{"id":324,"date":"2026-09-23T15:19:52","date_gmt":"2026-09-23T12:19:52","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/peb\/?p=324"},"modified":"2026-09-23T15:24:39","modified_gmt":"2026-09-23T12:24:39","slug":"lab-wood-tulevaisuusfoorumi-luotasi-puutuotealan-tulevaisuuden-nakymia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/peb\/2026\/09\/23\/lab-wood-tulevaisuusfoorumi-luotasi-puutuotealan-tulevaisuuden-nakymia\/","title":{"rendered":"LAB Wood -tulevaisuusfoorumi luotasi puutuotealan tulevaisuuden n\u00e4kymi\u00e4"},"content":{"rendered":"

LAB Wood j\u00e4rjesti 17.9.2026 Lahdessa puualan tulevaisuusfoorumin, joka kokosi yhteen puualan p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4, yritt\u00e4ji\u00e4, asiantuntijoita ja kehitt\u00e4ji\u00e4. LAB Wood on mekaanisen puunjalostuksen ja teollisten rakennuspuutuotteiden osaamiskeskittym\u00e4 P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meess\u00e4.<\/p>\n

Aamup\u00e4iv\u00e4n aikana pohdittiin, miten rakentamisen tietomallintaminen (BIM) ja digitaalinen arvoketju muovaavat puurakentamisen tulevaisuutta. Iltap\u00e4iv\u00e4n aiheena oli Suomen puutuoteteollisuuden merkitys ja tulevaisuuden n\u00e4kym\u00e4t kohti vuotta 2035.<\/p>\n

Rakentamisen tietomallintaminen (BIM) ja digitaalinen arvoketju<\/em><\/strong><\/p>\n

Tapahtuman avasivat lehtori Timo Lehtoviita ja johtava asiantuntija Markku M\u00e4ki-Hokkonen LAB-ammattikorkeakoulusta<\/strong>. Ensimm\u00e4inen puhuja, teknologiap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Hannes T\u00e4htinen Sweco Finlandista<\/strong>, kertoi puurakentamisen tietomallintamisen tilanteesta. H\u00e4n totesi, ett\u00e4 BIM on jo nyt arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja sit\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n teollisessa puurakentamisessa. Se on avain suurten hankkeiden l\u00e4piviennille, mutta haasteita on edelleen. Ketjussa tieto viel\u00e4 usein katkeaa, sit\u00e4 sy\u00f6tet\u00e4\u00e4n uudestaan eik\u00e4 se v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole luotettavaa. Arvoketju ei siis toimi viel\u00e4 optimaalisesti ja BIM:n hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4 olisi viel\u00e4 paljon parannettavaa. Koska tehokkuus syntyy tiedon jatkuvuudesta ja yhteensopivuudesta, seuraava puurakentamisen kilpailukykyloikka syntyy paremmasta tietovirrasta.<\/p>\n

Timo Lehtoviita<\/strong> kertoi LAB-ammattikorkeakoulun<\/strong> yrityspilottien tuloksista. Tietomallipohjaisesta tiedonsiirrosta puurakentamisessa oli tehty seitsem\u00e4n pilottia EUWood-hankkeessa.\u00a0 Pilottien pohjalta h\u00e4n totesi, ett\u00e4 oikean tiedon saaminen oikeaan paikkaan on viel\u00e4 haaste ja siksi tiedonsiirron k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 eri osapuolten v\u00e4lill\u00e4 on kehitett\u00e4v\u00e4 parantamalla niihin liittyvi\u00e4 ohjeistuksia ja vaatimuksia. L\u00e4ht\u00f6kohtana useissa piloteissa olivat Yleiset tietomallivaatimukset (YTV) 2012. Pilottien tulokset julkaistaan ja tuotetut ohjeet tulevat yleiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Senior researcher Petri Luomala RISEst\u00e4 <\/strong>(Research Institutes of Sweden) kertoi digitaalisen arvoketjun haasteista ja mahdollisuuksista otsikolla \u201dMets\u00e4st\u00e4 rakennukseen ja takaisin \u2013 Tehokas ja uudistava arvoketju puutuoteteollisuudelle\u201d. H\u00e4n korosti, ett\u00e4 j\u00e4ljitett\u00e4vyys ei synny yksitt\u00e4isist\u00e4 merkinn\u00f6ist\u00e4 tai tuotepasseista, vaan edellytt\u00e4\u00e4 katkeamatonta tietoketjua mets\u00e4st\u00e4 lopputuotteeseen. EU:n mets\u00e4katoasetus lis\u00e4\u00e4 paineita t\u00e4llaisen j\u00e4rjestelm\u00e4n rakentamiseen, mutta nykyisin tieto on hajallaan eri toimijoiden j\u00e4rjestelmiss\u00e4. Luomalan mukaan toimiva j\u00e4ljitett\u00e4vyys edellytt\u00e4\u00e4 useiden menetelmien yhdist\u00e4mist\u00e4, sill\u00e4 yksitt\u00e4inen ratkaisu ei kata koko arvoketjua. H\u00e4n painotti my\u00f6s, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6selosteiden (EPD) tulisi perustua toteutuneisiin tietoihin toimialakeskiarvojen sijaan. Aihetta tutkitaan RISEn koordinoimassa kansainv\u00e4lisess\u00e4 ENTER-hankkeessa, jossa on mukana my\u00f6s LAB-ammattikorkeakoulu.<\/p>\n

Toimitusjohtaja Tero Vesanen VVR Woodilta<\/strong> esitteli esimerkkej\u00e4 teollisesta puurakentamisesta. VVR Wood on suuren mittaluokan puurakennuksiin keskittynyt tuoteosavalmistaja ja sill\u00e4 on kokemusta erityisesti puukerrostalojen rakentamisesta. Suuria puurakennuksia yhti\u00f6 on toimittanut yli 100. Teollisella puurakentamisella on monia etuja: se parantaa tuottavuutta ja laatua, minimoi ymp\u00e4rist\u00f6haitat ja hukan, varmistaa katkeamattoman kuivaketjun sek\u00e4 lyhent\u00e4\u00e4 ty\u00f6maan l\u00e4pimenoaikaa. My\u00f6s ty\u00f6turvallisuus ja ergonomia paranevat sek\u00e4 kustannukset pysyv\u00e4t hallinnassa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 puukerrostaloja ei tehd\u00e4, vaan toimitusten painopiste on ollut kouluissa, p\u00e4iv\u00e4kodeissa ja toimitiloissa. Yritys on toimittanut elementit muun muassa Keilaniemen Porttiin. Vesanen neuvoi katsomaan videon<\/a> Kerto LVL -toimituksista Turun Linnanf\u00e4lttiin yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 teollisesta puurakentamisesta.<\/p>\n

Lappwallin tuote- ja kehitysp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Sauli Ylinen<\/strong> tarkasteli puun k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 rakentamisessa ja tuoteosatoimitusten erityispiirteit\u00e4. Suomessa puun osuus rakentamisessa on noin 30 %, mik\u00e4 on selv\u00e4sti Euroopan keskiarvoa korkeampi. Lappwallilla on k\u00e4ynniss\u00e4 yli 100 rakennushanketta, ja Ylisen mukaan alan suurimmat pullonkaulat liittyv\u00e4t suunnitteluun ja hankkeiden johtamiseen, eiv\u00e4t tuotantoon. Koska elementtirakentamisen tuotteet ovat yleens\u00e4 kohdekohtaisesti suunniteltuja Engineer-to-order eli ETO-tuotteita, tuoteosasuunnittelu tulisi huomioida nykyist\u00e4 paremmin osana rakennusprosessia. Perinteisesti rakennusalalla tietomallinnusta on kehitetty p\u00e4\u00e4urakoitsija- ja suunnittelijal\u00e4ht\u00f6isesti, mutta puurakentamisessa tarvitaan alan yhteisi\u00e4 ponnistuksia. Ylinen kertoi olevansa mukana Building Smart Finlandin tuoteteollisuusryhm\u00e4ss\u00e4. Ylinen korosti my\u00f6s digitaalisen tuotetiedon merkityksen kasvua: digitaalinen tuotepassi lis\u00e4\u00e4 vaatimuksia tiedonhallinnalle, ja koneluettava, automatisoidusti siirrett\u00e4v\u00e4 tuotetieto muodostuu tulevaisuudessa t\u00e4rke\u00e4ksi osaksi tuotteen arvoa. Lis\u00e4ksi sopimusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 on kehitett\u00e4v\u00e4 tukemaan automatisointia.<\/p>\n

Aamup\u00e4iv\u00e4n yhteenvetokeskustelussa<\/strong> keskusteltiin muun muassa alan osaamistarpeista sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6asioiden huomioon ottamisesta ja elementtien kierr\u00e4tett\u00e4vyydest\u00e4. Yrityksist\u00e4 kerrottiin, ett\u00e4 puutekniikan opiskelijat tarvitsevat usein ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtyess\u00e4\u00e4n lis\u00e4tietoa rakennusalasta. Ymp\u00e4rist\u00f6asioiden huomioon ottamiseen painetta tulee yrityksiin asiakkailta, joille paine aiheutuu usein rahoittajilta. Lis\u00e4ksi keskusteltiin kuntien ja kaupunkien puurakentamisen hankintaosaamisesta. Johtava asiantuntija Sini Koskinen Puutuoteteollisuudesta huomautti, ett\u00e4 sanan \u201dbetoni\u201d korvaaminen sanalla \u201dpuu\u201d ei riit\u00e4 ja juuri siksi kaupungeille ja kunnille on tuotettu hankintoja koskien useita oppaita.<\/p>\n

Puutuoteteollisuuden merkitys ja tulevaisuuden n\u00e4kym\u00e4t <\/em><\/strong><\/p>\n

Iltap\u00e4iv\u00e4n avasi kansanedustaja Hilkka Kemppi.<\/strong> H\u00e4n korosti, ett\u00e4 mets\u00e4ala on vienniss\u00e4 isompi toimiala kuin meriteollisuus ja siksi se tarvitsisi lis\u00e4\u00e4 huomiota. Ala ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 60\u00a0000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 ja siit\u00e4 hy\u00f6tyv\u00e4t my\u00f6s muut toimialat, muun muassa logistiikka. P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4me on alan k\u00e4rkimaakuntia. Puun k\u00e4ytt\u00f6 pit\u00e4isi n\u00e4hd\u00e4 ratkaisuna ilmastonmuutokseen. Suomen tavoite on vuoteen 2035 menness\u00e4 kaksinkertaistaa biotalouden arvonlis\u00e4. Yksi keino voisi olla hiilineutraalin rakentamisen klusterin perustaminen P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meeseen.<\/p>\n

Mets\u00e4nomistuksen n\u00e4k\u00f6kulmaa puutuoteteollisuuden tulevaisuuteen valotti mets\u00e4nhoitotieteen tohtori Anneli Jalkanen<\/strong>. Jalkanen on analysoinut muun muassa Helsingin Sanomien mets\u00e4keskustelua. Lehden lukijoiden kommenteista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 he eiv\u00e4t tunne kovin hyvin mets\u00e4talouden perusteita tai k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. H\u00e4n korosti, ett\u00e4 mets\u00e4keskustelun polarisaatiota voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 luotettavan tiedon, tilastojen ja yhteisen tilannekuvan avulla. Mets\u00e4talouden toimintaymp\u00e4rist\u00f6 on muuttunut. Muutoksen taustalla on monia tekij\u00f6it\u00e4, muun muassa muutokset puuntuotannon mahdollisuuksissa: puumarkkinamuutokset, ilmastonmuutos, mets\u00e4nkasvatustavat jne. Muutoksia on tapahtunut my\u00f6s s\u00e4\u00e4ntelyss\u00e4 (biodiversiteetti- ja ilmastostrategiat, sertifioinnit jne.) sek\u00e4 metsien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Jalkanen kehotti tutustumaan Sitran teett\u00e4m\u00e4\u00e4n raporttiin Katsaus toimiin ja ohjauskeinoihin metsien kest\u00e4vyystavoitteiden saavuttamiseksi<\/a>. \u00a0Jalkasen mukaan metsien merkitys liittyy erityisesti hiilen sitomiseen, puun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n pitk\u00e4aikaisena hiilivarastona rakentamisessa sek\u00e4 puun mahdollisuuteen korvata muita materiaaleja. Luontopaneeli on ehdottanut biodiversiteettistrategiassa, ett\u00e4 mets\u00e4maasta tulisi olla 10 % tiukasti suojeltua, 20 % osittain suojeltua ja loput 70 % tavallista talousmets\u00e4\u00e4. N\u00e4m\u00e4 muodostavat mets\u00e4mosaiikin. Noin nelj\u00e4nnes mets\u00e4maasta on jo nyt v\u00e4hint\u00e4\u00e4n osittain suojeltua, joten pinta-alatavoite on jo l\u00e4hes saavutettu, mutta suojelun alueellinen jakauma ja laatu vaativat huomiota.<\/p>\n

Puutuoteteollisuuden aluetaloudellista merkityst\u00e4 esitteli Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra.<\/strong> Versowood ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 noin tuhat henkil\u00f6\u00e4 ja vie tuotteitaan 67 maahan, mutta 43 % liikevaihdosta tulee kotimaan markkinoilta. Kopran mukaan yritys palauttaa toiminta-alueilleen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 taloudellista hy\u00f6ty\u00e4 mets\u00e4nomistajille, ty\u00f6ntekij\u00f6ille, urakoitsijoille ja verotuloina. Yhteens\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ovat noin 442 miljoonaa euroa eli 78 % liikevaihdosta (30.6.2025 p\u00e4\u00e4ttynyt tilikausi). H\u00e4n korosti my\u00f6s sahateollisuuden laajaa aluetaloudellista vaikutusta, sill\u00e4 Suomessa toimii 78 teollista sahaa eri puolilla maata. Puurakentamisen kasvun edellytyksin\u00e4 Kopra n\u00e4ki kilpailukykyiset kustannukset, rakentamisen nopeuden, standardoinnin lis\u00e4\u00e4misen sek\u00e4 suunnittelijoille ja arkkitehdeille helppok\u00e4ytt\u00f6iset ratkaisut. Lis\u00e4ksi h\u00e4n ehdotti julkisen sektorin kannustimia, kuten puun k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 julkisessa rakentamisessa, sek\u00e4 s\u00e4\u00e4ntelyn kehitt\u00e4mist\u00e4 siten, ettei se suosisi betonirakentamista. My\u00f6s hybridirakentaminen ja asenneilmapiirin muuttaminen ovat h\u00e4nen mukaansa t\u00e4rkeit\u00e4 puurakentamisen edist\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n

Suomalaisen puulevyteollisuuden kansainv\u00e4lisest\u00e4 merkityksest\u00e4 esityksen piti Senior Manager Juha Patovirta WISA Groupista<\/strong>. Esityksen aluksi Patovirta kertoi, ett\u00e4 vaneriliiketoiminta on eriytym\u00e4ss\u00e4 erilliseksi p\u00f6rssiyhti\u00f6ksi Mets\u00e4yhti\u00f6 UPM:st\u00e4. Uuden itsen\u00e4isen yhti\u00f6n nimi on WISA Group. WISA on UPM:n vanha trademark, joka on markkinoilla hyvin tunnettu. WISAn tuotteet ovat vaneri- ja viilutuotteita esimerkiksi rakentamiseen, ajoneuvojen lattioihin, LNG-laivanrakentamiseen sek\u00e4 parketin valmistukseen. Ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 on 1500 ja toiminta on ty\u00f6voimaintensiivist\u00e4. Yhti\u00f6ll\u00e4 on seitsem\u00e4n tehdasta Suomessa ja Virossa sek\u00e4 seitsem\u00e4n myyntikonttoria eri puolilla Eurooppaa. Kest\u00e4vyysajattelu on WISAssa liiketoimintamallin perusta. Kest\u00e4vyysajattelun kuusi pilaria ovat kest\u00e4v\u00e4t hankinnat, energia- ja materiaalitehokkuus, kumppanuus ja asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys, turvallinen ja houkutteleva ty\u00f6paikka, uusiutuva v\u00e4h\u00e4hiilinen suorituskyky sek\u00e4 tuotekehitys, jonka tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 fossiilivapaita ratkaisuja.<\/p>\n

Globaalin sahateollisuuden tulevaisuuden n\u00e4kymist\u00e4 kertoi puheenjohtaja Tommi Sneck, <\/strong>jonka taustaorganisaatiot ovat European Organisation of the Sawmill Industry (EOS)<\/strong> sek\u00e4 Koskisen<\/strong>. H\u00e4n nosti esiin huolen puuteknologian korkeakoulutuksen voimakkaasta supistumisesta Suomessa: aiemmin opintoja tarjottiin kahdessa yliopistossa ja seitsem\u00e4ss\u00e4 ammattikorkeakoulussa, mutta nykyisin koulutusta j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 vain LAB-ammattikorkeakoulu. Euroopassa sahateollisuus ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 noin 220 000 henkil\u00f6\u00e4 32 000 yrityksess\u00e4, ja alan liikevaihto on 51 miljardia euroa. Suomessa ala on merkitt\u00e4v\u00e4 vientitoimiala: noin 80 % tuotannosta vied\u00e4\u00e4n yli 70 maahan, ja viennin arvo on 2\u20133 miljardia euroa vuodessa. Lis\u00e4ksi sahateollisuuden kotimainen arvonlis\u00e4 on Suomen vientialoista korkein. Sneckin mukaan alan tuotannon kasvupotentiaalia on globaalisti l\u00e4hinn\u00e4 Yhdysvalloissa ja Afrikassa, kun taas Euroopan mahdollisuuksia rajoittavat mets\u00e4tuhot ja EU:n mets\u00e4politiikka. H\u00e4nen mukaansa m\u00e4nty tulee tulevaisuudessa korvaamaan kuusta markkinoilla. Lis\u00e4ksi EU:n LULUCF-s\u00e4\u00e4ntelyn arvioidaan v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n hakkuita Euroopassa yli 100 miljoonalla kuutiometrill\u00e4 vuodessa vuosina 2030\u20132035, mik\u00e4 voisi siirt\u00e4\u00e4 hakkuupainetta muualle maailmaan.<\/p>\n

P\u00e4iv\u00e4n viimeisess\u00e4 puheenvuorossa ESG manager Satu Kaivonen Rautesta<\/strong> kertoi kiertotalouden luomista mahdollisuuksista puuteknologialle. Kaivonen n\u00e4ki toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 kolme resurssiajuria, joihin kiertotalous voi tuoda ratkaisuja: raaka-aineen saatavuushaasteet, energian hinnan nousu sek\u00e4 pyrkimys parantaa investointien kannattavuutta. Rautella on kaksi tavoitetta kiertotaloudessa: puumateriaalin arvon s\u00e4ilytt\u00e4minen sek\u00e4 tuotantolinjojen elinkaarien pident\u00e4minen. Vuoteen 2030 menness\u00e4 ensimm\u00e4isen tavoitteen osalta on tarkoitus rakentaa datan ker\u00e4\u00e4misen ja analytiikan perusta ja vuoteen 2035 menness\u00e4 optimoida materiaalin saanto reaaliaikaisten suositusten avulla. Mittaamisen avulla voidaan parantaa ymm\u00e4rryst\u00e4 ja ymm\u00e4rryksen pohjalta voidaan antaa suosituksia, joiden avulla voidaan parantaa toimintaa. Datan palautekierre mahdollistaa oppimisen sek\u00e4 toisaalta metsien kest\u00e4v\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n ja resurssitehokkaan yhteiskunnan rakentamisen.<\/p>\n

Iltap\u00e4iv\u00e4n loppukeskustelussa<\/strong> pohdittiin puutuoteteollisuuden tulevaisuutta vuonna 2035. Mit\u00e4 tapahtuu, jos puuteknologiaan valmistuu 35 uutta osaajaa vuosittain ja v\u00e4ki muuttaa maalta kaupunkiin? Vuosi sitten LAB-ammattikorkeakoulusta valmistunut insin\u00f6\u00f6ri kertoi, ett\u00e4 vaikka h\u00e4n asuu Heinolassa, h\u00e4n ei olisi tiennyt hakea alan opintoihin, ellei h\u00e4nell\u00e4 olisi ollut tuttavaa, joka suositteli t\u00e4t\u00e4. Puutuoteteollisuuden Koskinen kertoi, ett\u00e4 ensi vuonna on tulossa TET-tempaus. H\u00e4n kehotti yrityksi\u00e4 varautumaan ottamaan vastaan TET-harjoittelijoita. Keskusteltiin my\u00f6s siit\u00e4, pit\u00e4isik\u00f6 LAB Wood -tulevaisuusfoorumi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 jatkossa vuosittainen. Lopuksi moderaattori mainosti viel\u00e4 Puuteknologian koulutusp\u00e4ivi\u00e4 9.10.2026.<\/a><\/p>\n

Lis\u00e4tietoa:<\/p>\n