Aiemmin on totuttu ajattelemaan, että vastuullisuudella yritys voi saada itselleen kilpailuetua esimerkiksi maineen kautta. Ja toki näin on edelleen, mutta samalla on tärkeää huomioida, että vastuullisuus on tulossa yrityksen liiketoiminnan olemassa olon ehdoksi, eli yrityksen tulee toimia kokonaisvaltaisesti vastuullisesti ja kestävästi, mikäli haluaa yritystoimintaa harjoittaa. Tässä kirjoituksessa avaan miten vastuullinen liiketoiminta ja vastuullisuusraportointi koskettaa myös pk-yrityksiä ja miksi olisi tärkeää suhtautua vastuullisuuteen heti alusta lähtien strategisesti. Lopussa myös kerrotaan käynnissä olevasta hankkeesta, joka on suunnattu eteläpohjalaisten pk-yritysten vastuullisuusosaamiseen vahvistamiseen.

Kestävyysraportointivelvoitteet ulottuvat myös pk-yrityksiin

EU luo kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, jota se edistää luomansa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) kautta. Osana ohjelmaa EU on rakentanut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän, taksonomia. Taksonomia ohjaa suurten yritysten toimintaa määrittelemällä kriteerit ympäristön kannalta kestävälle liiketoiminnalle. Samoin taksonomia on suunnattu myös pankeille ja muille rahoituslaitoksille, joiden sijoitusten edellytetään täyttävän kestävyyskriteerit. Näin rahoittajia ohjataan sijoittamaan kohti vähähiilisempää taloutta. Eli, ideaalitilanteessa rahoittajat pystyvät paremmin tunnistamaan kestäviä sijoituskohteita ja seulomaan asiakkaidensa joukosta vastuullisesti toimivat yritykset.

EU taksonomia tulee voimaan asteittain, mutta myös pk-yritysten on aika laittaa vastuullisuusasiat keskiöön ja valmistautua raportoimaan omasta toiminnastaan, mikäli jatkossakin haluaa saada rahoitusta investoinneilleen tai toimia suuryritysten alihankkijoina. Yhä useampi suuryritys edellyttää kumppaneiltaan jatkossa tarkempaa vastuullisuusraportointia. Itse asiassa OP:n suuryritystutkimuksen (2023) mukaan jopa 42 prosenttia suuryrityksistä on jo joutunut vaihtamaan toimittajiaan ja alihankkijoitaan omien vastuullisuusvelvoitteidensa takia ja 45 prosenttia aikoo vaihtaa toimittajia tai alihankkijoita vastuullisuustavoitteiden vuoksi lähitulevaisuudessa. Kannattaa siis huolehtia, ettei oma yritys ole tässä joukossa.

Kestävyysraportointiin yhteneviä käytänteitä

EU on myös hyväksynyt kestävyysraportointidirektiivin (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive), joka asettaa vastuullisuusraportoinnille uusia vaatimuksia. Direktiivin avulla halutaan yhdenmukaistaa ja tehdä helpommin vertailtaviksi yritysten raportointia.  Raportoivat teemat liittyvät ympäristöasioiden lisäksi sosiaalisiin vaikutuksiin sekä yrityksen hallintokäytänteihin. Tämäkin direktiivi tulee voimaan vaiheittain alkaen pörssiyrityksistä. Tietyt ehdot täyttävät pk-yritykset tulevat raportointivelvoitteen piiriin vuodesta 2026 alkaen. Harkinnassa komissiolla myös on tullaanko raportointivelvoitteita laajentamaan koskemaan myös pieniä yrityksiä. Kuitenkin, EU taksonomian tavoin, ollessaan suuryrityksen alihankkija, pk-yritys voi joutua tälle raportoimaan kestävyydestään.

EU:lla on työn myös yritysvastuulakihanke (Corporate Sustainability Due Diligence Directive) eli kestävää yritystoimintaa koskevan huolellisuusvelvoitteen direktiivi. Tämä liittyy yritysten kansainvälisiin toimitusketjuihin ja siihen miten yritys kykenee ehkäisemään, tunnistamaan, ratkaisemaan ja kantamaan vastuuta toimitusketjunsa haitallisista vastuullisuusvaikutuksista. Tosiaan, tämä direktiivi on vasta työn alla, mutta prosessin nopeudesta riippuen, voi tulla voimaan jo vuonna 2025. Tällä hetkellä on vielä epävarmaa, kuinka tätä yritysvastuulaki tullaan soveltamaan myös pienempiin pk-yrityksiin.

Vastuullisuudesta raportointi strategisena toimena

PK-yritysten kannattaa ottaa vastuullisuus osaksi liiketoiminnan kehittämistä ja riskienhallintaa. Vaikka kestävyysraportointi ei ole vielä ’pakollista’, niin vapaaehtoinen raportointi kannattaa, sillä raportointi on monessa mielessä hyödyllinen työkalu. Raportointi auttaa esimerkiksi mahdollisuuksien tunnistamisessa, riskien hallinnassa, tuo suunnitelmallisuutta koko vastuullisuustyön ja strategian asettamiseen. Raportoinnin näkeminen strategisen toimenpiteenä tarkoittaa, ettei katsota vaan taaksepäin, miten on toimittu vaan suunnitellaan tulevaa. Vain vastuullisuusraportoinnin ja ennen kaikkea data keräämisen kautta on mahdollista asettaa tavoitteita toiminnan parantamiseksi ja relevantteja mittareita miten edistymistä seurataan.

Kestävyysraportointi antaa kokonaiskuvan yrityksen ympäristövastuusta sekä sosiaalisesta että taloudellisesta vastuusta ja raportoinnin avulla on myös helpompi viestiä ulospäin. Kestävyysraporttia yritys voi hyödyntää monin tavoin, kuten asiakashankinnassa, sijoituspäätösten pohjaamiseksi sekä osaavan työvoiman houkuttelemiseksi. Asiaa voi myös lähestyä toista kautta: pk-yritys voi kohdata monia riskejä, mikäli se ei ota huomioon kestävyyttä liiketoiminnan suunnittelussa. Kuten aiemmin todettua, useampi suuryritys on jo vaihtanut toimittajaansa vastuullisuusasioiden johdosta.

Vastuullisuudesta raportoimisen ei tarvitse olla rakettitiedettä

Aiemmin kirjoituksessa mainittiin, miten EU on yhtenäistämässä kestävyysraportointikäytänteitä direktiivin avulla. Nämä velvoitteet eivät heti pk-yrityksiä koske, mutta ohjeistuksista saa suuntaviivoja ja ajatuksia mistä työn voi aloittaa. Vastuullisuusteot ovat jo nyt osa monen pk-yrityksen arkea, mutta niistä ei osata kertoa. Voisi todeta, että yritys, joka edes yrittää raportoida vastuullisuuttaan on jo askeleen oikealla tiellä.

Toisaalta, moni yritys on jo lähtenyt vapaaehtoisen raportoinnin tielle. Rohkaisevaa on, että myös  Etelä-Pohjanmaalta löytyy useampia yrityksiä, raportoivat vastuullisuudestaan. Loistavia esimerkkejä löytyy eri toimialoilta, kuten liikenteestä Härmän liikenne, tekstiiliteollisuudesta Lapuan kankurit, elintarvike- ja panimoteollisuudesta Kyrö Distillery.

Jos oma yrityksesi ei ole vielä lähtenyt omaa vastuullisuuttaa miettimään, niin nyt olisi aika. Ensimmäinen askel on se, että pk-yrityksissä aihe nostetaan agendalla ja johto on vastuullisuustyön takana.. Ennen raportointia kannattaa luoda oma vastuullisuusohjelma, joka oma pohjautuu yrityksen arvioihin, vaikutuksiin ja huomioi sidosryhmien odotukset. Tämän jälkeen asetetaan tavoitteet ja mittarit toiminnan eri osa-aluille. Sitten on datan keräämisen vuoro ja vastuullisuudesta voidaan lähteä raportoimaan ja viestimään.

Eteläpohjalaisille pk-yrityksille apua tarjolla oman vastuullisuusstrategian ja raportoinnin käynnistämiseen Vaasan ylipistolla ja Seinäjoen ammattikorkeakoululla on käynnissä EAKR-rahoitteinen hanke ” Tiekartta pk-yritysten kestävän strategisen liiketoiminnan rakentamiseksi”. Nyt syksyllä hankkeessa järjestetään työpajasarja, johon osallistumalla eteläpohjalaisille pk-yrityksille avautuu mahdollisuus rakentaa omaa vastuullisuus- ja kestävyysstrategiaansa sekä saada askelmerkit alulle vastuullisuusraportoinnin suhteen.

Tiivistäen voisi vielä lopuksi todeta: useat pk-yritykset voivat olla huolissaan ilmastonmuutoksesta ja kestävyyden ongelmista, mutta kaikilla ei ole resursseja käsitellä niitä. Juuri tällä hetkellä pk-yrityksillä ei ole velvollisuutta laatia vastuullisuusraporttia, mutta kannattaa varautua siihen, että ajan myötä kestävyystiedon keräämisestä ja jakamisesta tulee pk-yrityksissäkin yleinen liiketoimintakäytäntö. Eteläpohjalainen yritys: ota viimeistään nyt vastuullisuusasiat yritystoimintasi keskiöön ja ota osaa syksyn työpajoihin.

 

**

Kirjoittaja KTT, Paula Linna toimii Vaasan yliopiston osalta projektipäällikkönä EARK-rahoitteissa hankkeessa ’Tiekartta pk-yritysten kestävän strategisen liiketoiminnan rakentamiseksi’ (1.1.2023-31.12.2024). Mikäli olet kiinnostunut kuulemaan hankkeesta lisää, ota yhteyttä: paula.linna (act)uwasa.fi