Työpakettijohtaja: VEBIC, Vaasan yliopisto
Työpaketin tavoitteena on suunnitella puhtaan vedyn ekosysteemi ja sen toimintamalli Etelä-Pohjanmaalle.
Vetyekosysteemien rooli alueellisen vetytalouden syntymisen moottorina
Työpaketti 2 käynnistyi taustatutkimuksella, missä tarkastellaan vetyekosysteemejä vetyekosysteemikirjallisuuteen ja muuhun julkisesti saatavilla olevaa materiaalin perustuen.
Ekosysteemit ovat keskeisessä roolissa energiatransitiossa ja siirtymässä puhtaampien energiateknologioiden käyttöön. Joustavina sosiaalisina rakenteina ekosysteemit mahdollistavat heterogeenisten toimijoiden yhteistyössä syntyvät innovatiiviset ratkaisut. Ekosysteemien kehittyessä sosiaaliset rakenteet vahvistuvat ja laajenevat toimijoiden välisen vuorovaikutuksen ja keskinäisten riippuvuussuhteiden ansiosta, mikä johtaa resurssien jakamiseen, tiedon siirtoon ja yhdessä luomiseen. (Asplund, Björk, Magnusson, & Patrick, 2021; Kola, Koivukoski, Koponen, & Heino, 2020; Zeng, 2022)
Keskeinen näkökohta ekosysteemeissä on parantaa luottamuksen ja vastavuoroisuuden siteiden luomista jäsenten välille, jotta riskien jakaminen ja päätöksenteko helpottuvat (Kola, Koivukoski, Koponen, & Heino, 2020; Zeng, 2022). Viimeaikaisen kirjallisuuden mukaan ekosysteemeille on ominaista sen yhteisevoluutio ajan kuluessa (Gifford, McKelvey, & Saemundsson, 2021; Maguire, 2022; Riasanow et al., 2020). Ekosysteemit muodostuvatkin useiden vaiheiden kautta. Erityisesti ekosysteemin syntymisen aikana tapahtuu neljä keskeistä prosessia: arvon löytäminen, kollektiivisen hallinnan rakentaminen, kontekstuaalisen juurtumisen rakentaminen ja resurssien hankkiminen (Thomas, Autio, & Gann, 2022; Thomas & Ritala, 2022).
Ekosysteemien syntyprosessit voivat onnistua, kun sen jäsenet sitoutuvat niihin vahvasti ja määrittelevät tarkoin myös organisoijan roolin (Autio, 2022). Kirjallisuudessa on korostettu orkestroijan roolin merkitystä yksittäisten intressien järjestelmätason arvolupauksen välisen johdonmukaisuuden ja yhdenmukaisuuden ylläpitämiseksi (Hurmelinna-Laukkanen & Nätti, 2018; Parida, Burström, Visnjic, & Wincent, 2019). Koska orkestroijalla on samanaikaisesti sekä laaja että yksityiskohtainen näkökulma ekosysteemiin, on mahdollista hyötyä resurssien yhdistämisestä innovatiivisen, markkinoiden tarpeisiin mukautetun ratkaisun rakentamiseksi (Autio, 2022; Pinilla-De La Cruz, 2024).
Vetyekosysteemit ovat kansainvälisesti katsottuna tukeutuneet vetylaaksojen käsitteeseen. Vetylaaksot voidaankin nähdä ekosysteemeinä, jotka täyttävät tietyt mittakaavaan, arvoketjun kattavuuteen ja maantieteelliseen rajaukseen liittyvät ominaisuudet (Weichenhain, Kaufmann, Hölscher & Scheiner, 2022). Tällä hetkellä asiaankuuluvia aloitteita on useissa Euroopan maissa sekä Aasiassa, Australiassa ja Amerikassa. Myös Suomi osallistuu vetylaaksoihin, kuten BalticSeaH2 ja BotH2nia Valley. Vetylaaksoista ympäri maailmaa saadut kokemukset tarjoavat arvokasta tietoa alueellisten puhtaiden vetyekosysteemien syntymiselle ja kehittämiselle Suomessa. Kansallisella tasolla yhteistyöverkostot, kuten H2 Cluster Finland, BotH2nia ja Hydrogen research forum, tukevat alueellisia ja paikallisia aloitteita puhtaan vedyn alalla. Näin ollen Suomen nykyinen vetysalkku osoittaa konkreettisia toimia, joilla maa sitoutuu vetytalouden ja yhteistyöverkostojen kehittämiseen.
Taustaselvitys on luettavissa kokonaisuudessaan englanniksi täällä: T2.1 Vetyekosysteemien taustakartoitus
Alueellisten toimijoiden näkökulma Etelä-Pohjanmaan vetyekosysteemin ytimeen.
Selvitimme hankkeen työpajassa sitä, millaiset tekijät ja tavoitteet olisivat keskeisessä roolissa Etelä-Pohjanmaan vetyponnisteluissa. Keskeisiksi tavoitteiksi nousivat:
- Hajautuksen ja keskittämisen tasapaino sekä vedyn käytön moninaisuus, jonka saavuttamiseksi on keskeistä niin metaanin kuin ammoniakin tuotanto ja arvoketjujen muodostaminen.
- Sähköintensiivisen teollisuuden lisääntyminen alueelle, missä Invest In-toiminta, T/kem-alueiden kaavoitus ja olosuhteiden luominen hankkeille sekä tunnettujen hanketoimijoiden saaminen mukaan toimintaan on tärkeää.
- Kannattava, kestävä ja arvoa tuottava kokonaisuus, jossa on valmiit, optimoidut sijaintipaikat hankkeille, pilottihanke Etelä-Pohjanmaalla, hukan ja sivuvirtojajoen hyödyntäminen sekä korkeajalostusaste.