Keskiviikkona 22.4.2026 järjestettiin Helsingin Katajanokalla Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelman, KIRAilmasto-ohjelman loppuseminaari. Tilaisuuden järjestäjänä oli ympäristöministeriö ja tilaisuuteen osallistui lähes 200 asiantuntijaa. Seminaarissa käytiin läpi vuonna 2025 päättyneen ohjelman saavutuksia ja mahdollisuuksia sekä keskusteltiin vähähiilisenrakentamisen tulevaisuudesta. Kirjoitukseen on koottu poiminnot tapahtumasta.

Seminaarin alkupuheen piti valtiosihteeri Mika Nykänen, joka kertoi ilmasto-ohjelmasta. Nykänen kertoi ohjelmassa olleen mukana eri kokoisia yrityksiä. Hän myös painotti kiinteistö- ja rakentamisalan mahdollisuudesta olla suunnannäyttäjänä. Lisäksi hän näki ohjelman vaikutuksien muuttuneen ohjelman aikana vieläkin vaikuttavimmiksi sen sijaan, että vaikutukset olisivat vähentyneet.

KIRAilmasto-ohjelman vaikutustenarviointia

Rita Lavikka ja Tiina Vainio-Kaila VTT:ltä esittelivät katsauksen Business Finlandin rahoittamien hankkeiden tuloksista ja markkinakehityksestä. Noin puolet ratkaisuista on jo käytössä ja suuri osa lopuista pilotointivaiheessa, mikä osoittaa kehitystyön konkreettiset tulokset. Markkinat ovat kuitenkin monilla aloilla vielä kypsymässä, mikä hidastaa laajaa käyttöönottoa.

VTT jäsensi hankkeiden tulokset kolmeen pääkategoriaan, jotka yhdessä kuvasivat kehitystyön laajuutta:

1. Toimintaympäristö ja markkina; Tässä kategoriassa keskitytään asiakastarpeiden ymmärtämiseen sekä ekosysteemien rakentamiseen. Lisäksi kehitetään uusia liiketoimintakonsepteja, jotka mahdollistavat ratkaisujen kaupallistamisen.
2. Ratkaisut ja menetelmät; Hankkeissa syntyy konkreettisia työkaluja ja menetelmiä sekä uusia tapoja hyödyntää teknologiaa. Tämä taso toimii siltana tutkimuksen ja käytännön sovellusten välillä.
3. Käytännön toteutus; Kolmas taso vie kehityksen konkreettiseksi tekemiseksi: materiaalikehitykseen ja prosessien parantamiseen. Tässä vaiheessa ratkaisut muuttuvat todellisiksi tuotteiksi ja toimintatavoiksi.

Yksi esityksen keskeisistä havainnoista oli, että hankkeissa ei keskitytty pelkästään yksittäisiin teknologioihin. Sen sijaan kehitys kattoi koko arvoketjun – aina markkinoiden ja liiketoimintamallien ymmärtämisestä konkreettisiin materiaaleihin ja käytännön toteutukseen.

Mitä päätöksiä on tehtävä seuraavaksi -paneelikeskustelu

Paneelikeskusteluun osallistuivat kaupunginvaltuutetut Lassi Kaleva Tampereelta, Matleena Käppi Jyväskylästä, Timo Lahti Vantaalta, Johanna Laisaari Helsingistä ja Riina Lumme Turusta. Kaupunginvaltuutetut kertoivat ensin omien kaupunkiensa tilanteesta, millaisiin ratkaisuihin on päädytty vähähiilisyyden edistämiseksi. Muun muassa julkisen liikenteen sekä energialaitosten uusien innovaatioiden käyttöönoton nähtiin vaikuttavan merkittävästi.

Paneelikeskustelusta nousi esiin, että vähähiilisten ratkaisuiden kehittäminen on enemmän tahtotila- sekä resurssikysymys kuin tietoon perustuva asia. Valtuutetut kokivat myös tieteiden välisen yhteisymmärryksen olevan tärkeää. Tarvittaisiinkin erityisesti konkreettista tietoa siitä, miten päästövähennyksiä voidaan mitata, mutta toisaalta hankalana aiheena valtuutetut kokivat korjausrakentamisen mittaroinnin. Erityisesti, jos halutaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa, tarvitaan tietoa uusista innovaatioista sekä pilottien lopputuloksista.

Erityisesti valtuutetut toivoivat pitkäjänteisyyttä, joka vaatisi valtiotasoista päätöksentekoa, koska silloin se koskettaisi kaikkia. Lisäksi toivottiin, että kaupunginhallitukset tekisivätlinjaukset poikkeusluville ja nopeille prosesseille korjausrakentamiseen liittyen. Erityisenä toiveena valtuutetuilta nousi esiin käytännön ohjauskeinot ja konkreettista tietoa, miten päästövähennyksiä voidaan mitata.

Miltä kiinteistö- ja rakentamisalan tulevaisuus näyttää?

Toisessa paneelikeskustelussa kiinteistö- ja rakentamisalan tulevaisuudesta keskustelivat Raija Polvinen Kiillolta, Liisa Jäätvuori A-Insinööreiltä, Eelis Rytkönen Foundry Partnersilta, Aron Sajavaara Visonilta sekä Katarina Varteva Nesteeltä. Keskustelusta nousi esiin se, kuinka vastuullisuusasioilla nähdään olevan tietynlainen ikävä sekä vaikea mielikuva. Keskustelussa pohdittiin vaihtoehtona ajatuksen kääntämistä siihen, että yrityksen on tyhmää tuhlata resurssejaan. Lisäksi uudisrakentamisen sijaan nykyisten rakennusten korjaus ja käytön lisääminen nähtiin tärkeänä niin, että rakennusten tarpeet pystyttäisiin täyttämään niillä rakennuksilla, joita jo nyt on olemassa.

Keskustelusta nousi myös esiin, että koko arvoketjun vaikutuksia ei vielä onnistuta hahmottamaan kattavasti. Siksi hankkeisiin tarvittaisiin alusta lähtien osaamista, joka huomio rakennusten ja ratkaisujen koko elinkaaren. Toisaalta painotettiin myös uskaliaisuutta ja rohkeuttamitattavien tavoitteiden tasojen nostamiseen. Lisäksi korostettiin, ettei tiettyjen toimijoiden tai hankkeiden tarvitse olla edelläkävijöitä, vaan voi olla yksittäisiä hankkeita, joissa keskitytään kiertotalousnäkökulmaan. Pilottiprojektit nähdään hyvinä malliesimerkkeinä, joista saadaan nostettua esiin hyvät päämäärät ja vastuuhenkilöt.

 

Lähteet:

#KIRAilmasto-hankkeen loppuseminaari 22.4.2026

 

Tekstin koostaneet:

Maria Peltonen, Tampereen yliopisto, tutkimusavustaja

Inari Laaksonen, Vaasan yliopisto, tutkimusavustaja

Puurakentamisen kiertotalouden ekosysteemin brändäys -hanke

 

Tilaisuuteen osallistui Puurakentamisen kiertotalouden ekosysteemin brändäys -hankkeesta tutkimusavustajien lisäksi projektipäällikkö Virpi Palomäki, Tampereen yliopisto, vanhempi tutkija Mervi Rajahonka, Vaasan yliopisto ja hankkeen johtaja Anu Bask, Vaasan yliopisto.