Puutuotealan tulevaisuusfoorumin webinaarissa 6.10.2026 johtava asiantuntija Emil Jansson Puutuoteteollisuus ry:stä alusti uudistetusta rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä (Energy Performance of Buildings Directive, EPBD). Tilaisuuden aluksi Heli Helenius WOOD+-hankkeesta kertoi direktiivin tavoitteista. Direktiivin tavoitteena on vähentää rakentamisen kasvihuonekaasupäästöjä ja energian kulutusta sekä tukea Euroopan unionin ilmastotavoitteita.
Janssonin mukaan EPBD tuo lähivuosina merkittäviä muutoksia rakentamiseen. Direktiivin pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2050 mennessä energiatehokas ja päästötön rakennuskanta. Tavoite koskee sekä uudisrakentamista että olemassa olevien rakennusten korjaamista. Keskeisiä muutoksia ovat rakennusten elinkaaren ilmastovaikutusten eli GWP:n (Global Warming Potential) laskenta, päästöttömien rakennusten vaatimukset sekä aurinkoenergian käyttöönoton lisääminen.
Direktiivin mukaan päästöttömän rakennuksen ei tule aiheuttaa fossiilisista polttoaineista peräisin olevia hiilipäästöjä, ja sen energiantarpeen on oltava aiempia vaatimuksia alhaisempi. Ensimmäisten muutosten aikataulu on nopea. Julkisten uudisrakennusten on täytettävä päästöttömän rakennuksen vaatimukset vuoden 2028 alusta lähtien ja kaikkien uudisrakennusten vuoden 2030 alusta. Elinkaaren ilmastovaikutusten laskennasta ja raportoinnista tulee pakollista yli tuhannen neliömetrin suuruisissa uusissa rakennuksissa vuoden 2028 alussa ja kaikissa uusissa rakennuksissa vuoden 2030 alussa.
Direktiivi velvoittaa jäsenmaat laatimaan vuoden 2027 alkuun mennessä kansallisen hiilijalanjälkitiekartan, jossa määritellään rakennustyyppikohtaiset tavoitteet vuoden 2030 jälkeiselle ajalle. Janssonin mukaan rakennusalan tarjouspyynnöissä voidaan nähdä EPBD:n edellyttämiä tietoja jo lähivuosina.
Jansson arvioi, että uusien vaatimusten myötä materiaalien päästöarvot alkavat ohjata rakennushankkeita aiempaa selvemmin. Rakennuksen elinkaaren ilmastovaikutuksiin yhdistyvät materiaalit, rakentamisvaiheen päästöt, käytön aikainen energiankulutus, huolto sekä elinkaaren loppuvaihe. Tämä lisää myös hankkeissa tarvittavan tiedon määrää.
Myös aurinkoenergia nousee vahvemmin osaksi rakentamista. Uudisrakennuksiin on suunniteltava valmius aurinkoenergian hyödyntämiseen, ja vaatimukset laajenevat vaiheittain myös olemassa olevaan rakennuskantaan. Esimerkiksi jo vuodesta 2028 alkaen aurinkoenergiaa edellytetään tietyissä julkisten rakennusten laajamittaisissa korjaushankkeissa.
Korjausrakentamisessa muutokset voivat aiheuttaa tulkintahaasteita. Direktiivi edellyttää, että korjausvelvoitteissa otetaan huomioon tekninen, toiminnallinen ja taloudellinen toteutettavuus, mikä jättää tilaa tapauskohtaiselle arvioinnille.
Tulkintahaasteita voi aiheuttaa myös se, että rakennushankkeissa voidaan joutua soveltamaan useita säädöksiä rinnakkain. Samalla rakennusten energiatehokkuutta tarkastellaan aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Puurakentamisella on hyvät lähtökohdat vastata kiristyviin vaatimuksiin. Puurungon hiiltä sitovat ominaisuudet auttavat rakennuksia saavuttamaan tulevia raja-arvoja.
Jansson korostaa, että EPBD lisää merkittävästi tuotetiedon merkitystä rakennushankkeissa. Hänen mukaansa yritysten kannattaa jo nyt tunnistaa hankkeet, joissa muutokset näkyvät ensimmäisinä, tarkistaa omien tuotteidensa tuotetiedot sekä testata tiedonkulkua pilottihankkeissa.
Suomessa direktiivin toimeenpano etenee useiden lakimuutosten kautta. Lisätietoa valmistelun tilanteesta voi etsiä esimerkiksi valtioneuvoston sivuston kautta.
Kommenttipuheenvuorossaan toimitusjohtaja Seppo Romppainen Hirsitaloteollisuus ry:stä korosti, että vaikka nykyiset raja-arvot ovat puutuotealan näkökulmasta melko väljät, niitä kiristetään asteittain. Tämä parantaa puun kilpailuasemaa erityisesti hybridirakentamisessa. Muutosten arvioidaan näkyvän voimakkaammin 2030-luvulla. Hirsitaloteollisuudessa energiatehokkuusvaatimusten osalta tilanne on haastava, koska lisäeristäminen johtaisi kustannusten nousuun sekä hirsirakentamisen etujen (yksiaineisuus ja kierrätettävyys) katoamiseen.
Tekstin koostanut:
Mervi Rajahonka, Vaasan yliopisto, vanhempi tutkija
Puurakentamisen kiertotalouden ekosysteemin brändäys -hanke
