Rita Lavikka ja Tiina Vainio-Kaila VTT:lt\u00e4 esitteliv\u00e4t katsauksen Business Finlandin rahoittamien hankkeiden tuloksista ja markkinakehityksest\u00e4. Noin puolet ratkaisuista on jo k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja suuri osa lopuista pilotointivaiheessa, mik\u00e4 osoittaa kehitysty\u00f6n konkreettiset tulokset. Markkinat ovat kuitenkin monilla aloilla viel\u00e4 kypsym\u00e4ss\u00e4, mik\u00e4 hidastaa laajaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa.<\/p>\n
VTT j\u00e4sensi hankkeiden tulokset kolmeen p\u00e4\u00e4kategoriaan, jotka yhdess\u00e4 kuvasivat kehitysty\u00f6n laajuutta:<\/p>\n
- \n
- Toimintaymp\u00e4rist\u00f6 ja markkina; T\u00e4ss\u00e4 kategoriassa keskityt\u00e4\u00e4n asiakastarpeiden ymm\u00e4rt\u00e4miseen sek\u00e4 ekosysteemien rakentamiseen. Lis\u00e4ksi kehitet\u00e4\u00e4n uusia liiketoimintakonsepteja, jotka mahdollistavat ratkaisujen kaupallistamisen.<\/li>\n
- Ratkaisut ja menetelm\u00e4t; Hankkeissa syntyy konkreettisia ty\u00f6kaluja ja menetelmi\u00e4 sek\u00e4 uusia tapoja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 teknologiaa. T\u00e4m\u00e4 taso toimii siltana tutkimuksen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovellusten v\u00e4lill\u00e4.<\/li>\n
- K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutus; Kolmas taso vie kehityksen konkreettiseksi tekemiseksi: materiaalikehitykseen ja prosessien parantamiseen. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ratkaisut muuttuvat todellisiksi tuotteiksi ja toimintatavoiksi.<\/li>\n<\/ol>\n
Yksi esityksen keskeisist\u00e4 havainnoista oli, ett\u00e4 hankkeissa ei keskitytty pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isiin teknologioihin. Sen sijaan kehitys kattoi koko arvoketjun \u2013 aina markkinoiden ja liiketoimintamallien ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4 konkreettisiin materiaaleihin ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutukseen.<\/p>\n
Mit\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 on teht\u00e4v\u00e4 seuraavaksi -paneelikeskustelu<\/strong><\/p>\n
Paneelikeskusteluun osallistuivat kaupunginvaltuutetut Lassi Kaleva Tampereelta, Matleena K\u00e4ppi Jyv\u00e4skyl\u00e4st\u00e4, Timo Lahti Vantaalta, Johanna Laisaari Helsingist\u00e4 ja Riina Lumme Turusta. Kaupunginvaltuutetut kertoivat ensin omien kaupunkiensa tilanteesta, millaisiin ratkaisuihin on p\u00e4\u00e4dytty v\u00e4h\u00e4hiilisyyden edist\u00e4miseksi. Muun muassa julkisen liikenteen sek\u00e4 energialaitosten uusien innovaatioiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton n\u00e4htiin vaikuttavan merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n
Paneelikeskustelusta nousi esiin, ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4hiilisten ratkaisuiden kehitt\u00e4minen on enemm\u00e4n tahtotila- sek\u00e4 resurssikysymys kuin tietoon perustuva asia. Valtuutetut kokivat my\u00f6s tieteiden v\u00e4lisen yhteisymm\u00e4rryksen olevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Tarvittaisiinkin erityisesti konkreettista tietoa siit\u00e4, miten p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4 voidaan mitata, mutta toisaalta hankalana aiheena valtuutetut kokivat korjausrakentamisen mittaroinnin. Erityisesti, jos halutaan tietoon perustuvaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa, tarvitaan tietoa uusista innovaatioista sek\u00e4 pilottien lopputuloksista.<\/p>\n
Erityisesti valtuutetut toivoivat pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4, joka vaatisi valtiotasoista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa, koska silloin se koskettaisi kaikkia. Lis\u00e4ksi toivottiin, ett\u00e4 kaupunginhallitukset tekisiv\u00e4tlinjaukset poikkeusluville ja nopeille prosesseille korjausrakentamiseen liittyen. Erityisen\u00e4 toiveena valtuutetuilta nousi esiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ohjauskeinot ja konkreettista tietoa, miten p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4 voidaan mitata.<\/p>\n
Milt\u00e4 kiinteist\u00f6- ja rakentamisalan tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4?<\/strong><\/p>\n
Toisessa paneelikeskustelussa kiinteist\u00f6- ja rakentamisalan tulevaisuudesta keskustelivat Raija Polvinen Kiillolta, Liisa J\u00e4\u00e4tvuori A-Insin\u00f6\u00f6reilt\u00e4, Eelis Rytk\u00f6nen Foundry Partnersilta, Aron Sajavaara Visonilta sek\u00e4 Katarina Varteva Nesteelt\u00e4. Keskustelusta nousi esiin se, kuinka vastuullisuusasioilla n\u00e4hd\u00e4\u00e4n olevan tietynlainen ik\u00e4v\u00e4 sek\u00e4 vaikea mielikuva. Keskustelussa pohdittiin vaihtoehtona ajatuksen k\u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4 siihen, ett\u00e4 yrityksen on tyhm\u00e4\u00e4 tuhlata resurssejaan. Lis\u00e4ksi uudisrakentamisen sijaan nykyisten rakennusten korjaus ja k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4minen n\u00e4htiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 niin, ett\u00e4 rakennusten tarpeet pystytt\u00e4isiin t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n niill\u00e4 rakennuksilla, joita jo nyt on olemassa.<\/p>\n
Keskustelusta nousi my\u00f6s esiin, ett\u00e4 koko arvoketjun vaikutuksia ei viel\u00e4 onnistuta hahmottamaan kattavasti. Siksi hankkeisiin tarvittaisiin alusta l\u00e4htien osaamista, joka huomio rakennusten ja ratkaisujen koko elinkaaren. Toisaalta painotettiin my\u00f6s uskaliaisuutta ja rohkeuttamitattavien tavoitteiden tasojen nostamiseen. Lis\u00e4ksi korostettiin, ettei tiettyjen toimijoiden tai hankkeiden tarvitse olla edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6it\u00e4, vaan voi olla yksitt\u00e4isi\u00e4 hankkeita, joissa keskityt\u00e4\u00e4n kiertotalousn\u00e4k\u00f6kulmaan. Pilottiprojektit n\u00e4hd\u00e4\u00e4n hyvin\u00e4 malliesimerkkein\u00e4, joista saadaan nostettua esiin hyv\u00e4t p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja vastuuhenkil\u00f6t.<\/p>\n
<\/p>\n
L\u00e4hteet:<\/p>\n
![\"Euroopan](\"https:\/\/content-webapi.tuni.fi\/image-style\/image_w_200_h_100_scale\/proxy\/public\/2025-09\/fi-euroopan-unionin-osarahoittama_pos.jpg?itok=Of752Ucx\")
![\"Etel\u00e4-Pohjanmaan](\"https:\/\/content-webapi.tuni.fi\/image-style\/image_w_200_h_100_scale\/proxy\/public\/2025-09\/epliitto_logo_vaaka_vari.jpg?itok=UYX84FGx\"){kind=logo}
<\/div>\n![\"Vaasan](\"https:\/\/content-webapi.tuni.fi\/image-style\/image_w_200_h_100_scale\/proxy\/public\/2025-09\/vaasan-yliopisto-logo-vaaka.jpg?itok=r35QLCsA\"){kind=logo}
![\"\"](\"https:\/\/content-webapi.tuni.fi\/image-style\/image_w_200_h_100_scale\/proxy\/public\/2025-09\/logo_tau_fi-eng_violetti_rgb.jpg?itok=uYRU7VWu\"){kind=logo}
<\/h2>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"