{"id":2867,"date":"2025-04-15T13:05:42","date_gmt":"2025-04-15T10:05:42","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vmeenvironment\/?p=2867"},"modified":"2025-12-17T13:59:19","modified_gmt":"2025-12-17T11:59:19","slug":"cotton-girls-and-wool-mill-workers","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vmeenvironment\/2025\/04\/15\/cotton-girls-and-wool-mill-workers\/","title":{"rendered":"Puuvillatyt\u00f6t ja villatehtaan tiimit"},"content":{"rendered":"<h2>Blogi 4<\/h2>\n<p>Olen pyrkinyt perehtym\u00e4\u00e4n kampusalueen teollisuusrakennusten historiaan, jotka nyky\u00e4\u00e4n tunnetaan nimill\u00e4 Technobothnia ja Fabriikki, ja oppinut niiden arkkitehtonisista piirteist\u00e4, alkuper\u00e4isest\u00e4 puuvillatehtaasta sek\u00e4 niist\u00e4 avainhenkil\u00f6ist\u00e4, jotka olivat merkitt\u00e4vi\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vaikuttavan alueen varhaisessa kehityksess\u00e4.<\/p>\n<figure id=\"attachment_2873\" aria-describedby=\"caption-attachment-2873\" style=\"width: 408px\" class=\"wp-caption alignright\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-2873\" src=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vmeenvironment\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/72\/2025\/04\/fabriikki02-rotated.jpg\" alt=\"University of Vaasa\" width=\"408\" height=\"544\" srcset=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vmeenvironment\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/72\/2025\/04\/fabriikki02-rotated.jpg 585w, https:\/\/sites.uwasa.fi\/vmeenvironment\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/72\/2025\/04\/fabriikki02-225x300.jpg 225w\" sizes=\"(max-width: 408px) 100vw, 408px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-2873\" class=\"wp-caption-text\">Fabriikki, Vaasan yliopisto. Valokuvan ottanut Katey O&#8217;Sullivan<\/figcaption><\/figure>\n<p>Yliopiston alueelle taidokkaasti sijoitetut pienet yksityiskohdat tarjoavat vihjeit\u00e4 uteliaille. August Alexander Lev\u00f3nin \u2013 kauppaneuvoksen ja Vaasan\u00a0Puuvillatehtaan perustajan \u2013 pronssinen rintakuva, koristeellinen tuuliviiri, joka ylpe\u00e4n\u00e4 tunnustaa vuoden 1896, jolloin toiminta alkoi, sek\u00e4 alkuper\u00e4isen porrask\u00e4yt\u00e4v\u00e4n kauniin sile\u00e4t ja koverat kiviportaat, jotka vihjaavat yli 120 vuoden aikana tehtaassa ty\u00f6skennelleiden valtavaan ty\u00f6ntekij\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Syvemp\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 saadakseni vierailin upeassa <a href=\"https:\/\/www.vaasa.fi\/koe-ja-nae\/kulttuuria-vaasassa-ja-seudulla\/vaasan-museot\/pohjanmaan-museo\/\">Pohjanmaan museossa<\/a> ja olin iloinen l\u00f6yt\u00e4ess\u00e4ni sielt\u00e4 laajan kokoelman valokuvia, muistoesineit\u00e4 ja jopa ty\u00f6l\u00e4isen makuuhuoneen t\u00e4ysikokoisen j\u00e4ljenn\u00f6ksen esill\u00e4. Olin aivan lumoutunut &#8220;Puuvillatytt\u00f6jen&#8221; tarinasta, joka korosti naisten roolia alueen teollistumisessa aivan alusta alkaen ty\u00f6voiman tarjoajina. Yksi heist\u00e4 oli &#8220;Anna&#8221; (1867\u20131959), joka oli alun perin Pirttikyl\u00e4st\u00e4. Anna muutti kaupunkiin ty\u00f6n per\u00e4ss\u00e4, vaikka &#8220;puuvillatytt\u00f6n\u00e4&#8221; oleminen sis\u00e4lsikin 12 tunnin pituisia raskaita ty\u00f6p\u00e4ivi\u00e4, sit\u00e4 pidettiin maaseututy\u00f6t\u00e4 parempana. Viikkopalkkakin oli houkutteleva, ja naimattomat naiset pystyiv\u00e4t yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n itsen\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Annan omaisuus lahjoitettiin museoon, ja ne tarjoavat v\u00e4l\u00e4hdyksen menneeseen aikaan sis\u00e4lt\u00e4en huonekaluja, vaatteita (joista osaan oli kirjailtu h\u00e4nen nimikirjaimensa) ja arvokkaita esineit\u00e4, kuten h\u00e4\u00e4liinavaatteita. Minusta oli my\u00f6s mielenkiintoista, ett\u00e4 ensimm\u00e4inen naisty\u00f6ntekij\u00f6iden lasten p\u00e4iv\u00e4koti perustettiin Palosaarelle 1800-luvun lopulla.<\/p>\n<figure style=\"width: 530px\" class=\"wp-caption alignleft\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"\" src=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vmeenvironment\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/72\/2025\/04\/vaasa-cotton-mill-workers.jpg\" alt=\"Vaasa Cotton Mill Workers\" width=\"530\" height=\"327\" \/><figcaption class=\"wp-caption-text\">Vaasan puuvillatehtaan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 (n. 1880-luku). Valokuvan ottanut Katey, Pohjanmaan museo<\/figcaption><\/figure>\n<p>Jos ette ole viel\u00e4 k\u00e4yneet museossa, suosittelen vierailua l\u00e4mpim\u00e4sti. Useinhan me emme leiki turisteja omassa kaupungissamme, olen itsekin siihen syyllistynyt, mutta se on loistava tapa oppia todella hienoja tarinoita. Lis\u00e4ksi vinkkin\u00e4, yhdell\u00e4 lipulla p\u00e4\u00e4see useisiin kohteisiin, joten se on todella edullinen! Mutta jatketaan t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in&#8230;<\/p>\n<p>Minuun teki vaikutuksen jokin muukin, kun katsoin vanhoja valokuvia ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 kokoontuneina tehtaan ulkopuolelle, ja se oli outo tuttuuden tunne. T\u00e4m\u00e4 ei ole ensimm\u00e4inen kerta Vaasassa vierailuni j\u00e4lkeen, kun olen h\u00e4mm\u00e4stynyt t\u00e4m\u00e4n paikan ja kotikaupunkini Geelongin v\u00e4lisist\u00e4 samankaltaisuuksista. Sallikaa minun avata asiaa, ja ehk\u00e4 tekin n\u00e4ette joitain yhteyksi\u00e4 itse. Geelongin Deakin-yliopiston rantakampus (jossa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 opiskelen) sijaitsee entisess\u00e4 villavarastossa\/tehtaassa, joka rakennettiin vuonna 1893; sekin on punatiilinen. Geelong on merenrantakaupunki, jossa on suosittuja rantoja ja vilkas satama. Siell\u00e4 on suuri matkustajalauttaterminaali ja \u00f6ljynjalostamo. Vaikka terveys- ja koulutusalat ovat nyky\u00e4\u00e4n Geelongin suurimmat ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4t, kaupunki perustui tekstiilien, maanviljelyn ja teollisuuden varaan. Olen liitt\u00e4nyt mukaan joitain visuaalisia esimerkkej\u00e4 tukemaan v\u00e4itett\u00e4ni. Mit\u00e4 mielt\u00e4 olette?<\/p>\n<figure id=\"attachment_2871\" aria-describedby=\"caption-attachment-2871\" style=\"width: 399px\" class=\"wp-caption alignright\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-2871\" src=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vmeenvironment\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/72\/2025\/04\/deakin-geelong-waterfront.png\" alt=\"Deakin Geelong Waterfront\" width=\"399\" height=\"562\" srcset=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vmeenvironment\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/72\/2025\/04\/deakin-geelong-waterfront.png 399w, https:\/\/sites.uwasa.fi\/vmeenvironment\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/72\/2025\/04\/deakin-geelong-waterfront-213x300.png 213w\" sizes=\"(max-width: 399px) 100vw, 399px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-2871\" class=\"wp-caption-text\">Deakin Geelong Waterfront<\/figcaption><\/figure>\n<p>Mutta palataan Puuvillatehtaaseen. T\u00e4m\u00e4n teollisuuslaitoksen merkitys Vaasan ja laajemman alueen taloudelliselle kehitykselle oli valtava. Tehdas edisti kaupunkikehityst\u00e4, kun ty\u00f6ntekij\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu johti lis\u00e4\u00e4ntyneeseen asuntotuotantoon ja kunnallistekniikkaan. Koska monet ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 olivat naisia, voitaisiin v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Puuvillatehdas ja vastaavat alueen teollisuuslaitokset ottivat ensimm\u00e4iset varhaiset askeleet kohti sukupuoliroolien muutosta ja sit\u00e4 yhteiskunnallista tasa-arvoa, josta Suomessa nyky\u00e4\u00e4n nautitaan. Tuon kulttuurisen muutoksen lis\u00e4ksi, koska ty\u00f6paikat olivat suhteellisen hyvin palkattuja, tehdas edisti suoraan ty\u00f6v\u00e4enluokan identiteetin kehittymist\u00e4 ja sit\u00e4 seurannutta varhaista ammattiyhdistystoimintaa ja sosiaalista vaikuttamista. V\u00e4itt\u00e4isin jopa, ett\u00e4 tehtaan ty\u00f6ntekij\u00f6iden lasten p\u00e4iv\u00e4koti on siit\u00e4 todiste.<\/p>\n<p>Uusien teknologioiden, kuten kehruun, kudonnan ja h\u00f6yryvoiman k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto johti siihen, ett\u00e4 Puuvillatehdas oli edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 koneellisessa tuotannossa, osaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4 ja tuotteiden monipuolistamisessa, mik\u00e4 puolestaan inspiroi lis\u00e4\u00e4 teollistumista ja investointeja alueelle. Itse rakastan sit\u00e4, miten siististi se tosiasia linkittyy sen nykyiseen muotoon. Nyky\u00e4\u00e4n Vaasan yliopiston <a href=\"https:\/\/www.technobothnia.fi\/\">Technobothnia<\/a> ja VME Interaction Design Environment -ymp\u00e4rist\u00f6\u00a0kasvattavat tulevaisuuden ajattelun pioneereja, uusien teknologioiden omaksujia ja kokeellisia oppijoita. Haluan ajatella, ett\u00e4 Lev\u00f3n olisi iloinen n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n tilojen nykyisen k\u00e4yt\u00f6n. Olen my\u00f6s melko varma, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n upean tehtaan alkuper\u00e4iset arkkitehdit ja rakentajat olisivat vaikuttuneita niist\u00e4 kunnioittavista peruskorjauksista, joita sen l\u00e4hihistoriassa on tehty.<\/p>\n<h3>Technobothnian peruskorjauksessa ty\u00f6skennelleet LPR-arkkitehdit toteavat:<\/h3>\n<p><em>&#8220;Arkkitehtuuri-historiallisesti arvokkain osa on tekstiilitehtaan halli ja sen sahalaitakatto puupalkkeineen, joita kannattelevat valurautapilarit. Korjaus- ja muutosty\u00f6n p\u00e4\u00e4tavoite oli saada aikaan kutomokonehallia vastaava tunnelma ja palauttaa tilap\u00e4israkenteilla jaettu tehdashalli alkuper\u00e4ist\u00e4 vastaavaksi avoimeksi tilaksi. Laboratoriot erotettiin toisistaan ja k\u00e4yt\u00e4v\u00e4alueista mahdollisimman matalilla, avonaisilla ter\u00e4srakenteisilla jako- ja verkkoseinill\u00e4.&#8221;<\/em><\/p>\n<figure style=\"width: 537px\" class=\"wp-caption alignleft\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vmeenvironment\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/72\/2025\/04\/geelong-woollen-mill-workers.jpg\" alt=\"Geelong Woollen Mill Workers\" width=\"537\" height=\"350\" \/><figcaption class=\"wp-caption-text\">Geelong Woolen Mill Workers (n. 1880-luku) \u2013 Valokuva Geelonging Wool Museum -museosta<\/figcaption><\/figure>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Olen varma, ett\u00e4 olette samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 he tekiv\u00e4t loistavaa ty\u00f6t\u00e4!<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/ark-lpr.fi\/projekti\/technobothnia\/\">https:\/\/ark-lpr.fi\/projekti\/technobothnia\/<\/a><\/p>\n<p>Toivottavasti teill\u00e4 kaikilla on ihana p\u00e4\u00e4si\u00e4isloma!<\/p>\n<p>Kiitos,<\/p>\n<p>Katey<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright\" src=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vmeenvironment\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/72\/2025\/04\/heart.png\" width=\"64\" height=\"64\" \/><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Koska monet ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 olivat naisia, voitaisiin v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Puuvillatehdas ja vastaavat alueen teollisuuslaitokset ottivat ensimm\u00e4iset varhaiset askeleet kohti sukupuoliroolien muutosta ja sit\u00e4 yhteiskunnallista tasa-arvoa, josta Suomessa nyky\u00e4\u00e4n nautitaan.<\/p>\n","protected":false},"author":388,"featured_media":2870,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[891,895,638,897,885,466,887,889,893,905,883,903,899,901],"class_list":["post-2867","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-historia","tag-innovaatio","tag-kulttuuri","tag-merikampus","tag-puuvilla","tag-sukupuoli","tag-tasa-arvo","tag-tehdas","tag-teollisuus","tag-tyo","tag-vertailu","tag-villa","tag-yhteiskunta","tag-yliopisto"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2867,"en":2875},"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vmeenvironment\/author\/rrousi\/\">Rebekah Rousi<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vmeenvironment\/2025\/04\/15\/cotton-girls-and-wool-mill-workers\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2025-04-15T13:05:42+03:00\">15.04.2025<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vmeenvironment\/category\/yleinen\/\" rel=\"category tag\">Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<a href=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vmeenvironment\/2025\/04\/15\/cotton-girls-and-wool-mill-workers\/\"><img width=\"640\" height=\"360\" src=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vmeenvironment\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/72\/2025\/04\/ostrobothnia-museum02-640x360.jpg\" class=\"attachment-banner-wide-640 size-banner-wide-640 wp-post-image\" alt=\"Fabriikki\" decoding=\"async\" loading=\"lazy\" srcset=\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vmeenvironment\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/72\/2025\/04\/ostrobothnia-museum02-640x360.jpg 640w, https:\/\/sites.uwasa.fi\/vmeenvironment\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/72\/2025\/04\/ostrobothnia-museum02-320x180.jpg 320w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a>","pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vmeenvironment\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2867"}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vmeenvironment\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vmeenvironment\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vmeenvironment\/wp-json\/wp\/v2\/users\/388"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vmeenvironment\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2867"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vmeenvironment\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2867\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3036,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vmeenvironment\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2867\/revisions\/3036"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vmeenvironment\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2870"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vmeenvironment\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2867"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vmeenvironment\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2867"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vmeenvironment\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2867"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}