Tekoäly on noussut vauhdilla yritysjohdon ja asiantuntijoiden puheenaiheeksi. Se lupaa tehokkuutta, uusia oivalluksia ja kilpailuetua, mutta samalla se herättää paljon kysymyksiä. Kaikki mahdollisuudet eivät ole kaikille, eikä jokaiseen uuteen trendiin kannata tai edes pysty tarttumaan. Aikaa, rahaa ja osaamista on rajallisesti, joten keskeiseksi kysymykseksi nousee: Miten tekoälystä saadaan paras hyöty suhteessa käytettyihin resursseihin?
Hyöty-laatusuhde tarkoittaa tässä tilanteessa tasapainoa saavutettujen hyötyjen ja käytettyjen resurssien välillä. Tämä haastaa ajatuksen siitä, että enemmän on aina paremmin. Monessa tapauksessa parempi lopputulos syntyy, kun tekoälyä käytetään sopivasti ja yrityksen omista lähtökohdista käsin. Optimaalinen käyttö riippuu muun muassa yrityksen tuotteista tai palveluista, tavoitteista, resursseista ja toimintaympäristöstä.
Tekoälyn käyttöä voi tarkastella erilaisten valintojen jatkumona. Toisessa päässä ovat kevyet ratkaisut, jotka vaativat todennäköisemmin vähemmän resursseja. Toisesta päästä jatkumoa löytyvät laajemmat panostukset, jotka edellyttävät aikaa, dataa ja osaamista. Useimmat yritykset sijoittuvat valinnoissaan jonnekin näiden vaihtoehtojen väliin. Esittelen muutamia esimerkkejä valinnoista, joita yritykset käyvät läpi.
Yksi keskeinen valinta liittyy investointeihin. Hyödynnetäänkö valmiita tekoälytyökaluja, jotka on suunniteltu yleiseen käyttöön, vai kehitetäänkö omia, yrityksen toimintaan räätälöidympiä ratkaisuja? Räätälöinti tuo usein parempaa osuvuutta, mutta vaatii myös enemmän kehitystyötä ja laadukasta dataa. Samalla voidaan pohtia, miten tekoälyä voidaan hyödyntää yksittäisten työtehtävissä, prosesseissa tai osana yrityksen ydintoimintoja.
Toinen näkökulma on liiketoimintavaikutus. Tekoälyä voidaan käyttää nykyisen toiminnan tehostamiseen, esimerkiksi ajan säästämiseen ja rutiinitehtävien tekemisen nopeuttamiseen. Toisaalta sen avulla voidaan myös luoda kokonaan uusia tuotteita, palveluita tai toimintamalleja. Moni tulee varmasti etsimään näiden välistä tasapainoa. Tällä hetkellä vaakakuppi taitaa vielä suurimmassa osassa organisaatioita kallistua tehostamisen puolelle.
Uuden teknologian käyttöönotto on aina myös oppimisprosessi. Tekoäly voi hoitaa osan tehtävistä ihmisen puolesta, mutta se voi myös tukea työntekijöiden oppimista ja kehittymistä. Käyttö voi olla yksittäisten työntekijöiden oma-aloitteista ja itsenäistä toimintaa, tai se voi näkyä laajemmin tiimi- ja organisaatiotasolla.
Kaikki tämä kytkeytyy lopulta johtamiseen. Miten tekoälyn mahdollisuuksia tunnistetaan, miten päätöksiä tehdään ja miten ihmisiä tuetaan muutoksessa? On eri asia, alkaako tekoälyn käyttö satunnaisesti yksittäisten kokeilujen kautta vai johdetusti ja suunnitelmallisesti, osaamista kehittäen.
Vaikka tekoäly voi tehostaa toimintaa, sen käyttö ei ole ilmaista. Laajempi käyttö vaatii enemmän aikaa, rahaa ja osaamista. Siksi jokaisen yrityksen kannattaa etsiä itselleen sopiva tapa ja laajuus tekoälyn hyödyntämiseen. Lopulta tekoälyn hyödyntäminen on erityisesti johtamisen kysymys. Arvo syntyy niille organisaatioille, jotka osaavat tehdä tietoisia valintoja, myös siitä, mihin tekoälyä ei kannata käyttää.
Tämä teksti on saanut sisältönsä useista eri keskusteluista, joita on käyty muun muassa Euroopan Unionin osarahoittaman tekoälyteemaisen vAI:lla tuottavuutta? -hankkeen aikana. Vaasan yliopiston osuus hankkeessa päättyi vuoden vaihteeseen, mutta esimerkiksi tekoälyyn liittyviä työpajoja on tulossa Etelä-Pohjanmaalle alueen korkeakoulutoimijoiden järjestämänä vielä tämänkin vuoden aikana.
Teksti on julkaistu 4.1.2026 Ilkka-Pohjalaisessa: https://www.ilkkapohjalainen.fi/tekoaly-pakottaa-yritykset-tekemaan-valintoja/12470470
Tuire Hautala-Kankaanpää
tutkijatohtori, Vaasan yliopisto
vAI:lla tuottavuutta? -hanke on Euroopan unionin osarahoittama
