VASEK järjesti 16.4. Wasa Innovation Centerillä seminaarin, jossa teemana oli rakentamisen kiertotalous sekä materiaalien arvo resurssina jätteen sijaan. Lisäksi pohdittiin sitä, kuinka eri tahojen yhteistyötä voitaisiin hyödyntää. Kirjoitukseen on koottu iltapäivän tapahtumassa käytyjen aiheiden pääasiat.
Esittelyä tiilien uudelleenkäytöstä
Ensimmäisenä puhujana oli Jacob Steen, Brukspecialistenin toimitusjohtaja Ruotsista. Steen kertoi esityksessään Brukspecialisten toiminnasta tiilen ja polttamattoman saven kunnostamisessa ja uudelleenkäyttämisessä. Steen toi esityksessään esiin esimerkkeinä tiilten uudelleenkäyttökohteina Tukholmassa sijaitsevan Haga Norran sekä Göteborgin rautatieaseman. Lisäksi Steen painotti laadunvalvonnan, CE-merkinnän ja kontrolloinnin tärkeyttä uudelleenkäytössä.
Tiilien uudelleenkäyttöön liittyy haasteita
Seuraavina puhujina olivat rakennuttajapäällikkö Emilia Sorama sekä projektipäällikkö Teemu Ranta Vaasan kaupungin talotoimesta tilapalveluilta. Vaasan kaupunki on pyrkinyt ottamaan kiertotalouden huomioon omassa toiminnassaan. Kaupunki toteutti vuonna 2024 uuden Teeriniemen päiväkodin rakennushankkeen, jossa rakennustiilet otettiin vanhasta purkukuntoisesta päiväkodista. Käyttöä varten tiilille tehtiin mekaaninen puhdistus hinkkaustyökalulla käsityönä, jonka kerrottiin vievän aikaa. Putsatuista tiilistä otettiin käyttöön ehjät ja käyttökelpoiset tiilet ja rikkoutuneet tai muuten vialliset tiilet jätettiin pois käytöstä.
Ranta kertoi esityksessään uudelleenkäytettävien tiilien taloudellisen hyödyn olevan pieni, koska tiilien tarvitsema puhdistus kustantaa paljon. Purkutyöstä tehtiin myös SEAMK:illa opinnäytetyönä tutkimus, jossa Jussi-Pekka Pajula keräsi tietoa uudelleen käytettävien tiilien talteenotosta. Ratkaisuehdotuksena Pajulan kerrotaan tuoneen esiin suolahapon helpottamaan puhdistusta, mutta sitä on vaikeampi saada ja sen käyttöön voi liittyä työturvallisuusriski.
Ylijäämäpuumateriaali voi saada uuden elämän
Viimeisenä puhujana oli Virpi Palomäki Tampereen yliopistosta. Palomäki esitteli KIMORA – Kiertotalouden monet mahdollisuudet rakentamisesta -hankkeen sekä Kiertopuu-hankkeen tuloksia. Molemmissa hankkeissa Palomäki on toiminut projektipäällikkönä. KIMORA-hankkeessa ideoitiin purettavan ja siirrettävän talon rakennusmateriaalina olevasta CLT-levystä leikatuista ikkuna- ja oviaukoista jääville hukkapaloille käyttökohteita. Nämä sivuvirrat ovat aikaisemmin menneet energiaksi ja polttoon. Palomäki toi myös esiin, että sivuvirta- ja kierrätystuotteet erotellaan hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskennassa erikseen. Sivuvirtatuotteista ei muodostu laskennassa hiilijalanjälkeä, mutta hiilikädenjälki huomioidaan. CLT-levyn leikkaamisesta syntyvälle purulle ja lastulle ei tässä hankkeessa ole etsitty käyttökohteita, koska yritykset itse usein käyttävät niitä lämmitykseen.
Toisena hankkeena Palomäki esitteli Kiertopuu-hankkeen, jossa pyrittiin löytämään ylijäämäpuulle käyttökohteita. Niitä kartoitettiin vierailemalla yrityksissä ja selvittämällä, minkälaista materiaalia jää yli, jotta pystyttiin miettimään, mitä niistä voitaisiin valmistaa. Lisäksi selvitettiin, mitkä tahot voisivat olla kiinnostuneita kierrätyspaloista valmistetuista tuotteista.
Palomäki esitteli diaesityksessä erilaisia sivuvirtamateriaalista suunniteltuja tuotteita, joita olivat puutarhamökki, saunarakennus, laavu, myyntikoju, laituriratkaisu, ulkoilureitin portti, penkki sekä some-kehys. Hoiva-alan kalusteita tekevä yritys kehitti lamellihirren jämäpaloista sorvaamalla pöydän jalkoja. Myös pöydän kansilevyt olivat kierrätysmateriaalia käytetyistä pöydistä käsitellyistä kansista. Esityksestä heränneestä keskustelusta nousi esiin, että esityksessä olevista esimerkkirakennuksista ei pysty päältä päin näkemään niiden rakentuneen hukkapaloista muun muassa rakennusten tyylikkyyden ansiosta.
Seminaarissa tuotiin esiin mielenkiintoisia, konkreettisia sekä jo kokeiltuja esimerkkejä siitä, miten kiertotaloutta voidaan edistää rakentamisessa käytännön tasolla. On hienoa nähdä, että sekä julkisella sektorilla että hanketoiminnassa kehitetään ratkaisuja materiaalien uudelleenkäyttöön ja sivuvirtojen hyödyntämiseen. Toisaalta kuten tiilien uudelleenkäyttöesimerkki osoittaa, kiertotalouden edistäminen ei ole välttämättä kustannustehokasta. Uusia hankkeita ja pilotointeja tarvitaan lisää, jotta voitaisiin löytää kustannustehokkaita ratkaisuita sekä kiertotaloudesta tulisi osa rakentamista ja materiaalien käyttöä.
VASEKin seminaari: https://www.vasek.fi/meista/viestinta/uutiset/optimismi-on-onnistuneen-tulevaisuuden-edellytys-more-from-less-tapahtumassa-puhuttiin-tulevais
Jussi-Pekka Pajulan opinnäytetyö: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/883517/jussi-pekka_pajula.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Tekstin koostanut:
Inari Laaksonen, Vaasan yliopisto
Puurakentamisen kiertotalouden ekosysteemin brändäys -hanke
