\nSana “neuro” viittaa hermostoon ja aivojen toimintaan. K\u00e4sitteell\u00e4 neurokirjo tarkoitetaan aivojen toiminnan monimuotoisuutta, joka voi ilmet\u00e4 esimerkiksi erilaisina tapoina reagoida \u00e4rsykkeisiin, havainnoida, hahmottaa, oppia ja toimia sosiaalisesti. Neurokirjolla on perinteisesti viitattu aivojen poikkeavuuksiin ja niiden tuottamiin oireisiin, jotka voidaan diagnosoida esimerkiksi ADHD:na,\u00a0lukivaikeutena tai autismin kirjona. Oireet voivat ilmet\u00e4 oppimis- ja keskittymisvaikeuksina tai sosiaalisten tilanteiden hahmottamisessa. Neurokirjo liitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s moniin vahvuuksiin, kuten luovuuteen ja tuotteliaisuuteen. Siksi me Vaasan yliopiston yhteis\u00f6n\u00e4 haluamme tunnistaa ja arvostaa n\u00e4it\u00e4 ominaisuuksia osana moninaisuuttamme.<\/p>\n
On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnustaa, ett\u00e4 neuropiirteet voivat vaikuttaa opiskeluun, ja siksi oikeanlaisen tuen tarjoaminen on avainasemassa. Monet neurokirjoon kuuluvat eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 saa virallista diagnoosia, vaikka kokevat arjessaan haasteita. Suomessa ADHD-diagnoosin on saanut noin 8 % pojista ja 3 % tyt\u00f6ist\u00e4, mutta ADHD-oireita voi olla jopa 7\u201311 % ihmisist\u00e4. Autismin kirjon piirteit\u00e4 arvioidaan olevan noin 6\u20137 henkil\u00f6ll\u00e4 tuhannesta, ja lukivaikeuksia esiintyy noin 7 % v\u00e4est\u00f6st\u00e4. N\u00e4iden erityispiirteiden ymm\u00e4rt\u00e4minen ja tukeminen on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 opiskelijoiden arjen ja menestyksen kannalta.<\/p>\n
Neurokirjon haasteet korkeakouluopiskelussa<\/strong> Neuromonimuotoisuus on vahvuus N\u00e4iden vahvuuksien hy\u00f6dynt\u00e4minen vaatii kuitenkin ymp\u00e4rist\u00f6n mukauttamista. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yliopistot ja ty\u00f6paikat tukevat erilaisia oppimistarpeita ja ty\u00f6skentelytapoja, jotta jokainen voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 potentiaaliaan parhaalla mahdollisella tavalla.<\/p>\n Mukautuva ymp\u00e4rist\u00f6 hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 kaikkia opiskelijoita \u2013 ei ainoastaan neurokirjoon kuuluvia<\/strong> Mit\u00e4 lokakuussa tapahtuu?<\/strong> Neuroyst\u00e4v\u00e4llisyyden iltap\u00e4iv\u00e4<\/strong> Ole osa muutosta!<\/strong>
\nKansainv\u00e4liset ja kotimaiset tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 jopa viidesosa opiskelijoista kokee oppimisvaikeuksia. Korkeakouluopiskelu sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon lukemista, kirjoitusteht\u00e4vi\u00e4, aikarajallisia tenttej\u00e4 sek\u00e4 keskittymist\u00e4 ja paikallaan istumista, mik\u00e4 voi olla erityisen haastavaa neurokirjoon kuuluville opiskelijoille. Keskittymisvaikeudet, lukemisen ja kirjoittamisen haasteet, stressi sek\u00e4 aistiylikuormitus voivat tehd\u00e4 opiskelusta haastavaa ja lis\u00e4t\u00e4 ahdistusta sek\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 itsetuntoa. Neurokirjoon kuuluvat opiskelijat raportoivat n\u00e4ist\u00e4 vaikeuksista useammin kuin muut. Vaikka tietoisuus neurokirjon haasteista on kasvanut, monet opiskelijat kokevat silti saavansa liian v\u00e4h\u00e4n tukea. On ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tukipalvelut ovat saavutettavissa ja helposti l\u00e4hestytt\u00e4vi\u00e4 kaikille opiskelijoille.<\/p>\n![\"Opiskelija](\"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vmeenvironment\/wp-content\/blogs.dir\/4\/files\/sites\/72\/2024\/10\/getty-images-reksptnea9u-unsplash.png\")
<\/strong>
\nNeuromonimuotoisuus rikastuttaa yliopistoyhteis\u00f6\u00e4. Erilaiset tavat ajatella, oppia ja ratkaista ongelmia lis\u00e4\u00e4v\u00e4t yhteis\u00f6n luovuutta ja innovaatioita. Neuromonimuotoisuuden ymm\u00e4rt\u00e4minen ja hyv\u00e4ksyminen avaa uusia n\u00e4k\u00f6kulmia. Esimerkiksi ADHD-piirteet voivat tuoda mukanaan nopean ongelmanratkaisukyvyn, kun taas autismikirjon henkil\u00f6ill\u00e4 on usein erityinen kyky keskitty\u00e4 tarkkoihin yksityiskohtiin. Ryhm\u00e4t\u00f6iss\u00e4, joissa yhdistet\u00e4\u00e4n erilaisia ajatuksia ja taitoja, neuropiirteet voivat olla merkitt\u00e4v\u00e4 vahvuus ryhm\u00e4n tulokselle.<\/p>\n
\nNeuroyst\u00e4v\u00e4llisyyden ytimess\u00e4 on ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n on oltava joustava ja palveltava erilaisia tarpeita. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sek\u00e4 fyysisten tilojen, pedagogisten menetelmien, tukipalvelujen ett\u00e4 sosiaalisen hyv\u00e4ksynn\u00e4n sopeuttamista. T\u00e4llainen ymp\u00e4rist\u00f6 tarjoaa turvallisen ja inspiroivan tilan oppimiselle, jossa jokaisen opiskelijan vahvuudet p\u00e4\u00e4sev\u00e4t esiin. Pedagogisilla ratkaisuilla, kuten selke\u00e4ll\u00e4 opetusmateriaalilla, joustavilla teht\u00e4v\u00e4nannoilla ja oppimisen tahdin mukauttamisella, voidaan tukea kaikkia oppijoita.<\/p>\n
\nLokakuussa j\u00e4rjest\u00e4mme tapahtumia ja avaamme palveluja, jotka tukevat opiskelijoiden hyvinvointia ja oppimista. Lokakuussa julkaistava “Aivovoimaa”-tietoiskusarja tarjoaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n vinkkej\u00e4 opiskeluun, palautumiseen ja esimerkiksi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n valmistautumiseen. Lokakuusta l\u00e4htien opiskelijoillamme on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Nepsy-neuvontapalvelu opiskelujen rytmitt\u00e4misen ja arjen hallinnan tueksi. Lokakuussa opiskelijoiden on joillain kursseilla mahdollista valita neuroyst\u00e4v\u00e4llinen luento perinteisen luennon sijaan. Luennoilla hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n erilaisia tapoja oppia, ja saatavilla on keskittymist\u00e4 tukevia v\u00e4lineit\u00e4. Avoimet neuroyst\u00e4v\u00e4lliset opiskelutuokiot tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden ohjatusti ja tuetusti edist\u00e4\u00e4 opintojaan. Lis\u00e4ksi aistiyst\u00e4v\u00e4llisen tilan toteutusprojekti k\u00e4ynnistyy lokakuussa. Tavoitteena on luoda tila, joka vastaa opiskelijoiden moninaisiin tarpeisiin.<\/p>\n
\nNeuroyst\u00e4v\u00e4llinen lokakuu huipentuu Neuroyst\u00e4v\u00e4llisyyden iltap\u00e4iv\u00e4\u00e4n lokakuun 29. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Lev\u00f3n-auditoriossa. ADHD-liiton, Autismiliiton ja Datero ry asiantuntijat kertovat, miten keskitty\u00e4 ja menesty\u00e4 opinnoissa neurokirjon erityispiirteist\u00e4 huolimatta, ja mit\u00e4 apua ja v\u00e4lineit\u00e4 on saatavilla oppimisen tueksi. Haastattelemme Vaasan kaupunkia saavutettavasta rekrytoinnista. Saamme kuulla, kuinka hallita j\u00e4nnitt\u00e4mist\u00e4, lukivaikeuksia tai keskittymishaasteita ty\u00f6nhaussa. Paikalla on my\u00f6s opintopsykologi ja omia opiskelijoitamme Vaasan yliopiston ylioppilaskunnasta edustamassa opiskelijoidemme n\u00e4k\u00f6kulmia. Tapahtumaa juontaa kokemusasiantuntija Jasmin Granholm. Tapahtuma on kaikille avoin, ja se my\u00f6s striimataan suorana l\u00e4hetyksen\u00e4 verkossa.<\/p>\n
\nNeuroyst\u00e4v\u00e4llisyys ei kosketa vain neurokirjoon kuuluvia, vaan se hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 koko yhteis\u00f6\u00e4. Joustavat oppimisymp\u00e4rist\u00f6t, tukipalvelut ja sosiaalinen hyv\u00e4ksynt\u00e4 auttavat kaikkia opiskelijoita menestym\u00e4\u00e4n ja tuntemaan olonsa arvostetuksi. Neuroyst\u00e4v\u00e4lliset ratkaisut luovat my\u00f6s hyvinvointia \u2013 kun jokainen saa tarvitsemaansa tukea ja voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 vahvuuksiaan, koko yhteis\u00f6 voi paremmin. Nyt lokakuussa juhlistamme neuromonimuotoisuutta ja jatkamme ty\u00f6t\u00e4 neuroyst\u00e4v\u00e4llisen yliopistoyhteis\u00f6n rakentamiseksi. Tule mukaan tapahtumiimme ja ole osa t\u00e4t\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muutosta! Yhdess\u00e4 voimme rakentaa ymp\u00e4rist\u00f6n, jossa jokainen voi menesty\u00e4 omilla ehdoillaan.<\/p>\n