilkkutäkiksi – satunnaiseksi kokoelmaksi palasia, jotka yhdessä muodostavat kauniin kokonaisuuden.
VME Interaction Design Environment Lab – Jos et ole vielä tutustunut tähän aarrearkkuun, tee itsellesi palvelus ja tee niin. Sitä ylläpitää intohimoinen ja upea tiimi, ja se on todella tila kaikille – jopa australialaisille taiteilijoille. Vaikuttavassa Technobothnia-rakennuksessa sijaitseva VME on monitieteisen ja monilaitoksellisen yhteistyön, huipputeknologian ja luovuuden keskus. Yksi vaikuttavimmista projekteista (vaikka kaikki ovat upeita) on elämää muuttava Natureach, joka hyödyntää VR-teknologiaa parantaakseen vuodepotilaiden hyvinvointia viemällä heidät visuaalisesti rakastettuihin ja tuttuihin luontoympäristöihin. En malta odottaa, mihin Rebekah, Joni-Roy ja Marta vievät tämän seuraavaksi. Kiitos paljon, että sain olla mukana!
Arcadepelit – Ei liene yllätys, että tämä upea kokoelma päätyi UWASA:n kohokohtien listalleni. On todella siistiä voida ylpeillä suurimmalla toimivien arcade-pelien määrällä. Sain itsekin kokeilla muutamia pelejä ja minut vietiin välittömästi takaisin lapsuuteeni – aikaan, jolloin tällaisia pelejä löytyi epäironisesti kioskeista ja flipperihalleista. Tapasin pelikeskuksen vetäjän Teemu Närvän, joka ylpeänä totesi, että tila on esimerkki siitä, kuinka UWASA ei vain ”ajattele laatikon ulkopuolelta, vaan myös toimii sen ulkopuolella”. Tämä tila tuo yhteen nuoret ja nuorekkaat, yhteisön, teollisuuden ja yliopiston, joka yhdessä voi taloudellisesti tukea monenlaisia projekteja. Lisäksi se tarjoaa opiskelijoille sosiaalisen mahdollisuuden, joka on yhtä aikaa tuttu ja uusi – vuorovaikutus ja ilo syntyvät kuin itsestään. Mikä hauska tapa tuoda ihmisiä yhteen!
Neuroystävällisyys – Oli todellinen kohokohta tavata sydämellinen ja älykäs Heini Pensar ja kuulla hänen työstään Nepsy-palvelun parissa. Nepsy on maksuton neuvontapalvelu kaikille opiskelijoille, joilla on neurokirjon oppimistyylejä – diagnoosista riippumatta. Ymmärrystä lisäämällä ja asenteita muuttamalla Heini on ollut keskeinen neuroystävällisten luentojen ja työpajojen tuomisessa UWASA:an, ja hän kehittää myös aistiystävällisiä tiloja, joiden avulla neuromoninaisten opiskelijoiden vahvuuksia voidaan juhlia ja normalisoida. Hänen työnsä voimaannuttaa opiskelijoita ja laajemmin koko yhteisöä. Uskon vahvasti, että tämä malli tulisi ottaa käyttöön maailmanlaajuisesti.
Taide ja kampus – Ymmärtäen taiteen ja kulttuurin merkityksen yhteiskunnan muovaamisessa ja sen, kuinka tiede, teknologia ja taide voivat kohdata, UWASA on käynnistänyt aloitteen, joka tuo taidetta tiloihin, joissa sitä ei aiemmin ollut. Tapasin taiteilijaresidenssikeskustelujeni aikana opiskelija Mikaelin. Kun kysyin, mitä taide kampuksella hänelle merkitsee, hän sanoi: ”taiteen tuominen kliinisiin tiloihin luo niihin inhimillisyyttä – se tekee paikasta kutsuvamman”. Yksi näistä paikoista on Tritonia-kirjasto, jossa on aloitettu vaihtuvien näyttelyiden järjestäminen kirjojen keskellä. Olen innoissani siitä, että minut on kutsuttu mukaan tähän kiertoon jatkamaan näyttelyitä paikallisten taiteilijoiden Elina Melginin ja Jenni Österlundin teosten jälkeen, joiden töitä oli esillä taitelijaresidenssini aikana.
Yksi näkyvimmistä teoksista on valtava kudottu veistos, joka on ripustettu Café Oskarin ylle Ankkurissa – visuaalisesti upea, ja pidin erityisesti siitä, kuinka se heijastaa UWASA:n logoa ja mottoa: ”Yliopisto jolla on sydän”.
Historia – Myönnän, että olen helposti vaikuttunut, kun on kyse historiasta ja erityisesti historiallisista rakennuksista. Australian alkuperäiskansat, aboriginaalit ja Torresinsalmen saarten kansat, ovat eläneet niin kevyesti maassa, että varhaisia rakennelmia on säilynyt vähän – vaikka arvokkaita arkeologisia esineitä heidän historiastaan on tuhansien vuosien ajalta. Australia kolonisoitiin vuonna 1788, joten historialliset rakennukset ovat suhteellisen nuoria verrattuna Vaasan historiaan, jossa esimerkiksi Korsholman linnan rauniot juontavat 1370-luvulle. UWASA:n kampus on rakennettu entiselle Puuvillatehtaan alueelle, mikä tuo mukanaan kauniita historiallisia rakennuksia rauhallisen merenrannan keskelle. Rakastan punatiilisiä rakennuksia ja punaisia puutaloja kampuksen ympärillä, mutta suosikkipaikkani on Fabrikki-rakennuksen sisäinen takaportaan kivirappukäytävä kerrosten 2 ja 1 välillä – kulunut kivirappukäytävä huokuu historiaa, kehoni aistii menneisyyden jokaisessa kaikuvassa askeleessa, ja nyt se on painautunut mieleeni.
Presidentin vierailu – Oli odottamaton ilo päästä kuuntelemaan Alexander Stubbia, Suomen tasavallan presidenttiä, puhumassa Vaasan yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille. Seremoniallisten kunniatohtorin tunnusten – hatun, miekan ja diplomin – esittelyn jälkeen presidentti puhui geopolitiikasta, epävakaudesta ja uudesta maailmanjärjestyksestä. Aihe, joka olisi voinut olla pelottava ja masentava, olikin inspiroiva ja toiveikas. Erityisesti mieleeni jäi muistutus siitä, että meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa maailmaan. Hän rohkaisi opiskelijoita jatkamaan opintojaan, jotta he olisivat valmiita rakentamaan valoisampaa tulevaisuutta.
Tapahtuma oli niin suosittu, että monet meistä katsoivat sen suorana lähetyksenä – minä valitsin rauhallisen tilan Ankkurin henkilöstöalueelta – ja voi että, maisema meinasi viedä huomion koko esitykseltä.
Vappu – Vaikka en ollut Vaasassa toukokuun ensimmäisenä päivänä, näin muutaman päivän ajan opiskelijoita huristelemassa kampuksella ja keskustassa värikkäissä haalareissaan, jotka oli koristeltu haalarimerkeillä ja muistoilla. Söin herkullisen lounaan kampuksella, maistoin perinteistä sokerimunkkia ja join makeaa simaa. Raumalla vappu oli päivä, jota voin kuvailla vain sanoilla lämminhenkinen ja hurmaava. Vanhassa Raumassa järjestettiin kumiankkakilpailu, perheet pikniköivät ja vanhojen autojen paraati kulki kaupungin halki. Valkoisia lakkeja näkyi kaikenikäisillä, ja bongasinpa jopa värikkäitä haalareita, jotka saattoivat olla 1970-luvun vintagea. Rakastin sitä, miten koko maa juhlii kevättä ja yhteisöllisyyttä vappuna.
Aroma Bakery – Leipä täällä on aivan uskomatonta. Ehdottomasti parasta, mitä maistoin Suomessa – olette todella onnekkaita!
Butterfly-näyttely – Butterfly: glo-cal effects of data, energy, and industry on kansainvälisenä yhteistyönä toteutettu interaktiivinen uuden median ja esitystaiteen näyttely, joka järjestetään elokuussa Vaasan vuosittaisen Wasa Future Festivalin yhteydessä. Olen ollut todella onnekas, että sain nähdä kuratointi- ja suunnittelutyön kulissien taakse viestinnän harjoitteluni aikana. Opin valtavasti haasteista, joita liittyy rahoituksen hankintaan, kumppanuuksien hallintaan, oheistapahtumien rakentamiseen löytääkseen sopivan kokoonpanon. Kutsu saada osallistua taiteilijana on valtava kunnia ja suuri luottamuksen osoitus tiimiltä. En malta odottaa, miten kukin taiteilija tulkitsee teemaa ja tutkii teknologiaa, jonka kanssa taiteemme on vuorovaikutuksessa – samalla kun asetumme osaksi festivaalia, joka juhlistaa tulevaisuuden innovaatioita ja teollisuutta. Näyttely on todellakin suunniteltu herättämään runsaasti ajatuksia ja keskustelua.
Ihana yhteensattuma oli, että kaupunki oli juuri ripustanut kesäkoristeensa – valtavia perhosia, jotka leijuvat puiden reunustamien kävelyteiden yllä. Kuinka täydellistä!
Kun kokoan näitä kaikkia satunnaisia palasia yhteen, mietin, että koetko sinäkin nämä asiat erityisinä, vai onko vierailijan näkökulma sellainen, joka huomaa yksityiskohtia, jotka arjen kiireessä jäävät helposti huomaamatta? Toivon, että jos jokin näistä asioista on sinulle uusi, löydät aikaa tutustua siihen itse. Uskon, että Vaasan yliopisto ja kaupunki ovat todella upeita. Kiitos, että sain olla osa tätä – olette saaneet pysyvän paikan sydämessäni.
Näkemiin & Kiitos
Katey
