Työpakettijohtaja: Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Työpaketin tarkoituksena on muodostaa ymmärrys siitä, millaisia vetytalouteen liittyviä kehityskulkuja ja suunnitelmia Etelä-Pohjanmaalla on meneillään, ketä keskeiset toimijat ja sidosryhmät ovat ja millaisia tarpeita heillä on vetytalouden edistämiseksi.

VEPE hankkeen ensimmäisessä työvaiheessa tehtiin selvitys, jossa arvioitiin vetytaloutta sekä sen paikallisten sidosryhmäverkostojen, että kansallisen ja kansainvälisen kehittymisen osalta.

Vedylle on tarvetta puhtaassa energiajärjestelmässä kuten monet selvitykset osoittavat, mutta ennustemäärät tavoitetasosta ovat tulleet alaspäin viime vuosina. Suurin tarve on päästöintensiiviselle harmaalle vedylle, jota käytetään esimerkiksi ammoniakin ja lannoitteiden valmistuksessa. Sen lisäksi vedyllä on syntymässä markkina raudan valmistuksessa, missä suora sähköistyminen ei käy vielä täysin ratkaisuksi, sekä osittain meri- ja lentoliikenteessä. Näiden markkinoiden kehitystä sivutaan selvityksessä Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta.

Yksi suurimmista hidastavista tekijöistä puhtaan vetyalan kehityksellä on tämän selvityksen ja monen muun tuoreen analyysin (kuten Tengler 2024; IEA 2024b ja TNO, 2024) mukaan vetytuotannon korkea kustannustaso. Sen osalta erityisesti elektrolyysijärjestelmän investointikustannukset ovat 4–5 kertaa korkeammat kuin 2020-luvun alussa arvioitiin. Lisäksi tuotantokustannukset ovat jopa 8 kertaa korkeammat kuin harmaan vedyn tuotantokustannukset ja yli 4 kertaa korkeammat 2 euron tavoitekilohintaan nähden (Martin, 2024b; Laurikko ym., 2020). Tuotantokustannusten odotetaan myös kehittyvän hitaammin kuin aiemmin arvoitiin (Burchardt ym., 2023). Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Suomen vetytuotannon tavoitetason saavuttaminen voi tulla huomattavan kalliiksi julkisen tuen osalta, kuten selvityksen viidennessä kappaleessa esitetään.

Etelä-Pohjanmaan suunnitelmat vetytalouden kehittämiseksi ovat sidoksissa laajempaan puhtaan vetyalan kehitykseen sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Vaikka kehitys on ollut hidasta, Etelä-Pohjanmaalla on tärkeitä kilpailuetuja vedyn tuotannossa ja kulutuksessa, joita kannattaa hyödyntää ja ennakoida. Sähkön nopeasti skaalautuva kapasiteetti voi mahdollistaa paikallisen vetytuotannon, ja sähköverkon pullonkaulat voivat edistää tätä kehitystä alueellisesti. Alueen puhtaan sähköntuotannon suunnitelmat riittäisivät parhaimmillaan jopa muutamaan suureen terästehtaaseen.

Vetytalouden nykytilan analyysin lisäksi julkaistaan myöhemmin erillinen selvitys vedyn tuotannon arvoketjusta ja teknistaloudellisista laskelmista. Tämä selvitys tukee hankkeen seuraavia vaiheita ja auttaa kartoittamaan vetyteollisuuden tärkeimpiä mahdollisuuksia Etelä-Pohjanmaalla.

Työpaketti 1 selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan täällä: TP1 – Vetytalouden nykytila-analyysi