Kuntademokratian muutos näkyy sekä edustuksellisen että osallistuvan demokratian kehityksessä. Edustuksellisen demokratian muutos näkyy pitkän aikavälin tarkastelussa äänestysaktiivisuuden madaltumisena, poliittisen kentän pirstoutumisena ja polarisoitumisena, yhden asian liikkeiden vahvistumisena ja populismin nousuna. Edustuksellisen demokratian muutokseen liittyy myös kunnallispolitiikan ammattimaistuminen ja kysymys luottamushenkilötyön edellytyksistä. Osallistuvan demokratian muutos tarkoittaa moninaisempia demokratiainnovaatioita, systemaattisempaa osallisuustyötä ja sen aiempaa vahvempaa resursointia. Kuntatasolla osallistuvan demokratian vahvistuminen edellyttää sen määrätietoista johtamista ja kulttuurista muutosta kunnan toiminnassa ja hallinnossa. Muutos koskettaa siis rakenteita, toimintatapoja, resursseja ja käytäntöjä, ja on siten systeeminen hallinnon ja johtamisen kysymys.

Demokratiaan kytkeytyy ajatus hallinnon legitimiteetistä. Vasta legitiimi valta muuttuu oikeudeksi käyttää valtaa. (Schmitter 2001, 3.) Hallinnon legitimiteetti rakentuu, kun demokraattisen järjestelmän eri osat hyväksyvät päätökset ja niiden seuraukset. (Eshuis & Edwards 2013.)  Edustukselliseen demokratiaan nojaavan hallintorakenteen legitimiteetin voi katsoa syntyvän siitä, että kansa pääsee valitsemaan edustajansa päätöksentekoelimiin äänestämisen kautta. (Klijn & Edelenbos 2013, 632.) Osallistuvan demokratiakäsityksen näkökulmasta tämä ei kuitenkaan riitä, vaan legitimiteetin lähteenä nähdään aktiivinen ja eri tavoin tapahtuva osallistuminen. Laajan osallistumisen myötä päätöksenteon laadun katsotaan paranevan, ja samalla kansalaisten ymmärrys yhteiskunnallisista asioista lisääntyy. Kun kansalaiset voivat vaikuttaa päätöksentekoon, päätöksenteon hyväksyttävyys ja hallinnon legitimiteetti paranevat. Kuntalaisten osallistumisen edistämisessä ei ole kyse vain osallistumiskanavista ja -keinoista, vaan laajemmin hallintoon, johtamiseen ja viestintään perustavanlaatuisesti vaikuttavasta toiminnasta.

Toivomme työryhmäämme eri vaiheissa olevia tutkimuksia, joissa käsitellään kuntademokratiaan liittyviä kysymyksiä. Tervetulleita ovat sekä edustukselliseen että osallistuvaan demokratiaan liittyvät tutkimukset. Erityisesti toivomme tutkimuksia, jotka kytkeytyvät kuntademokratian murrokseen ja siihen liittyvään hallinnon, johtamisen ja viestinnän muutokseen. Työryhmään haluavia pyydetään lähettämään n. 300 sanan mittainen abstrakti, joka lähetetään sähköpostitse työryhmän vetäjille 7.10.2020 mennessä. Hakijoita pyydetään ilmoittamaan työryhmään osallistumisen tapa (tutkimuspaperi + esitys tai pelkkä esitys). Työryhmien vetäjät ilmoittavat hyväksynnästä viimeistään 20.10.2020. Hyväksytyt abstraktit julkaistaan tiedepäivien sähköisessä abstraktikirjassa.

Työryhmän vetäjät:

tutkijatohtori Anni Jäntti, kunta- ja aluejohtaminen, Tampereen yliopisto. Puh. +358504377188, e-mail: etunimi.sukunimi@tuni.fi

väitöskirjatutkija Kaisa Kurkela, kunta- ja aluejohtaminen, Tampereen yliopisto. Puh +358504377589, e-mail: etunimi.sukunimi@tuni.fi