Selkokielen kohderyhmät ja niiden huomioiminen selkokielen tutkimuksessa

Organizers: Pia Karasjärvi (University of Vaasa) & Jenni Virtaluoto (University of Jyväskylä)

Digipalvelulain seurauksena Suomessa on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota saavutettavuuteen. Digipalvelulain vaatimukset keskittyvät kuitenkin lähinnä tekniseen toimivuuteen: kielelliseen saavutettavuuteen liittyvät vaatimukset ovat korkeimmassa AAA-luokassa, kun laki edellyttää vain keskitason AA-luokan vaatimusten täyttämistä. Verkkopalvelut sisältävät kuitenkin valtavasti tekstiä, jonka vaikeaselkoisuus voi estää palvelun käytön kokonaan. Kognitiivinen saavutettavuus ottaakin huomioon verkkopalvelun käytön kaikki tasot: teknisen toimivuuden, helppokäyttöisyyden sekä ymmärrettävyyden (Kervinen, 2021).

Selkokieli on oleellinen osa kognitiivista saavutettavuutta. Selkokielen kehittämisessä on tärkeää tutustua kohderyhmien kielellisiin haasteisiin (Leskelä, 2019, s. 97). Samoin käytettävyystutkimuksessa korostetaan, että erikoisryhmien piirteet on otettava huomioon (Helin, 2005). Selkokielen tapauksessa ei kuitenkaan aina ole selvää, ketkä oikein kuuluvat kohderyhmiin. Esimerkiksi kirjastojen selkokokoelmien pääasiallisina kohderyhminä saatetaan pitää maahanmuuttajia ja ikääntyneitä, mutta ei aikuisia, joilla on oppimisvaikeuksia (Päivärinta, 2020).

Tässä työpajassa keskitymme selkokielen kohderyhmiin. Kuka tarvitsee selkokieltä, ja millaista selkokieltä? Miten kohderyhmät huomioidaan meneillään olevassa tutkimuksessa? Mitkä menetelmät toimivat, kun kohderyhmänä ovat selkokieltä tarvitsevat henkilöt? Miten kohderyhmät voidaan rajata? Onko kaikille selvää, ketkä tarvitsevat selkokieltä?

Kutsumme selkokielen tutkijoita työpajaan kertomaan, mitä menetelmiä he käyttävät, miten he määrittelevät selkokielen kohderyhmät tutkimuksissaan, ja mitä on otettava huomioon selkokielen kohderyhmissä.

Selkokielestä kiinnostuneiden osallistujien lisäksi kutsumme teknisen viestinnän ammattilaisia kertomaan omista kokemuksistaan kohderyhmien tutkimuksessa: myös teknisessä viestinnässä on oleellista tuottaa selkeää, kohderyhmälle soveltuvaa sisältöä, jonka avulla käyttäjät pääsevät tavoitteisiinsa.

Kannustamme kaikkia osallistujia keskustelemaan kohderyhmien tutkimuksestaan ja siihen liittyvistä kokemuksista ja haasteista.

Työpaja toteutetaan hybridinä, järjestäjät Pia Karasjärvi ja Jenni Virtaluoto osallistuvat paikan päällä Vaasassa. Esityksiä otetaan vastaan suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi.

Lähteet

Helin, L. (2005). Käytettävyys erityisryhmien kannalta. Teoksessa S. Ovaska, A. Aula & P. Majaranta. Käytettävyystutkimuksen menetelmät (s. 237–258). Tampereen yliopisto.

Kervinen, M. (2021). Kielellinen saavutettavuus verkkopalveluissa. Seminaariesitelmä. Verkkoseminaari Ymmärrän 2021. https://www.celia.fi/saavutettavuus/ymmarran/

Leskelä, L. (2019). Selkokieli. Saavutettavan kielen opas. Helsinki: Kehitysvammaliitto.

Päivärinta, M. (2020). “Selkokielellä on vähän semmonen tylsä leima”. Aikuisten selkokielisen kirjastokokoelman kehittäminen ja käyttö kuudessa yleisessä kirjastossa. SeAMK.