Tekoälykehityksessä eletään ainakin pöhinästä päätellen aallonharjalla ja silloin keskustelu tyypillisesti vilisee sekä dystopiota eli tulevaisuuden kauhukuvia että hypeä ja ylioptimistisia odotuksia. Moni kommentaattori näkee alan nopeassa kehittymisessä suuria yhteiskunnallisia haasteita, jotka liittyvät ympäristöön, turvallisuuteen, terveyteen ja globaaliin vallanjakoon.  

Riskeistä huolimatta, helppokäyttöisten suurten kielimallien tulo työelämän arkeen on jo todellisuutta yhä useammalle. Lieneekö tekno-optimismia ajatella, että tekoäly voisi edistää ympäristötietoisuutta, yhdenvertaisuutta tai demokratiaa?  

Boteilla järkeä ja empatiaa poliittiseen keskusteluun?  

Politiikassa tekoäly, avattaret ja syväväärennökset herättävät paljon pelkoja. Vaalien supervuonna poliittista keskustelua pyrkivät maailmalla ohjaamaan disinformaation ja bottien lisäksi aidonoloiset feikkiehdokkaat.  

Toisaalta chattibotteja voidaan käyttää myös käännyttämään ihmisiä pois salaliittoteorioiden lumosta.  

Suurin osa vauhdilla käyttöön tulevien tekoälysovellusten seurannaisvaikutuksista paljastuu vasta jälkikäteen.  

Tammikuussa alkaneessa tekoälyn ja ihmisen vuorovaikutusta tutkivassa Synthetica-projektissa haluemme suunnata fokuksen haitta/hyöty ja uhka/mahdollisuus ulottuvuuden ja käytännön sovellusten yli kauemmas tulevaisuuteen.  

Pyrimme hahmottamaan mahdollisia ja mahdottomalta tuntuvia kehityskulkuja, odottamattomia heijastevaikutuksia, joista osa ilmenee kenties nopeasti, osa ehkä vasta vuosien päästä. Tässä tutkimuksessa emme keskity vain haittoihin (vrt. Lepinkäinen, 2024); vaan pidämme mielen avoimena myös positiivisesti yllättäville kerrannaisvaikutuksille. 

Ymmärtääksemme paremmin tekoälyn tuomia mahdollisuuksia politiikassa, päätimme tarttua toimeen konkreettisesti ja kehitimme kevään 2024 presidentinvaalien alla omat presidenttiehdokasbotit. 

Botit keskustelivat tekoälymoderaattorin vetämässä vaalipaneelissa (videon voi katsoa YouTubesta) ja lisäksi niiden kanssa pääsivät jutustelemaan tavalliset internet-käyttäjät. 

Osa ihmiskeskustelijoista halusi kokeilla onneaan ja pyrki “rikkomaan” botin, mutta moni myös esitti asiallisesti tarkentavia kysymyksiä vaaliteemoista.  

Joidenkin osallistujien härskeistä kommenteista huolimatta, eivät keskustelut jäänet sisällön puolesta pahasti jälkeen viime viikkoina televisioiduille ihmisvaalitenteille.  

Poliittisesta puheesta koostuvan aineiston avulla koulutettujen bottiemme puheessa oli havaittavissa joitakin poliittisille toimijoille tyypillisiä retorisia keinoja.  

Poliitikkous tuntui olevan botin rakenteessa syvällä ja keskusteluihin ui erilaisia manöövereitä verrattuna muunlaisiin botteihin. Poliitikkobotit eivät esimerkiksi asiakaspalvelijabotin tavoin tuntuneet aina pyrkivän vastaamaan suoraan kysymykseen vaan pikemminkin vastaamaan ohi kysymyksen tai kääntämään keskustelun itselleen mieluiseen aiheeseen tai näkökulmaan. 

Toisaalta ihmisistä poiketen, botit säilyttävät malttinsa ja ystävällisen äänensävynsä, kun keskustelukumppani kysyy seitsemännettätoista kertaa samaa asiaa.  

Ikävien seurannaisvaikutuksen ohella on kiinnostavaa onkin pohtia, voisiko poliittisten bottien avulla palauttaa toksiseksi käynyttä keskustelukulttuuria asiallisemmaksi tai korvata tunnehöttöä empatiapuhetta järkiperusteisella argumentaatiolla. 

Isoilla kielimalleilla koulutetut botit voi valjastaa monenlaiseen viihdyttävään, hyödylliseen ja haitalliseen puuhaan, ja näihin me pureudumme Syntheticassa.

Tervetuloa mukaan!