[Sivua päivitetään hankkeen edetessä]
PERIL-hankkeessa kehitetään teknologiademonstraatioita, joilla maakunnassa pilotoidaan mm. tekoälyä hyödyntäviä innovatiivisia välineitä ilmastoriskien hallintaan.
Riskien hallinta on järjestelmällistä ja suunnitelmallista toimintaa, jolla pyritään turvata toiminnan ja elämisen olosuhteet.
Teknologiademonstraatioilla on kolme tarkoitusta:
- Ensiksi, demoilla kerätään Etelä-Pohjanmaalla toimivilta pk-yrityksiltä ja muilta toimijoilta näkemyksiä ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä. Kerätty data kartuttaa tietokantaa, jota hankkeen demonstraatiot yhteisesti hyödyntävät.
- Toiseksi, demojen pilotoinnin kautta pk-yritykset Etelä-Pohjanmaalla saavat kokemuksia mm. tekoälyä hyödyntävien työvälineiden käytöstä toiminnalleen olennaisten riskien hallintaan. Demojen pilotointiin voivat osallistua myös kuntalaiset.
- Kolmanneksi, demojen kautta pk-yritykset ja muut toimijat maakunnassa saavat näkemyksiä toimintaansa potentiaalisesti vaikuttavista ilmastoriskeistä. Tällaiset riskit voivat olla toiminnalle sekä uhka, johon sopeutua, että mahdollisuus tehdä avauksia uudelle liiketoiminnalle.
Ilmastoriskien hallintaa tullaan hankkeessa käsittelemään myös sääriskien ja vahinkoriskien hallinnan kautta.
Tausta: Ilmastoriskien vaikutukset kansantaloudelle
Vuonna 2022 tuloksensa julkaisseen KUITTI-hankkeen mukaan:
- ”Vähittäiset muutokset lämpötilaan ja sademääriin vaikuttavat talouteen paljon enemmän kuin satunnaiset luonnon ääri-ilmiöt, koska Suomi kykenee elpymään nopeasti sään ääri-ilmiöiden vaikutuksista. Toisin sanoen, Suomen resilienssi on korkea.”
- ”Resilienssi sään ääri-ilmiöihin on tärkeää sosiaalisista ja taloudellisista syistä. Suomessa resilienssi ääri-ilmiöihin on jo korkealla tasolla, eikä ilmastonmuutoksen odoteta aiheuttavan täällä valtavia muutoksia niiden vakavuuteen tai toistuvuuteen. Tämän ei tietenkään tulisi olla syy löysentää varautumista ääri-ilmiöiden aiheuttamiin vahinkoihin, ja esimerkiksi tulvariskien ja sähkönjakelun häiriöiden entistä parempaa hallintaa suunnitellaan.”
- ”Ilmastonmuutoksen vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen on rajallinen mutta ei merkityksetön. Vaikutus voi kuitenkin kasvaa merkittävästi, jos ilmastonmuutoksen keikahduspisteet ylitetään.”
- ”KUITTI-hankkeen tulokset osoittavat, että ilmastonmuutos aiheuttaa vuoteen 2070 mennessä melko pieniä mutta pysyviä makrotaloudellisia tappioita Suomelle, mikäli sopeutumistoimia ei lisätä nykyisestä tasosta. Yksinkertaistaen, ilmastonmuutoksen vaikutukset bruttokansantuotteelle (BKT:lle) vuosina 2040–2070 vaihtelevat 0 ja -0,3 prosentin välillä BKT:sta. Ennuste perustuu ilmastonmuutoksen vaikutuksiin maa- ja metsätalouteen, vesistö- ja rannikkotulviin sekä sähkönjakelun häiriöihin, joiden kaikkien vaikutukset heijastuvat myös talouteen. ”
- ”Ilmastonmuutoksen aineellisiin ja sosioekonomisiin vaikutuksiin liittyvän tiedon saatavuutta tulisi lisätä ja koordinoida paremmin, jotta sopeutumista voitaisiin tukea tehokkaammin.”
- Lähde: POLICY BRIEF 2022:16