Riskitiedon kerääminen

[Sivua päivitetään hankkeen edetessä. Viimeksi päivitetty 19.6.2024]

Hankkeessa toteutettavan ilmastoriskiportaalin sekä tiekarttatyöskentelyn toteuttamiseksi pyrimme eri tavoin keräämään konkreettista ilmastoriskeihin liittyvää tietoa.

Ilmastoriskitietoa kerätään Etelä-Pohjanmaalta, jotta saadaan koottua käsitys alueen toimijoiden tekemistä havainnoista, erityisistä huolenaiheista ja ideoista riskien torjumiseen.

Ensimmäisessä vaiheessa (alkaen toukokuussa 2024) keräsimme toimijoiden omakohtaisia näkemyksiä äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamista uhkista Etelä-Pohjanmaalla.
Demossa 1 toteutimme tiedon keräämiseen tekstiviestibotin (sulkeutui 31.5.2024) sekä rinnakkaisen verkkolomakkeen, joka on edelleen käytettävissä. Lue lisää ja osallistu!

Lähtötilanteen ja käsitteiden määrittely [luonnos]

Riskitiedon keräämisen la käsittelyn lähtökohtana on maakunnan ilmastostrategiassa noin kymmenen vuotta sitten (v. 2014) seuraavasti kuvattu tilanne:

”Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategia 2014–2020:n mukaan arvioita ilmastonmuutoksen vaikutuksista maakunnallisella tasolla on vaikeaa tehdä […]. Etelä- Pohjanmaalla tunnistettuihin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin kuuluvat ainakin sään ääri-ilmiöt, jotka voivat rasittaa rakennuksia ja aiheuttaa riskejä energiahuoltovarmuudelle. Maakunta on tulvaherkkä, ja odotettavissa on tulvien lisääntyminen mm. kasvavien sademäärien vuoksi. Hulevedet ja tulvat ovat merkittävässä roolissa yhdyskuntatekniikan osalta, ja myös tieverkosto voi vaurioitua. Maa- ja metsätalous voivat myös hyötyä ilmastonmuutoksesta satomäärien kasvaessa, mikäli sopeutumistoimenpiteissä onnistutaan. Toisaalta maa- ja metsätaloudessa tulisi sopeutua sademääriin ja muihin vaihteleviin sääolosuhteisiin. Metsätalouden kannalta mainitaan haittavaikutuksina tuhohyönteisten ja sienitautien lisääntyminen ja kotieläintaloudessa eläintaudit.” (Suomen ilmastopaneeli 2021)

Sääriski = mahdollisuus tapahtumalle, että yksi tai useampi sää-ilmiö toteutuessaan häiritsee elinkeinon harjoittamista tai aiheuttaa materiaalista tai muuta vahinkoa. Sääriskejä voidaan yrityksissä tarkastella mahdollisina uhkina omalle toiminnalle sen kautta, miten vakavia esteitä ne toteutuessaan ovat elinkeinon harjoittamiselle. Sääriskejä voidaan tarkastella myös siitä lähtökohdasta, miten ne vaikuttavat kuntalaisen arjen elämään.

Tämä riski voidaan laskea seuraavalla ”kaavalla”:

[sää-ilmiön aiheuttaman häiriön tai vahingon todennäköisyys toteutua] * [toteutuneen häiriön tai vahingon vaikutus]

Tämän ”kaavan” kautta saadaan kullekin tunnistetulle sääriskille riskiluku, jonka pohjalta sääriskit priorisoidaan. Eniten huomiota tulee kiinnittää analyysissä suuren riskiluvun saaneisiin sääriskeihin: niillä on joko suuri todennäköisyys toteutua ja/tai ne aiheuttavat toteutuessaan merkittävän häiriön/vahingon. Lue lisää riskimatriisin laatimisesta!

Sää-ilmiö, joka voi aiheuttaa häiriön/vahingon, on esimerkiksi tietyn huomioarvon ylittävä lukema, esimerkiksi runsas sade jolloin vuorokauden sademäärä ylittää 120 mm tai kova myrsky eli kun kymmenen minuutin keskituulen nopeus ylittää 28 m/s.

Sää on säämuuttujien (kuten lämpötila, sademäärä, tuulen nopeus- ja suunta, ilman kosteus jne.) tila määrätyssä paikassa, tiettynä hetkenä. Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa eli troposfäärissä. (lähde: Ilmakehä-ABC)

Sää-ilmiötä ovat esimerkiksi sade, sumu, ukkonen, tuuli ja pyörremyrsky. Kuvaava esimerkki saman sää-ilmiön ilmenemisestä vaihtelevana sääriskinä on, että kesäkuisen sadepäivän vaikutus Seinäjoella voi olla nolla euroa normaalille toimistotyölle mutta vaikkapa 100 000 euroa tuolloin pidettävälle ulkoilmatapahtumalle. Riskirajat ovat erilaisia eri toiminnoille, elinkeinoille ja väestöryhmille. Esimerkiksi helleaaltojen aiheuttama sisälämpötilojen nousu vaikuttaa eri ikäisiin ihmisiin eri tavoin; haavoittuvimpia tälle sääriskille voivat olla iäkkäämmät ihmiset.

Esimerkiksi luonnonvara-aloilla säähän liittyviä riskejä ovat (lähde):

myrskyvahingot
taudit ja tuholaiset
kuivuus- ja hellejaksot
rankkasateet, eroosio, huuhtoutumat
(nopea) säänvaihtelu

Sään ääri-ilmiön yleistyminen voi suurentaa sääriskejä: sää-ilmiön aiheuttama häiriö tai vahinko on todennäköisempi toteutumaan (koska sää-ilmiö ilmenee tyypillistä voimakkaampana; esim. kun viemäröinti osoittautuu alimitoitetuksi) ja/tai häiriöllä on toteutuessaan mahdollisesti suurempi kielteinen vaikutus toimintaan (esim. että katkos toimintaan on laajempi, ja/tai ajallisesti pidempi-kestoisempi ja/tai kalliimpi saada korjattua).

Äärimmäinen sääilmiö on jollain alueella aikaisemmin hyvin harvoin toteutunut sääilmiö, kuten pitkä hellekausi, voimakas rankkasade tai ukkosmyrsky. Äärimmäinen sääilmiö voi toteutuessaan aiheuttaa erilaisia uhkia, kuten vahinkoja tai haittoja elinkeinojen harjoittamiselle, yrittämiselle tai arjen elämiselle.

On kuitenkin hyvä muistaa, että kirjallisuuden mukaan ei ole yksiselitteistä määritelmää ’sään ääri-ilmiölle’. Yhtäältä se on ilmiö, joka on tarkasteltavalla alueella ”vähintäänkin poikkeuksellinen”. Puhutaan ilmiön laskennallisesta toistuvuudesta, joka on luokkaa kerran tai kaksi vuosisadassa tai vielä harvemmin. (Saukkonen 2020, s. 9)

Toisaalta sääilmiö, joka aiheuttaa huomattavia tuhoja, katsotaan usein sään ääri-ilmiöksi, vaikka se ei olisi esiintyvyydeltään erityisen poikkeuksellinen. (Saukkonen 2020, s. 9)

Sään ääri-ilmiöihin kuuluvat täten paitsi hetkelliset ja hyvin voimakkaat sääilmiöt, myös pidemmän ajanjakson ilmiöt kuten kuivuus, tulvat sekä helle- tai sadejaksot. Sama sääilmiö voi olla yhdellä alueella ääri-ilmiö ja toisella alueella tavanomainen. Milloin kyse on sään ääri-ilmöstä, paljastuu kun ilmiötä verrataan tarkasteltavan alueen tavanomaiseen säähän ja ilmastoon. (Saukkonen 2020, s. 9)

Ilmastoriski määritellään seuraavasti: ilmastonmuutoksen vaikutusten mahdolliset kielteiset seuraukset ihmisille tai ekologisille järjestelmille. Tätä kautta ilmastoriski on mahdollinen uhka myös ihmisen toiminnalle kuten asumiselle ja tiettyjen elinkeinojen harjoittamiselle.

Ilmasto kuvaa sään yleispiirteistä luonnetta ja vaihtelua tietyllä alueella pitemmällä ajanjaksolla. Ilmastosta puhutaan vähintään 30 vuoden mittaisina jaksoina ilmakehän tilan vaihteluissa tarkastellulla alueella. Ilmasto on tilastollinen käsite, joka määritellään laskemalla keskiarvoja ja hajontoja tietyn alueen säähavainnoista. Tällä hetkellä, vuonna 2024, Suomen ilmasto jaetaan viiteen ilmastovyöhykkeeseen (lähde).

Ilmasto on sään pitkän ajan keskiarvo tietyllä alueella. ”Ilmasto on sään arkisto […] Sää on siis yksittäinen tapahtuma, ja ilmasto on näiden tapahtumien eräänlainen summa tai arkisto” (Saukkonen 2020, 10). Jos tarkastellun alueen ilmaston todetaan muuttavan esimerkiksi siten, että alueella sataa vuosittain enemmän 30 vuoden ajanjaksolla verrattuna edeltäneeseen 30 vuoden ajanjaksoon, voidaan todeta alueella olevan suurempi todennäköisyys sateen aiheuttamalle sääriskeille. Tällöin esim. sateen aiheuttamat sääriskit (häiriöt tai vahingot) ovat yleistyessään osa alueen ilmastoriskejä.

”Suomessa käytetään 30 vuoden keskiarvoja kuvattaessa ilmastollisia olosuhteita […] Näitä 30 vuoden jaksoja lasketaan 10 vuoden välein, ja niistä käytetään nimitystä vertailukausi.” (Saukkonen 2020, s.20)

Sääriski voi toteutua myös esimerkiksi tilanteessa, jossa vaihtelevat yhtäältä pitkät kuivuusjatkot ja toisaalta voimakkaat sateet; tämä vähentää viljelysten satotasoa ja aiheuttaa sen että osa lannoituksesta valuu vesistöihin.

Ympäristöriskeillä tarkoitetaan ihmisen terveyteen, elin- ja työympäristöön sekä muihin eliöihin ja fyysiseen ympäristöön kohdistuvia riskejä. Ympäristöriskeihin kuuluvat sekä normaalin toiminnan että onnettomuustilanteiden päästöjen aiheuttamat riskit ympäristölle (eli ympäristövahinkoriskit). Ympäristöriskien hallinnan tavoitteena on tuotannon turvaaminen sekä ympäristöstä huolehtiminen siten, että se säilyy turvallisena. (lähde) Ympäristöriskejä tulee täten tarkastella osana ilmastoriskejä.

Sään ääri-ilmiöiden aiheuttamia ympäristöriskejä ovat esimerkiksi:

Voimakasta pakkasjaksoa seurannut lämpötilan nopea lauhtuminen, joka aiheuttaa maanalaisten viemärien, säiliöiden ja vastaavien rakenteiden rikkoutumisen ja niissä olevan jäteveden tms. valumisen.
Sateen tai tulvan aiheuttama kemikaalien valuminen viljelyksiltä maaperään, viemäreihin tai vesistöihin.

Ilmastoriskit mahdollisuutena elinkeinoelämälle

Riski voi olla sekä uhka että mahdollisuus, kun riski pystytään ottamaan haltuun ja tuotteistetaan ratkaisu riskiin liittyvän uhkan pienentämiseen tai riskin toteutumista seuraavien haittojen minimoimiseen. Riskienhallinta voi olla mahdollisuus myös, kun siitä tehdään kilpailutekijä ja osoitetaan potentiaalisille asiakkaille että riskinhallinnassa ollaan kilpailijoita pidemmällä.

Deloitten (2020) toimittaman selvityksen mukaan ilmastonmuutos tuo Suomen elinkeinoelämään merkittäviä muutoksia, jotka voidaan jossain määrin kääntää mahdollisuuksiksi:

”Suomalaisten yritysten kannattaa houkutella sijoittajia tekemällä omaa toimintaansa koskevat ilmastoriskit ja mahdollisuudet läpinäkyviksi.”
”Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen aiheuttamiin liiketoimintaympäristön muutoksiin varautuminen tuo yrityksille merkittäviä strategisia hyötyjä. Ne auttavat yrityksiä ennakoimaan tuotanto- ja kustannusrakenteen muutoksia, asiakkaiden odotusten ja kysynnän vaihtelua, arvioimaan investointien kannattavuutta sekä erottautumaan kilpailijoista etupainotteisesti ja tarttumaan uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin, joita sekä fyysiset että yhteiskunnalliset ilmastonmuutoksen vaikutukset luovat.”
”Ilmastonmuutoksen fyysisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten huomioon ottaminen kannattaa sisällyttää esimerkiksi strategiaprosessien yhteydessä tehtäviin toimintaympäristötarkasteluihin. Niiden kautta ilmastonmuutoksen riskit ja mahdollisuudet tulevat näkyviksi juuri oman yrityksen liiketoiminnan näkökulmasta ja niiden merkitystä voi arvioida suhteessa liiketoimintastrategiaan.”

Deloitten (2020) selityksessä esitetään seuraavia suosituksia Suomen elinkeinoelämän valmistautumiselle tulevaan ja varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin:

Kunkin yrityksen arvoketju on kuitenkin erilainen, minkä vuoksi vaikutuksia kannattaa tarkastella yrityksen omasta näkökulmasta. Ilmastonmuutoksen tuomiin fyysisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin tehtävä tarkastelu kannattaa yksittäisen yrityksen näkökulmasta toteuttaa neljässä vaiheessa […] :

1. Oman arvoketjun kartoittaminen ilmastoriskien kannalta

Missä maanosissa ja valtioissa tapahtuvilla muutoksilla on merkitystä oman toimintamme kannalta?

Jokaisen yrityksen kannattaa analysoida omia arvoketjujaan useasta näkökulmasta: mistä raaka-aineet tai välituotteet tulevat, millaisissa olosuhteissa niitä tällä hetkellä tuotetaan, sekä millaisia logistiikkareittejä niiden kuljetukseen käytetään. Omien arvoketjujen läpikäymisen yhteydessä kannattaa tutkia esimerkiksi eri maanosissa tapahtuvan makean veden saatavuuden heikkenemisen, sään ääri-ilmiöiden yleistymisen ja merenpinnan nousun vaikutuksia.

Suomalaisten yritysten kannattaa pohtia strategiaansa ja liiketoiminnalta edellytettäviä muutoksia erityisesti, mikäli yrityksen asiakkaat tai alihankkijat sijaitsevat maissa, jotka jo nyt toteuttavat 1,5 asteen lämpenemispolkuun tähtäävää ilmastopolitiikkaa. Tällainen politiikka voi johtaa myös yrityksen oman toiminnan näkökulmasta suuriin muutoksiin esimerkiksi raaka-aineiden ja teknologiaratkaisujen tarjonnassa ja tuotteiden tai palveluiden kysynnässä.

2. Tietopohjan kerääminen

Millaisia fyysisiä vaikutuksia ja yhteiskunnallisia muutoksia näillä alueilla on odotettavissa ilmastonmuutoksen seurauksena? Mitkä epävarmuudet muutoksiin vaikuttavat ja millaisia tulevaisuuden skenaarioita näiden epävarmuuksien pohjalta voidaan rakentaa?

3. Skenaarioanalyysi

Miten eri tulevaisuuden skenaariot vaikuttaisivat omaan liiketoimintaamme? Mitä yhtäläisyyksiä skenaarioiden väliltä löytyy, joiden voimme odottaa suhteellisella varmuudella toteutuvan?

Skenaarioille yhteiset ilmiöt:

a. Muutokset toimitusketjuissa: Jos ilmastopolitiikkaa toteutetaan 1,5 asteen polun vaatimalla kunnianhimolla, yleistynee vastuullisuuden arvostus kaiken kaikkiaan, jolloin sidosryhmien läpinäkyvyysvaatimukset ja lainsäädäntö voivat tuottaa merkittäviä muutoksia toimitusketjuihin. Tähän varautuminen ehkäisee alihankintakustannuksien karkaamista ja voi ylläpitää kilpailukykyä suhteessa alan muihin toimijoihin.

b. Kiertotalous: Kaikkia tarkasteltuja skenaarioita yhdisti raaka-aineiden niukkuuden lisääntyminen: 1,5 asteen polkua seuraavissa skenaarioissa raaka- aineiden käyttöä halutaan todennäköisesti rajoittaa etupainotteisesti päästövähennysten aikaansaamiseksi, kun taas 4 asteen polkua seuraavissa skenaarioissa ylikuluttaminen on johtanut raaka-aineiden saatavuuden vähenemiseen ja hintojen nousuun.

c. Vähäriskisiin kohteisiin sijoittaminen: Suomalaisten yritysten kannattaa houkutella sijoittajia tekemällä omaa toimintaansa koskevat ilmastoriskit ja mahdollisuudet läpinäkyviksi

d. Osaamisen kehittäminen: Ilmastonmuutoksen etenemisen vaikutukset vaativat uudenlaista kompetenssia yrityksien ja toimialojen sisälle. Tilanteessa, jossa raaka-aineet ovat niukempia ja toimialojen sekä toimitusketjujen rakenteet muuttuvat, on maassamme tuntuvasti panostettava tuotekehitykseen, osaamisen kehittämiseen ja useilla toimialoilla myös vahvaan erikoistumiseen.

4. Jatkotoimenpiteiden määrittäminen

Miten meidän tulisi varautua tunnistettuihin vaikutuksiin? Millaisia strategisia ja operatiivisia päätöksiä meidän kannattaisi tehdä ja millä aikavälillä? Millaiset kustannukset ja hyödyt toimenpiteillä on?”

Lähde: Ilmastonmuutoksen vaikutukset suomalaiseen elinkeinoelämään – skenaariotyön taustaraportti. Deloitten selvitys Elinkeinoelämän keskusliitolle. 2020.

Lähdekirjallisuus

Saukkonen, Lea (2020). Sään ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutos. Minerva kustannus Oy.