Minä ja kielet
Synnyin ja kasvoin Keski-Suomessa, jossa kuulemani mukaan puhutaan puhdasta suomea. Omassa puheessani kuitenkin kuuluu joidenkin ihmisten mielestä kiva murre. Muutaman kerran puheeni on myös sekoitettu Oulun murteeseen. Murteet ovat mielestäni kieltä rikastuttavia, enkä ole pyrkinyt murteesta eroon. Äitini oli Karjalasta, mutta hän ei juuri puhunut ”mietä ja sietä”. Mummoni ja vaarini tosin puhuivat mukavaa karjalan murretta, joka heidän vierailun jälkeen tarttui aina hetkellisesti myös äitini puheeseen.
Lapsuuden yksi leikeistä oli se, kun pukeuduimme hienosti ja esitimme ulkomaalaisia puhumalla ”siansaksaa”. Kielten opiskelu alkoi kolmannella luokalla, kun englanti alkoi ja niillä tunneilla olin tyttö nimeltä Terry. Keski-Suomessa ei juuri ruotsin kieltä kuultu, mutta laivamatkat Ruotsiin oli hivenen avartanut näkemystä sen kielen suuntaan. Yläasteella sitten tosiaan ruotsi ja saksa tulivat kuvioihin mukaan. Lukiossa jatkui englanti, ruotsi ja saksa ja lisäksi aloitin ranskan. Venäjääkin olisin halunnut opiskella, mutta siihen ryhmään ei tuolloin ilmoittautunut riittävästi opiskelijoita. En edes tiedä miksi valitsin kieliä, kun pärjäsin matematiikassakin hyvin. Minulla ei edes ollut ns. ”hyvä kielipää”, mutta kielet sujui riittävän hyvin. Muistan kyllä joskus haaveilleeni jopa ulkomaankirjeenvaihtajan tehtävistä. Saksan kieli oli kouluaikoina mieluisin ja ranska tuntui tosi vaikealta, kun kirjoittaminen ja ääntäminen poikkesivat niin paljon toisistaan. Italia maana on niin koukuttava, että italiaa voisin vaikka vielä opiskella.
Kielten oppimisesta on se hyöty, että se avartaa maailmankuvaa. Vaikka puhuminen ei oikein luonnistu enää saksaksi tai ranskaksi, koska kieliä ei ole tullut aktivoitua, on mukavaa kun silti ymmärtää edes jotakin. Saksaa ymmärrän kohtuullisen hyvin, mutta ranskaa huonommin (Le Bureau -sarja tosin hieman aktivoi kieltä). Ruotsia en juuri käytä, mutta lapset ovat olleet kielikylvyssä på svenska, joten kieleltä ei täysin ole voinut välttyä. Vaikka Vaasassa ruotsin kieleen törmää, niin vähemmän sitä tulee itse käytettyä, koska sanoja pitäisi ns. ”hakea”. Vaasassa asuvat ruotsinkieliset osaavat useimmiten myös suomea. Työkieleni ovat suomi ja englanti. Edelleen olisi petrattavaa englannin kielen suhteen. Luulen, että se vaatisi asumista ulkomailla tai ainakin kielen aktiivista käyttöä.
Maria Järlström is University Lecturer and Programme Manager — Master’s Degree Programme in Human Resource Management — at the University of Vaasa. Her PhD focused on personality and career orientation of business students. Her current research interest cover careers, person-environment fit and sustainable HRM.