Kuuntelevien tekokorvien minitesti

Teksti: Satu Rantakokko [English version below]

Tämän blogisarjan ensimmäisessä osassa Alati salakuuntelevat tekokorvat – muiden armoilla julkisessa tilassa (https://sites.uwasa.fi/bugged/2025/09/17/alati-salakuuntelevat-tekokorvat-muiden-armoilla-julkisessa-tilassa/) kirjoitin salakuunnelluksi tulemisesta toisen ihmisen laitteiden välityksellä. Tämän mahdollistaa puheprofiilin tunnistaminen. Kerroin toiselle ihmiselle sattuneesta tapahtumasta, jossa vaikutti käyvän niin, että somemainontaa alkoi kohdistua puhutun perusteella sen jälkeen, kun aiheesta oli keskusteltu toisen ihmisen laitteen äärellä.

Blogin jälkeen suoritin vähän minitestejä kokeillakseni, tapahtuisiko minulle vastaavaa. Kiitos osallistuneille!

Päätin mielessäni aiheen, joka ei kiinnosta minua ja josta myöskään siten minulle ei tule somesisältöä. Menin aiheeni ja älyvapaan nauhurin kanssa juttelemaan siitä itsekseni noin minuutin pituisen pätkän verran, pois älylaitteideni kuuluvilta. Lähetin nauhan viestisovelluksen kautta yhdelle ystävälleni sitä avaamatta ja pyysin kuunteluttamaan sitä omilla laitteillaan. Lisäksi pyysin, ettei hän mainitsisi nauhan sisällöstä minulle mitään sanallakaan. Lähettämisen ja kuunteluiden välillä oli varmuudeksi useampi päivä. Seuraus? Ei mitään.

Seuraavaksi lähetin nauhan toiselle ystävälleni ja pyysin kuunteluttamaan mahdollisimman monen älylaitteen läsnä ollessa samoilla ohjeistuksilla kuin edellisellekin. Kolmen eri ihmisen puhelimet osallistuivat testiin. Seuraus? Ei mitään.

Tässä vaiheessa vihdoin hoksasin katsella omia someasetuksiani ja löysensin niitä. Pyysin jälkimmäistä porukkaa toistamaan testin. Seuraus? Tällä kertaa jotakin.

Valitsemani aihe oli metsästys ja kalastus. Viimeisenkään testin jälkeen en saanut suoraan metsästykseen liittyvää mainontaa, mutta sain aiemmasta poiketen luonnossa liikkumiseen liittyvää mainontaa sekä sisältöä, jossa oli aseita. Myös kalastusvälinemainoksia esiintyi. Aalto oli nopea ja sammui pian sen jälkeen, kun olin selannut tarjontaa pari kertaa. Siinä vaiheessahan selaus muuttuu osaksi tulkintaa siitä, kiinnostavatko aiheet ja tulisiko niitä tarjota lisää. En pysähtynyt katsomaan tarjottuja mainoksia tarkemmin, jotta en toiminnallani lisäisi niitä – jolloin toiminnallani sen sijaan harvensin niiden esiintymistä. Sisältöä tuli kuitenkin useammasta eri lähteestä, joten kyse ei ole sattumalta aihepiiriin osuneesta mainoskampanjasta. Kaikki sisältö ei myöskään ollut mainontaa.

Haasteeksi testissä tuli se, etten voinut esimerkiksi juurikaan toistella aihealueen brändejä, koska en niitä tuntenut enkä testin vuoksi voinut tietoa laitteillani etsiäkään. Testissä avustaneet olivat lisäksi minulle läheisiä ihmisiä, joten heidän kytköksensä minuun voi olla osaltaan vaikuttanut tekijä sen suhteen, että tulisin tunnistetuksi. Tilanne on siis eri kuin täysin tuntemattomien ihmisten älylaitteiden kanssa.

Silti minun someeni tuli hetkellisesti tavallisesta poikkeavaa sisältöä sen jälkeen, kun muiden ihmisten älylaitteilla kuunneltiin, kun puhuin aiheesta, josta väitin alkaneeni kiinnostua.

Tulokset olivat mielestäni kaikessa epävarmuudessaan kiinnostavia. Vaikka en voi minitestin perusteella tietenkään saada tieteellisesti pätevää lopputulosta, alustavasti todennäköisempi vaihtoehto on mielestäni puheen perusteella kohdennettu sisältö kuin sattuma.

Entä seurasiko testistä jotakin sisältömuutoksia niille, joiden laitteet tätä nauhaa kuuntelivat? Yhdenkään testiin osallistuneen mukaan ei seurannut.

Onko sinulla kokemuksia aihepiiriin liittyen? Jos ei, mutta olet yhtä kiinnostunut kuin minäkin, tee vaikka vastaava tai paranneltu versio minitestistä ja jaa tulokset!

 

Mini-Test of the Artificial Ears

In the first part of this blog series, Ever-Listening Artificial Ears – At the Mercy of Others in Public Spaces (https://sites.uwasa.fi/bugged/2025/09/17/ever-listening-artificial-ears-at-the-mercy-of-others-in-public-spaces/), I wrote about being eavesdropped on via another person’s devices. This is made possible by voice profile recognition. I described an incident where it seemed that social media advertising began to target spoken topics after a conversation took place near another person’s device.

After publishing the blog, I conducted a few mini-tests to see if something similar would happen to me. Thank you to those who participated!

I chose a topic that I’m not interested in and that I don’t usually receive social media content about. I then spoke about this topic to myself for about a minute, using a “dumb” recorder, away from my smart devices. I sent the recording via a messaging app to a friend without opening it and asked him to play it on his own devices. I also asked him not to mention the content to me at all. Several days passed between sending and listening, just to be sure. Result? Nothing.

Next, I sent the recording to another friend and asked her to play it in the presence of as many smart devices as possible, with the same instructions. Three different people’s phones participated in the test. Result? Nothing.

At this point, I finally checked my own social media settings and loosened them. I asked the second group to repeat the test. Result? This time, something happened.

The topic I chose was hunting and fishing. Even after the final test, I didn’t receive ads directly related to hunting, but I did get content related to outdoor activities and some featuring weapons. Fishing gear ads also appeared. The wave was quick and faded soon after I browsed the content a couple of times. At that point, browsing becomes part of the interpretation of whether the topics are of interest and should be offered more. I didn’t stop to look at the ads in detail, so my actions instead reduced their frequency. However, the content came from multiple sources, so it wasn’t just a coincidental ad campaign. There was content outside of advertising too.

One challenge in the test was that I couldn’t repeat a lot of brand names related to the topic because I didn’t know them, and I couldn’t search for them on my devices due to the nature of the test. The people who helped with the test were close to me, so their connection to me might have influenced the likelihood of me being identified. The situation is different from using completely unknown people’s smart devices.

Still, my social media briefly showed unusual content after other people’s smart devices listened to me talk about a topic I claimed to have become interested in.

Despite the uncertainty, I found the results intriguing. While I can’t draw scientifically valid conclusions from the mini-test, I think the more likely explanation is content targeted based on speech rather than coincidence.

Did the test result in any content changes for those whose devices listened to the recording? According to all participants, no.

Do you have experiences related to this topic? If not, but you’re still as curious as I am, try a similar or improved version of the mini-test and share your results!