Please send the abstract of your presentation (maximum 300 words) directly to the workshop conveners no later than September 30th. You will be notified of the acceptance of your abstract by October 5th. The workshops, together with their descriptions and contact information, are provided below.

1. Koetun hyvinvoinnin maantiede – aluekehittämisen uusi aika? (FI/ENG)

Mikko Weckroth Luonnonvarakeskus (Luke) mikko.weckroth(at)luke.fi
Olli Voutilainen, Luonnonvarakeskus (Luke) olli.voutilainen(at)luke.fi
Teemu Kemppainen, Helsingin yliopisto (HY) teemu.t.kemppainen(at)helsinki.fi

Koetun hyvinvoinnin alueelliset erot ovat nousseet keskeisiksi kysymyksiksi aikana, jolloin kaupunkien ja maaseutualueiden erilaiset kehityskulut, polarisaatiokehitys ja monipaikkaisuus muokkaavat yhteiskuntaa, myös uusilla tavoilla. Tämä työryhmä tarkastelee koetun eli subjektiivisen hyvinvoinnin maantiedettä erityisesti aluekehittämisen kontekstissa. Kiinnostuksen kohteena ovat muun muassa alueelliset erot mielenterveydessä, yksinäisyydessä, taloudellisessa turvassa sekä arjen kokemuksissa, ja se, miten nämä kytkeytyvät paikkoihin, palveluihin ja elinympäristöihin.

Työryhmä kutsuu yhteen empiirisiä, käsitteellisiä ja menetelmällisiä avauksia, jotka tarkastelevat hyvinvointia paikkasidonnaisena ilmiönä. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten koettua hyvinvointia voidaan mitata, mallintaa ja hyödyntää politiikkojen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Esimerkiksi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja siihen liittyvien maaseudun kehittämisohjelmien arvioinneissa on viime vuosina avautunut uusia mahdollisuuksia yhdistää kyselyaineistoja (kuten väestöpohjaiset hyvinvointiaineistot) paikkatietopohjaisiin alueluokituksiin, mikä mahdollistaa aiempaa tarkemman analyysin maaseutualueiden kehityksestä ja politiikan vaikutuksista.

Työryhmässä tarkastellaan myös, miten koetun hyvinvoinnin mittaaminen haastaa perinteisiä objektiivisia taloudellisia ja väestöllisiä indikaattoreita sekä miten se voi tukea oikeudenmukaisempaa ja vaikuttavampaa aluekehittämistä. Keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi: miten paikat tuottavat hyvinvointia tai pahoinvointia, miten alueelliset kokemukset eroavat toisistaan, ja miten nämä erot tulisi huomioida paikkaperustaisessa kehittämisessä ja politiikassa?

Työryhmä kytkeytyy konferenssin teemaan Paikan voima 2.0 korostamalla paikkojen merkitystä koetun hyvinvoinnin tuottajina ja eriyttäjinä monikriisin aikakaudella. Hyvinvointi – kuten mikään  muukaan maantieteen kautta tarkasteltava ominaisuus – ei jakaudu tasaisesti, vaan rakentuu relationaalisesti paikkojen, verkostojen ja liikkuvuuden kautta. Näin ollen koetun hyvinvoinnin maantiede tarjoaa välineitä ymmärtää paitsi paikan voimaa erojen selittäjänä myös aluekehittämisen roolia yhteiskunnallisen kehittämisen ajurina.

1. The Geography of Perceived Well-Being: A New Era of Regional Development?

Regional differences in perceived well-being have become key issues at a time when the different development trends of cities and rural areas, polarization, and multi-local living are shaping society, even in new ways. This working group looks at the geography of perceived, or subjective, well-being, especially in the context of regional development. The focus is on things like regional differences in mental health, loneliness, economic security, and everyday experiences, and how these are connected to places, services, and living environments.

The group brings together empirical, conceptual, and methodological approaches that examine well-being as a place-bound phenomenon. Special attention is paid to how perceived well-being can be measured, modeled, and used in the planning, implementation, and evaluation of policies. For example, in recent years, new opportunities have opened up in evaluations of the EU’s common agricultural policy and related rural development programs to combine survey data (such as population-based well-being data) with geospatial area classifications, which allows for a more detailed analysis of the development of rural areas and the impacts of policy.

The working group also looks at how measuring perceived well-being challenges traditional objective economic and demographic indicators and how it can support more fair and effective regional development. Key questions include, for instance: how places create well-being or ill-being, how regional experiences differ from each other, and how these differences should be taken into account in place-based development and policy.

The working group connects to the conference theme Power of Place 2.0 by emphasizing the importance of places as producers and differentiators of perceived well-being in an era of multiple crises. Well-being – like any other trait examined through geography – isn’t evenly distributed, but is shaped relationally through places, networks, and mobility. So, the geography of perceived wellbeing provides tools to understand not only the influence of place as an explanation for differences but also the role of regional development as a driver of social progress.

2. Maantiede arvojen ja kasvattajuuksien kohtaamispaikkana (FI/ENG)

Anssi Huoponen University of Eastern Finland anssi.huoponen(at)uef.fi
Marika Pakarinen, University of Eastern Finland, marika.pakarinen(at)uef.fi
Sanni Pirttilä, University of Eastern Finland, sanni.pirttila(at)uef.fi

Miten maantieteessä käsitellään arvolatautuneita aiheita ja kohdataan moninaisia arvoja? Millaisia kasvattajuuksia maantieteen opetukseen ja opettajuuteen liittyy ja kuinka tulevia maantieteen aineenopettajia voidaan tukea kohti vahvaa aineenhallintaa ja kasvattajuutta? Millä tavoin maantiede toimii ympäristökasvatuksen ja muiden kasvattajuuksien rajapinnoilla?

Kutsumme tähän sessioon esityksiä, jotka tarkastelevat maantiedettä ja moninaisia kasvattajuuksia erityisesti niiden rajapinnoilla. Esitykset voivat käsitellä maantieteen opetusta tai siihen liittyviä teemoja, kuten ympäristö- ja kestävyyskasvatusta.

Toivotamme tervetulleiksi esitykset sekä teoreettisista että opetusmenetelmällisistä lähtökohdista. Mukaan voi tarjota niin valmiita tutkimuksia kuin tutkimusideoitakin. Mukaan ovat tervetulleita maantieteen opetuksen uudet avaukset kaikilla koulutusasteilla peruskoulusta korkeakoulutukseen.

2. Geography as a meeting place of values and educational roles

How are value-laden topics and pluralism of values addressed in geography? What kinds of educational roles are linked to geography teaching, and how can future geography teachers be supported in developing strong subject expertise and a strong sense of educational responsibility? In what ways does geography operate at the interface between environmental education and other educational perspectives?

In this session, we invite presentations that examine the educational dimensions of geography and geography teaching. The presentations can focus on geography education or other related forms of education, such as environmental education and sustainability education.

We welcome presentations from both theoretical and pedagogical perspectives. We welcome completed studies, ongoing research, and research ideas. Submissions may include new approaches to geography education across all educational levels, from primary school to higher education.

3. Engaging with Space and Place in Geography Education Research: Methods, Meanings, and Multiplicity (ENG)

Sirpa Tani, University of Helsinki, sirpa.tani(at)helsinki.fi
Markus Hilander, University of Helsinki, markus.hilander(at)helsinki.fi

The main aim of this working group is to explore the multiple meanings of space and place in geography education research. We are particularly interested in methodological and ethical questions, including how research material is produced and collected, what kinds of methods can be developed, and how power relations, along with questions of participation and representation, can be taken into account.

Possible (but not exclusive) research themes for this session may arise from discussions on children and young people’s geographies, geography education in schools, teacher education, or geography courses at universities. The potential of visual and other creative materials in different phases of research will also be discussed in this session. By emphasizing methodological questions, we hope to uncover ways to highlight the importance of space and place in geography education research.

4. Planning for/with places (ENG)

Eva Purkarthofer, Aalto University (soon University of Vaasa), eva.purkarthofer(at)aalto.fi
Oliver Schulte-Tigges, City of Vaasa and University of Vaasa, oliver.schulte-tigges(at)vaasa.fi
Tuomas Honkaniemi, University of Vaasa, tuomas.honkaniemi(at)uwasa.fi

The working group aims to create an arena to discuss the importance of territorial governance for places. Urban and regional planning is tasked with steering spatial development and creating livable, sustainable and prosperous cities and regions. Against the background of multiple crises, planning is often seen as key discipline bringing together various policies in space and weighing competing interests in complex environments. Yet, in practice, planning faces a number of significant challenges, including the downsizing of the public sector, the growing influence of sectoral policies relative to planning, potential legitimacy deficits through lack of citizen involvement and democracy in planning, as well as the lack of tools to deal with rapidly changing, complex and uncertain situations. Related to this, strengthening resilience, crisis preparedness, and the consideration of uncertainty are essential elements in the development and practice of planning.

In this working group, we aim to discuss how planning (and related disciplines) contributes to shape places, but also how the context, knowledge and actors in specific places reshape planning practices.

We are particularly interested in issues such as:

New planning spaces and arrangements that transcend administrative boundaries and statutory planning instruments

Agency of individuals and importance of structural factors in the context of planning, and how these relate to each other

Traveling of planning ideas and concepts, and how these are adapted/adopted in specific places and contexts

Place-based approaches to territorial governance and the role of local specificities in shaping planning practices

Participation in planning, especially how inclusion and democratic legitimacy are negotiated across scales

Tools and approaches in planning to meet complexity, change and uncertainty and foster resilience

Also other themes related to spatial planning and territorial governance are welcome!

5. Tieto, tietäminen ja data alueiden murroksessa: kuinka tieto alueista ja alueilla muokkaa aluekehitystä ja alueiden turvallisuutta (FI/ENG)

Johanna Kalliokoski, Vaasan yliopisto, johanna.kalliokoski(at)uwasa.fi
Antti Mäenpää, Vaasan yliopisto, antti.maenpaa(at)uwasa.fi
Ville-Pekka Niskanen, Vaasan yliopisto, ville-pekka.niskanen(at)uwasa.fi
Helka Kalliomäki, Vaasan yliopisto, helka.kalliomaki(at)uwasa.fi

Tieto on alueiden kehittämisen ytimessä. Sitä tarvitaan muun muassa maankäytön suunnitteluun, alueiden kilpailukyvyn kehittämiseen sekä tulevaisuuden visioiden toimeenpanoon. Tietoa ja dataa on nyky-yhteiskunnassa saatavilla runsaasti: alueisiin liittyen on saatavilla esimerkiksi tilastotietoa, paikkatietoa ja satelliittien tuottamaa kuvantamismateriaalia. Tieto ei kuitenkaan rajoitu ainoastaan maantieteelliseen tai taloudelliseen tietoon alueista. Myös asukas- ja paikallistieto muodostavat oman ainutlaatuisen tietolähteensä, jota voidaan hyödyntää asukkaiden tarpeita vastaavassa kehittämisessä. Erilaista tietoa käytetään alueilla demokraattisen keskustelun ja päätöksenteon mahdollistajana. Oikeanlaisen ja oikea-aikaisen tiedon rooli onkin kehittynyt merkittäväksi yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Tämän lisäksi tiedolla on myös materiaalinen ulottuvuus, joka konkretisoituu paikallisesti esimerkiksi datakeskusten infrastruktuurina sekä siihen liittyvinä energiainvestointeina.

Tietoon ja sen rooliin liittyy kuitenkin mahdollisuuksien lisäksi myös haasteita. Demokratiassa tietoon kytkeytyy monenlaisia intressejä, minkä vuoksi paikallisesti ja alueellisesti relevantti tieto voi vääristyä tahallisesti tai tahattomasti osana julkista keskustelua. Alueellisten ja paikallisten toimijoiden sekä päätöksentekijöiden suuri määrä asettaa haasteita paitsi turvallisuussensitiivisen tiedon jakamiselle keskushallinnon ja paikallishallinnon välillä, myös paikallisen ja kansallisen tason tilannetietoisuudelle. Tiedon avoimuuden ja luottamuksellisuuden välinen tasapainoilu voi aiheuttaa jännitteitä alueiden toimijoille ja niiden välille. Datakeskuksissa materialisoituva tieto tuo esiin myös kysymyksiä kriittisen infrastruktuurin ja tiedon kansainvälisestä omistuksesta, mutta paikallisesta sijoittumisesta.

Työryhmän esitysten teemat voivat käsitellä tietoa ja dataa maantieteen ja aluekehityksen kontekstissa laajasti ja monitieteisesti. Esitykset voivat tarkastella esimerkiksi teollisuuspolitiikkaa (esim. klusterit ja tiedon kulku ekosysteemeissä), alueellista suunnittelua ja hallintaa, paikallisesti ja alueilla esiintyvää disinformaatiota, alueiden välistä kilpailua ja yhteistyötä sekä siihen liittyvää tietoon perustuvaa ennakointia, paikkatiedon ajankohtaisia sovelluksia, tiedon roolia alueellisessa kriisinkestävyydessä ja resilienssissä, demokratiaa ja polarisaatiota, tai datatalouden paikallisia ja alueellisia vaikutuksia. Keskeisiä kysymyksiä voivat olla muun muassa:

Kuinka alueelliset ja kansalliset tietoon ja dataan liittyvät tavoitteet täydentävät toisiaan tai kilpailevat keskenään?

Kuinka tietoa jaetaan eri toimijoiden ja hallinnon tasojen välillä, ja mitä esteitä tai ajureita tiedonjakoon liittyy?

Kuinka eri tiedon tyyppejä käytetään osana paikallista ja alueellista hallintaa?

Kuinka polarisaatio, misinformaatio ja disinformaatio muokkaavat paikallisia ja alueellisia päätöksentekoprosesseja ja demokratiaa?

Miten tietotalous näkyy ja vaikuttaa alueilla? Millaisia uusia tarpeita se luo?

Miten tieto, teknologia ja turvallisuus kytkeytyvät toisiinsa alueilla (esim. kaksikäyttöteknologiat)?

Työryhmässä sovelletaan joustavaa kielipolitiikkaa: ehdotuksia voi lähettää sekä suomeksi että englanniksi.

5. Knowledge, Knowing and Data in Regional Transformation: How Knowledge About and Within Regions Shapes Regional Development and Security

Knowledge lies at the core of regional development. It is needed, for example, for land-use planning, enhancing regional competitiveness, and implementing future visions. In contemporary society, a vast amount of knowledge and data is available: in relation to regions, this includes statistical data, geospatial data, and satellite imagery, among others. However, knowledge is not limited to geographical or economic information about regions. Resident and local knowledge also constitute a unique source of place-based knowledge that can be utilized in development processes addressing the needs of local communities. Various forms of knowledge are used to enable democratic discussion and decision-making at the regional level. The role of relevant and timely knowledge has consequently become increasingly significant across different sectors of society.

In addition, knowledge has a material dimension that becomes locally visible, for example, in data center infrastructures and related energy investments.

In addition to opportunities, knowledge and its role are also associated with challenges. In democratic contexts, knowledge is linked to a variety of interests, which may lead to the distortion of locally and regionally relevant information, whether intentionally or unintentionally, as part of public debate. The large number of regional and local actors and decision-makers creates challenges not only for the sharing of security-sensitive information between central and local government, but also for situational awareness between local and national levels. Balancing openness and confidentiality of information may generate tensions for and among different actors within regions.

Information that materializes in information-related infrastructure also introduces questions about the international ownership and local placement of critical infrastructure.

This working group welcomes presentations that address knowledge and data in the context of geography and regional development in a broad and multidisciplinary manner. Contributions may, for example, examine questions related to industrial policy (e.g. clusters and knowledge flows within ecosystems), regional planning and governance, misinformation and disinformation at local and regional levels, interregional competition and cooperation and related knowledge-based foresight, current applications of geospatial data, the role of knowledge in regional crisis resilience, as well as democracy and polarization, or the local and regional effects of data economy. Key questions include, but are not limited to:

How do regional and national objectives related to knowledge and data complement each other or come into competition or conflict?

How is knowledge shared between different actors and levels of governance, and what barriers or drivers shape these processes?

How are different types of knowledge used in local and regional governance?

How do polarization, misinformation and disinformation shape local and regional decision-making processes and democracy?

How does the knowledge economy manifest at the regional level, and what new needs does it create?

How are knowledge, technology and security interconnected at the regional level (e.g. dual-use technologies)?

This working group applies a flexible language policy: proposals may be submitted in either Finnish or English.

6. Geographies of innovations and new technologies (FI/ENG)

Johanna Hautala (UTU), johanna.hautala(at)utu.fi
Roosa Wingström (UWASA), roosa.wingstrom(at)uwasa.fi

This session collects together researchers interested in new technologies in relation to innovations, knowledge creation, entrepreneurship and creativity. The session aims to spark dialogue across different perspectives regarding how new technologies are transforming human practices, spatial relations, and innovation processes. Contributions may be theoretical, empirical, or methodological. Presentations are welcome in Finnish or English.

We look forward to your participation!

7. Veden voima – Luonnon prosesseista yhteiskunnallisiin merkityksiin (FI/ENG)

Blåfield, Linnea Univeristy of Turku, linnea.m.blafield(at)utu.fi
Korkiakoski Karoliina, karoliina.a.korkiakoski(at)utu.fi
Hannula Mandi, mandi.s.hannula(at)utu.fi

Vesi on yksi maapallon keskeisimmistä elementeistä. Se on voimakas ympäristöjä muovaava tekijä ja elämän edellytys, mutta samalla myös syvästi sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja poliittinen ilmiö. Vesi ylläpitää ekosysteemejä, muokkaa maisemia ja vaikuttaa ihmisten ja eliöiden elinympäristöihin, mutta vesistöt ovat myös paikkoja, joissa ihmisen toiminta, päätöksenteko, arvot ja kokemukset kietoutuvat toisiinsa. Tässä työryhmässä tarkastellaan vettä ja vesistöjä laaja-alaisesti luonnonvarana, yhteiskunnallisena ilmiönä sekä paikkoina ja ympäristöinä, joissa luonnon ja yhteiskunnan väliset suhteet tulevat näkyviksi.

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, kasvavat resurssipaineet ja yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat vesistöihin ja niiden merkityksiin eri tavoin eri puolilla maailmaa. Vesistöjen hydrologiset prosessit, kuten virtausdynamiikka, veden saatavuus, jää- ja lumipeitteen muutokset sekä sedimenttidynamiikka, kytkeytyvät suoraan ekosysteemien toimintaan ja ihmisten sekä muiden eliöiden elinoloihin. Samalla vesi liittyy kysymyksiin vallasta, hallinnasta, oikeudenmukaisuudesta, elinkeinoista, kulttuurisista merkityksistä ja paikallisesta tietämyksestä.

Työryhmä kutsuu esityksiä, joissa vesi ymmärretään laajana maantieteellisenä tutkimuskohteena. Tarkastelun kohteena voivat olla esimerkiksi jokien, järvien, rannikkoalueiden ja pohjavesien luonnonprosessit, vesistöjen muutokset eri aikaskaaloilla, veden ja yhteiskunnan väliset suhteet, vesivarojen hallinta, vesistöihin liittyvät konfliktit ja yhteistyö, paikalliset kokemukset sekä veden rooli identiteetin ja paikan rakentumisessa.

Erityisesti toivotamme tervetulleiksi monitieteiset ja paikkaperustaiset näkökulmat, jotka yhdistävät luonnon ja yhteiskunnan prosesseja. Vesi tarjoaa ainutlaatuisen näkökulman monikriisien tarkasteluun, sillä se yhdistää globaalit muutokset paikallisiin kokemuksiin ja tekee näkyväksi ympäristön, ihmisten ja yhteiskuntien keskinäisriippuvuuden.

7. The Power of Water – From Natural Processes to Societal Meanings

Water is one of the Earth’s most essential elements. It’s a powerful force shaping the environment and a prerequisite for life, but at the same time, it’s deeply social, cultural, economic, and political. Water supports ecosystems, shapes landscapes, and affects the habitats of humans and other living beings. At the same time, water bodies are places where human activity, decision-making, values, and experiences intersect. In this working group, we look at water and water bodies broadly—as a natural resource, a social phenomenon, and as places and environments where the relationships between nature and society become visible.

Climate change, declining biodiversity, growing resource pressures, and social changes affect water bodies and their significance in different ways around the world. Hydrological processes in water bodies, such as flow dynamics, water availability, changes in ice and snow cover, and sediment dynamics, are directly linked to the functioning of ecosystems and the living conditions of people and other organisms. At the same time, water is connected to issues of power, governance, justice, livelihoods, cultural meanings, and local knowledge.

The working group invites submissions that view water as a broad geographical research topic. The focus can be, for example, on the natural processes of rivers, lakes, coastal areas, and groundwater, changes in water bodies over different time scales, the relationships between water and society, water resource management, conflicts and cooperation related to water bodies, local experiences, and the role of water in shaping identity and place.

We especially welcome multidisciplinary and place-based perspectives that combine natural and social processes. Water offers a unique perspective on examining multiple crises, as it links global changes to local experiences and makes the interdependence of the environment, people, and societies visible.

8. Vihreän siirtymän paikkaperustaisuus (FI/ENG)

Ilkka Luoto, University of Vaasa, ilkka.luoto(at)uwasa.fi
Hannu Linkola, University of Turku, hannu.linkola(at)utu.fi
Tiina Pitkänen, University of Vaasa, tiina.pitkanen(at)uwasa.fi

Kestävä talous perustuu luonnonvarojen vastuulliseen käyttöön, vähähiilisyyteen, kiertotalouteen sekä luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin. Suomi on sitoutunut edistämään näitä tavoitteita osana kansainvälisiä sopimuksia ja Euroopan unionin linjauksia. Tuuli- ja aurinkovoimapuistoja, sähkön siirtolinjoja ja sähkövarastoja kehitetään, suunnitellaan ja luvitetaan tällä hetkellä ennätysvauhtia. Hankkeita perustellaan aluetalouksia edistävinä teollisina ekosysteemeinä, jotka perustuvat vähähiilisyyteen sekä energiaomavaraisuuteen.

Niin sanotun ’vihreän siirtymän’ teknologiat näkyvät aluekehittämisessä ja maisemassa. Uhkana on muun muassa maankäytön pirstoutuminen, joka vaikuttaa ekologisiin kokonaisuuksiin, kuten myös tuotannollisiin ja harrastuksellisiin toimintaedellytyksiin. Alueiden sosiaalisen pääoman suhteistot sekä aluekehittämisen verkostot muodostuvat yhä useammin ylipaikallisten toimijoiden luomien ansaintamahdollisuuksien perusteella. Kaavoitusmonopolin omaavat kunnat (myös maakunnat) ovat avainasemassa ei vain paikallisen elinvoiman perustana, mutta myös geopoliittisen vaikuttamisen näkökulmasta. Energiaomavaraisuus voi yhtäältä lisätä huoltovarmuutta, mutta toisaalta riippuvuutta alueen ulkoa tulevista teknologioista ja osaamisesta.

Tähän työryhmään ovat tervetulleita laajasti ottaen esitykset, jotka käsittelevät esimerkiksi datakeskuksia, puhdasta energiasiirtymää, oikeutta maisemaan, vetytaloutta tai muita paikkaperustaisesti tulkittavissa olevia vihreään siirtymään liittyviä näkökulmia. Esityksien näkökulmat voivat olla monitieteisiä, maantieteellisiä, hallintotieteellisiä, aluetieteellisiä, taloustieteellisiä tai vaikkapa sosiologisia.

8. Place-Based perspectives on the green transition

A sustainable economy is founded on the responsible use of natural resources, low-carbon development, the circular economy, and solutions that promote biodiversity. Finland is committed to advancing these objectives as part of international agreements and European Union policies. Wind and solar power parks, electricity transmission lines, and energy storage facilities are currently being developed, planned, and permitted at a record pace. These projects are often justified as industrial ecosystems that promote regional economies while being based on low-carbon energy production and energy self-sufficiency.

The technologies associated with the so-called ‘green transition’ are increasingly visible in regional development and in the landscape. One concern is the fragmentation of land use, which affects ecological systems as well as the conditions for productive and recreational activities. Social capital and regional development networks are increasingly shaped by economic opportunities created by actors operating beyond the local scale. Municipalities (also regional councils), which hold authority over local land-use planning, occupy a key position not only in sustaining local vitality but also from a geopolitical perspective. While energy self-sufficiency may enhance security of supply, it can also increase dependence on technologies and expertise originating from outside the region.

This working group welcomes a broad range of presentations addressing, for example, data centres, the clean energy transition, the right to landscape, the hydrogen economy, or other place-based perspectives related to the green transition. Contributions may draw on interdisciplinary, geography, public administration, regional studies, economic, sociological, or other relevant perspectives.

9. Arvokkaat vai arvottomat? – Maat, kiinteistöt ja asukkaat (FI/ENG)

Eija Meriläinen, University of Vaasa, eijamerilainen(at)fastmail.com
Salla Jokela, Tampere University, salla.e.jokela(at)tuni.fi
Markus Laine, Tampere University, markus.laine(at)tuni.fi

Maan arvon ja kiinteistöomaisuuden eriarvoistuva kehitys muovaa kaupunkitiloja kunnissa ja kuntien välillä. Suurissa kaupungeissa paikallishallinto, kaupunkikehittäjät, yritykset ja muut julkishallinnolliset toimijat kehittävät usein yhdessä kasvuun tähtääviä kaupunkitilan kehitysprojekteja (Logan & Molotch, 2007). Tavoitteena on usein houkutella kaupunkiin lisää resursseja, kuten pääomia, hyvötuloisia asukkaita ja turisteja, luomalla vetovoimaisia visioita ja tehostamalla maankäyttöä. Tämä puolestaan nostaa sekä maanarvoa, että sille rakennettua kiinteistöomaisuutta, joista asuinrakennukset muodostavat suuren osan. Kasvavat omaisuusarvot (asset) ruokkivat monikansallisen finanssipääoman kiinnostusta. Dynamiikasta hyötyvät investoijat ja asuntonsa omistavat asukkaat, mutta kehitys haastaa kaupunkitilojen inklusiivisuuden ja asumisen kohtuuhintaisuuden (affordability) (Aalbers, 2015).

Kaupunkikehityksen nykydynamiikka jakaa kaupunkeja voittajiin ja häviäjiin, mutta kaupungit voivat reagoida olosuhteisiin erilaisilla strategioilla. Muuttuvien talousnäkymien keskellä paikallishallinnot pyrkivät uusimaan kaupunkitiloja ja luomaan kasvua tai soveltamaan älykään supistumisen strategiaa hyvin erilaisilla keinoilla ja edellytyksillä, kohoavan maan arvon tai “arvottoman” maan lähtökohdista.

Tämä työpaja tarkastelee miten maan arvoa, kiinteistöjä ja asukkaita arvotetaan, millaisia keinovalikoimia ja strategioita kaupungit käyttävät keskinäisessä kilpailussa ja miten alueellisesti eriytyvät kehityskulut vaikuttavat kaupunkien toimintamahdollisuuksiin. Työpaja keskittyy erityisesti Pohjoismaiseen kontekstiin ja on ensisijaisesti suomenkielinen. Esityksesi voi käsitellä esimerkiksi seuraavia aiheita:

Maan ja kiinteistöjen arvonnousun (assetization) keinovalikoima kaupungeissa

Maan ja omaisuuden arvo “kutistuvilla” ja kasvavilla alueilla

Asumisen kohtuuhintaisuus sekä kaupunkitilojen saavutettavuus ja inklusiivisuus

Käyttö- ja vaihtoarvojen jännitteet kaupunkitiloissa

Investointien kohdentuminen ja kaupunkien sosio-spatiaalinen eriytyminen

Asukkaiden suhtautuminen kasvuhakuiseen kaupunkikehitykseen tai älykkään supistumisen strategioihin

Kaupunkien seudullistumisen ja muiden valtiollisten strategioiden vaikutukset maan arvon eriytymiseen ja asuntotuotantoon

Additional note in English: This session continues the debate from the English-language session entitled “(De)Valuing land: Speculation, Housing and Residents” at the Nordic Geographers Meeting, this time with an emphasis on the Nordic context and in Finnish. Contributions in English are also welcome, but, for the reasons above, the main language of the session is Finnish.

Viitteet:

Aalbers, M. B. (2015). The great moderation, the great excess and the global housing crisis. International Journal of Housing Policy, 15(1), 43-60.
Logan, J. R., & Molotch, H. (2007). Urban fortunes: The political economy of place, with a new preface. University of California Press.

10. City-university collaboration models for urban sustainability and transformation (ENG)

Sampo Ruoppila, Professor of Practice in urban research collaboration, University of Vaasa, sampo.ruoppila(at)uwasa.fi

There is a growing need for more systematic collaboration between academic institutions and cities, if they are to reach their climate goals and accelerate transformative change. Building trust between policymakers and scientists, navigating competing institutional logics, securing funding, and finding incentives for long-term collaboration remain challenges in cities of all sizes. City-university partnerships and other collaboration models are increasingly numerous and diverse, often characterized by deep cross-institutional learning and mission alignment, yet there is still limited evidence on how such models are successfully developed, managed, and implemented.

This working group brings together researchers, practitioners, policymakers, and planners to discuss models of city-university research collaboration. Structured as a peer-learning session, it welcomes both research-based and practice-based contributions on models of collaboration that are already operating or still being developed. We encourage participants to share empirical findings and practical insights, and to reflect on lessons learned and obstacles faced in developing and implementing such models.

We are interested in case examples of city-university collaboration models — whether already established or under development — and especially invite you to join if you can contribute on the following themes:

Management, coordination, and funding

Future-oriented collaboration models and strategic foresight

Novel approaches to knowledge brokering and science communication

Facilitating science-policy dialogues

The applied use of AI

Monitoring and evaluation

The session will be supported by Professor Louise Kempton (Newcastle University), who will give a plenary presentation on university-city/region collaboration at Geography Days. Louise will join the working group as a discussant, offering constructive feedback on the presentations from a comparative, international perspective.

Abstracts of max. 300 words are welcomed. In your abstract we kindly ask you to briefly describe the model/partnership you have been working with, your position in it, and from which perspective you would like to discuss it. As the session includes an international discussant, the working group will be hosted entirely in English, and abstracts should also be submitted in English.

11. Ajankohtaiset teemat maantieteessä (FI/ENG)

mtp2026(at)uwasa.fi, pj. ilmoitetaan myöhemmin.

Maantieteen tutkimuksen keskiössä on monia juuri nyt ajankohtaisia teemoja kuten alueellinen resilienssi, energian maantiede, ilmastonmuutos, hiipuvat tai nousevat paikallisuudet, geopolitiikan kasvava merkitys, kestävät kaupungit ja maaseudut, alueellinen eriarvoisuus sekä tekoälyn merkitys tutkimuksessa (GeoAI). Edellä luetellut teemat vain esimerkkeinä mainiten. Tähän ryhmään voit ehdottaa mitä tahansa tällä hetkellä tärkeäksi kokemaasi aihetta maantieteen ja aluetieteen aloilta.

11. Contemporary Issues in Geography

mtp2026(at)uwasa.fi, session chair to be announced later.

Geographical research is currently focused on a wide range of pressing issues, including regional resilience, the geography of energy, climate change, fading or rising localities, the growing significance of geopolitics, sustainable cities and rural areas, regional inequalities, and the role of artificial intelligence in research (GeoAI). The themes listed above are intended merely as examples. This session welcomes proposals on any topic that participants consider particularly important or timely within the fields of geography and regional studies.