{"id":58,"date":"2024-06-27T14:28:57","date_gmt":"2024-06-27T11:28:57","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vepe\/?page_id=58"},"modified":"2025-05-23T13:09:18","modified_gmt":"2025-05-23T10:09:18","slug":"tyopaketti-2-puhtaan-vedyn-ekosysteemin-suunnittelu","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vepe\/tyopaketti-2-puhtaan-vedyn-ekosysteemin-suunnittelu\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6paketti 2: Puhtaan vedyn ekosysteemin suunnittelu"},"content":{"rendered":"

Ty\u00f6pakettijohtaja:<\/strong>\u00a0VEBIC, Vaasan yliopisto<\/p>\n

Ty\u00f6paketin tavoitteena on suunnitella puhtaan vedyn ekosysteemi ja sen toimintamalli Etel\u00e4-Pohjanmaalle.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Vetyekosysteemien rooli alueellisen vetytalouden syntymisen moottorina<\/h4>\n

Ty\u00f6paketti 2 k\u00e4ynnistyi taustatutkimuksella, miss\u00e4 tarkastellaan vetyekosysteemej\u00e4 vetyekosysteemikirjallisuuteen ja muuhun julkisesti saatavilla olevaa materiaalin perustuen.<\/p>\n

Ekosysteemit ovat keskeisess\u00e4 roolissa energiatransitiossa ja siirtym\u00e4ss\u00e4 puhtaampien energiateknologioiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Joustavina sosiaalisina rakenteina ekosysteemit mahdollistavat heterogeenisten toimijoiden yhteisty\u00f6ss\u00e4 syntyv\u00e4t innovatiiviset ratkaisut. Ekosysteemien kehittyess\u00e4 sosiaaliset rakenteet vahvistuvat ja laajenevat toimijoiden v\u00e4lisen vuorovaikutuksen ja keskin\u00e4isten riippuvuussuhteiden ansiosta, mik\u00e4 johtaa resurssien jakamiseen, tiedon siirtoon ja yhdess\u00e4 luomiseen. (Asplund, Bj\u00f6rk, Magnusson, & Patrick, 2021; Kola, Koivukoski, Koponen, & Heino, 2020; Zeng, 2022)<\/p>\n

Keskeinen n\u00e4k\u00f6kohta ekosysteemeiss\u00e4 on parantaa luottamuksen ja vastavuoroisuuden siteiden luomista j\u00e4senten v\u00e4lille, jotta riskien jakaminen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko helpottuvat (Kola, Koivukoski, Koponen, & Heino, 2020; Zeng, 2022). Viimeaikaisen kirjallisuuden mukaan ekosysteemeille on ominaista sen yhteisevoluutio ajan kuluessa (Gifford, McKelvey, & Saemundsson, 2021; Maguire, 2022; Riasanow et al., 2020). Ekosysteemit muodostuvatkin useiden vaiheiden kautta. Erityisesti ekosysteemin syntymisen aikana tapahtuu nelj\u00e4 keskeist\u00e4 prosessia: arvon l\u00f6yt\u00e4minen, kollektiivisen hallinnan rakentaminen, kontekstuaalisen juurtumisen rakentaminen ja resurssien hankkiminen (Thomas, Autio, & Gann, 2022; Thomas & Ritala, 2022).<\/p>\n

Ekosysteemien syntyprosessit voivat onnistua, kun sen j\u00e4senet sitoutuvat niihin vahvasti ja m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t tarkoin my\u00f6s organisoijan roolin (Autio, 2022). Kirjallisuudessa on korostettu orkestroijan roolin merkityst\u00e4 yksitt\u00e4isten intressien j\u00e4rjestelm\u00e4tason arvolupauksen v\u00e4lisen johdonmukaisuuden ja yhdenmukaisuuden yll\u00e4pit\u00e4miseksi (Hurmelinna-Laukkanen & N\u00e4tti, 2018; Parida, Burstr\u00f6m, Visnjic, & Wincent, 2019). Koska orkestroijalla on samanaikaisesti sek\u00e4 laaja ett\u00e4 yksityiskohtainen n\u00e4k\u00f6kulma ekosysteemiin, on mahdollista hy\u00f6ty\u00e4 resurssien yhdist\u00e4misest\u00e4 innovatiivisen, markkinoiden tarpeisiin mukautetun ratkaisun rakentamiseksi (Autio, 2022; Pinilla-De La Cruz, 2024).<\/p>\n

Vetyekosysteemit ovat kansainv\u00e4lisesti katsottuna tukeutuneet vetylaaksojen k\u00e4sitteeseen. Vetylaaksot voidaankin n\u00e4hd\u00e4 ekosysteemein\u00e4, jotka t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tietyt mittakaavaan, arvoketjun kattavuuteen ja maantieteelliseen rajaukseen liittyv\u00e4t ominaisuudet (Weichenhain, Kaufmann, H\u00f6lscher & Scheiner, 2022). T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 asiaankuuluvia aloitteita on useissa Euroopan maissa sek\u00e4 Aasiassa, Australiassa ja Amerikassa. My\u00f6s Suomi osallistuu vetylaaksoihin, kuten BalticSeaH2 ja BotH2nia Valley. Vetylaaksoista ymp\u00e4ri maailmaa saadut kokemukset tarjoavat arvokasta tietoa alueellisten puhtaiden vetyekosysteemien syntymiselle ja kehitt\u00e4miselle Suomessa. Kansallisella tasolla yhteisty\u00f6verkostot, kuten H2 Cluster Finland, BotH2nia ja Hydrogen research forum, tukevat alueellisia ja paikallisia aloitteita puhtaan vedyn alalla. N\u00e4in ollen Suomen nykyinen vetysalkku osoittaa konkreettisia toimia, joilla maa sitoutuu vetytalouden ja yhteisty\u00f6verkostojen kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n

Taustaselvitys on luettavissa kokonaisuudessaan englanniksi t\u00e4\u00e4ll\u00e4: T2.1 Vetyekosysteemien taustakartoitus<\/a><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Alueellisten toimijoiden n\u00e4k\u00f6kulma Etel\u00e4-Pohjanmaan vetyekosysteemin ytimeen.<\/h4>\n

Selvitimme hankkeen ty\u00f6pajassa sit\u00e4, millaiset tekij\u00e4t ja tavoitteet olisivat keskeisess\u00e4 roolissa Etel\u00e4-Pohjanmaan vetyponnisteluissa. Keskeisiksi tavoitteiksi nousivat:<\/p>\n

    \n
  1. Hajautuksen ja keskitt\u00e4misen tasapaino sek\u00e4 vedyn k\u00e4yt\u00f6n moninaisuus, jonka saavuttamiseksi on keskeist\u00e4 niin metaanin kuin ammoniakin tuotanto ja arvoketjujen muodostaminen.<\/li>\n
  2. S\u00e4hk\u00f6intensiivisen teollisuuden lis\u00e4\u00e4ntyminen alueelle, miss\u00e4 Invest In-toiminta, T\/kem-alueiden kaavoitus ja olosuhteiden luominen hankkeille sek\u00e4 tunnettujen hanketoimijoiden saaminen mukaan toimintaan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/li>\n
  3. Kannattava, kest\u00e4v\u00e4 ja arvoa tuottava kokonaisuus, jossa on valmiit, optimoidut sijaintipaikat hankkeille, pilottihanke Etel\u00e4-Pohjanmaalla, hukan ja sivuvirtojajoen hy\u00f6dynt\u00e4minen sek\u00e4 korkeajalostusaste.<\/li>\n<\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Ty\u00f6pakettijohtaja:\u00a0VEBIC, Vaasan yliopisto Ty\u00f6paketin tavoitteena on suunnitella puhtaan vedyn ekosysteemi ja sen toimintamalli Etel\u00e4-Pohjanmaalle. Vetyekosysteemien rooli alueellisen vetytalouden syntymisen moottorina Ty\u00f6paketti 2 k\u00e4ynnistyi taustatutkimuksella, miss\u00e4 tarkastellaan vetyekosysteemej\u00e4 vetyekosysteemikirjallisuuteen ja muuhun julkisesti saatavilla olevaa materiaalin perustuen. Ekosysteemit ovat keskeisess\u00e4 roolissa energiatransitiossa ja siirtym\u00e4ss\u00e4 puhtaampien energiateknologioiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Joustavina sosiaalisina rakenteina ekosysteemit mahdollistavat heterogeenisten toimijoiden yhteisty\u00f6ss\u00e4 syntyv\u00e4t innovatiiviset […]<\/p>\n","protected":false},"author":147,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-58","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":58,"en":212},"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vepe\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/58"}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vepe\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vepe\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vepe\/wp-json\/wp\/v2\/users\/147"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vepe\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=58"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vepe\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/58\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":329,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vepe\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/58\/revisions\/329"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/vepe\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=58"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}