RegeRa – Valtion omistajaohjauksen vuosikertomukset Suomessa ja Ruotsissa

Kuva: David Fintz (Unsplash)

RegeRa on tutkimushanke, jossa tarkastellaan, miten valtion yhtiöomistuksesta on raportoitu ja miten sitä on perusteltu Ruotsissa ja Suomessa vuosina 2007‒2018. Tätä kautta projektin tavoitteena on selvittää, millainen kuva valtio-omistuksesta on eri vuosina välitetty ja haluttu välittää eduskunnalle ja kansalaisille.

Tutkimuksen aineistona ovat itsenäiset valtion omistajaohjauksen vuosikertomukset vuodesta 2007 alkaen sekä vuosikertomusten laatijoiden haastattelut. Hankkeessa käytetyt menetelmät perustuvat genreanalyysiin ja diskurssintutkimukseen.

Raportoinnissa tapahtuneita muutoksia tutkitaan kertomusten rakenteen, sisällön ja muodon osalta ja suomalaista ja ruotsalaista raportointia verrataan toisiinsa. Lisäksi selvitetään ja vertaillaan vuosikertomusten tavoitteita, laadintaprosessia ja vastuullisuuskysymysten esiintymistä raportoinnissa. Analyysien avulla lisätään ymmärrystä siitä, miten valtion omistajuutta on legitimoitu ja miten vuosikertomuksen laatijat kokevat raportoinnin ja raportointitapojen muutokset.

Suomen ja Ruotsin valtiot ovat merkittäviä yritysomistajia. Valtion omistamat yritykset ovat ajankohtainen ja mielenkiintoinen tutkimuskohde, koska niiden asema on säännöllisesti keskustelua herättävä poliittinen kysymys. Vuosien mittaan muuttuneet markkinatilanne ja yhteiskunnalliset olosuhteet ovat muuttaneet valtion omistamisen laajuutta ja painopistettä, ja sekä yksityistämistä että yritysostoja on tapahtunut. Myös valtion rooli omistajana on muuttunut. Nykyään valtiota kuvataan aktiiviseksi omistajaksi: Suomen hallitus on myös ilmoittanut, että sen tavoitteena on tehdä valtionomistuksesta aktiivisen yhteiskunnan uudistamisen väline. Aktiiviseen omistajarooliin kuuluu myös eettisten kysymysten huomioiminen.

Hankkeen ovat rahoittaneet Vaasan Aktiasäätiö (2018‒2020), Svensk-Österbottninska samfundet (2019) ja Letterstedtska föreningen (2017).

Suomen ja Ruotsin yhteishanke

Kansainväliset vertailututkimukset ovat antoisia, koska ne tuottavat tietoa, jota yksittäisistä tapauskohtaisista tutkimuksista ei pystytä saamaan. Vertailupareiksi on tässä hankkeessa valittu Suomi ja Ruotsi, koska maat raportoivat valtionyhtiöistä samalla tavalla.

Molemmissa maissa hallitukset toimittavat eduskunnalle raportin edellisen vuoden hallinnosta. Ruotsissa raporttia kutsutaan nimellä verksamhetsberättelse (toimintakertomus), ja se kattaa hieman yli sata sivua. Suomessa sitä kutsutaan vuosikertomukseksi, ja se sisältää lähes sata sivua tekstiä. Kertomus on verrattavissa yksityisten yritysten vuosikertomuksiin, sillä myös se laaditaan vuosittain ja siinä kuvataan toimintakauden taloudellisia tuloksia. Asiakirjalla on kuitenkin ainutlaatuinen luonne, koska siinä yhdistyvät taloudellinen ja poliittinen näkökulma.

Maailmanlaajuinen kestävän kehityksen ohjelma Agenda 2030 ja siinä mainitut kestävän kehityksen tavoitteet alettiin huomioida omistajapolitiikassa vuosina 2016‒2017. Agenda 2030 on sisällytetty vuosikertomuksiin Ruotsissa vuodesta 2016 ja Suomessa vuodesta 2017. Huomioimalla Agenda 2030 on tarkoitus varmistaa, että valtion omistamat yritykset toimivat kestävästi myös tulevaisuutta ajatellen. Agenda 2030 lisää omalta osaltaan avoimuuden vaatimuksia valtionomistuksessa ja korostaa edelleen valtion omistamien yritysten tarvetta toimintansa perusteluun. Tutkimushankkeen toisessa vaiheessa olemme erityisen kiinnostuneita vertailemaan, miten Agenda 2030 otetaan huomioon raportoinnissa Suomessa ja Ruotsissa.