{"id":65,"date":"2026-03-13T15:54:04","date_gmt":"2026-03-13T13:54:04","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/mtp2026\/?page_id=65"},"modified":"2026-08-13T20:26:12","modified_gmt":"2026-08-13T17:26:12","slug":"working-groups","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/mtp2026\/working-groups\/","title":{"rendered":"Working groups"},"content":{"rendered":"

L\u00e4het\u00e4 esityksesi tiivistelm\u00e4 (max 300 sanaa) suoraan ty\u00f6ryhmien vet\u00e4jille<\/strong> viimeist\u00e4\u00e4n 30.9.<\/strong> menness\u00e4. Saat ilmoituksen tiivistelm\u00e4n hyv\u00e4ksymisest\u00e4 5.10. menness\u00e4. Alla ty\u00f6ryhm\u00e4t kuvauksineen ja yhteystietoineen.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\n

Please send the abstract of your presentation (maximum 300 words) directly to the workshop conveners no later than September 30th<\/strong>. You will be notified of the acceptance of your abstract by October 5th. The workshops, together with their descriptions and contact information, are provided below.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

1. Koetun hyvinvoinnin maantiede \u2013 aluekehitt\u00e4misen uusi aika?<\/strong> (FI\/ENG)<\/p>\n

Mikko Weckroth Luonnonvarakeskus (Luke) mikko.weckroth(at)luke.fi
\nOlli Voutilainen, Luonnonvarakeskus (Luke) olli.voutilainen(at)luke.fi
\nTeemu Kemppainen, Helsingin yliopisto (HY) teemu.t.kemppainen(at)helsinki.fi<\/p>\n

Koetun hyvinvoinnin alueelliset erot ovat nousseet keskeisiksi kysymyksiksi aikana, jolloin kaupunkien ja maaseutualueiden erilaiset kehityskulut, polarisaatiokehitys ja monipaikkaisuus muokkaavat yhteiskuntaa, my\u00f6s uusilla tavoilla. T\u00e4m\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4 tarkastelee koetun eli subjektiivisen hyvinvoinnin maantiedett\u00e4 erityisesti aluekehitt\u00e4misen kontekstissa. Kiinnostuksen kohteena ovat muun muassa alueelliset erot mielenterveydess\u00e4, yksin\u00e4isyydess\u00e4, taloudellisessa turvassa sek\u00e4 arjen kokemuksissa, ja se, miten n\u00e4m\u00e4 kytkeytyv\u00e4t paikkoihin, palveluihin ja elinymp\u00e4rist\u00f6ihin.<\/p>\n

Ty\u00f6ryhm\u00e4 kutsuu yhteen empiirisi\u00e4, k\u00e4sitteellisi\u00e4 ja menetelm\u00e4llisi\u00e4 avauksia, jotka tarkastelevat hyvinvointia paikkasidonnaisena ilmi\u00f6n\u00e4. Erityist\u00e4 huomiota kiinnitet\u00e4\u00e4n siihen, miten koettua hyvinvointia voidaan mitata, mallintaa ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 politiikkojen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Esimerkiksi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja siihen liittyvien maaseudun kehitt\u00e4misohjelmien arvioinneissa on viime vuosina avautunut uusia mahdollisuuksia yhdist\u00e4\u00e4 kyselyaineistoja (kuten v\u00e4est\u00f6pohjaiset hyvinvointiaineistot) paikkatietopohjaisiin alueluokituksiin, mik\u00e4 mahdollistaa aiempaa tarkemman analyysin maaseutualueiden kehityksest\u00e4 ja politiikan vaikutuksista.<\/p>\n

Ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 tarkastellaan my\u00f6s, miten koetun hyvinvoinnin mittaaminen haastaa perinteisi\u00e4 objektiivisia taloudellisia ja v\u00e4est\u00f6llisi\u00e4 indikaattoreita sek\u00e4 miten se voi tukea oikeudenmukaisempaa ja vaikuttavampaa aluekehitt\u00e4mist\u00e4. Keskeisi\u00e4 kysymyksi\u00e4 ovat esimerkiksi: miten paikat tuottavat hyvinvointia tai pahoinvointia, miten alueelliset kokemukset eroavat toisistaan, ja miten n\u00e4m\u00e4 erot tulisi huomioida paikkaperustaisessa kehitt\u00e4misess\u00e4 ja politiikassa?<\/p>\n

Ty\u00f6ryhm\u00e4 kytkeytyy konferenssin teemaan Paikan voima 2.0 korostamalla paikkojen merkityst\u00e4 koetun hyvinvoinnin tuottajina ja eriytt\u00e4jin\u00e4 monikriisin aikakaudella. Hyvinvointi \u2013 kuten mik\u00e4\u00e4n \u00a0muukaan maantieteen kautta tarkasteltava ominaisuus \u2013 ei jakaudu tasaisesti, vaan rakentuu relationaalisesti paikkojen, verkostojen ja liikkuvuuden kautta. N\u00e4in ollen koetun hyvinvoinnin maantiede tarjoaa v\u00e4lineit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paitsi paikan voimaa erojen selitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 my\u00f6s aluekehitt\u00e4misen roolia yhteiskunnallisen kehitt\u00e4misen ajurina.<\/p>\n

1. The Geography of Perceived Well-Being: A New Era of Regional Development?<\/strong><\/p>\n

Regional differences in perceived well-being have become key issues at a time when the different development trends of cities and rural areas, polarization, and multi-local living are shaping society, even in new ways. This working group looks at the geography of perceived, or subjective, well-being, especially in the context of regional development. The focus is on things like regional differences in mental health, loneliness, economic security, and everyday experiences, and how these are connected to places, services, and living environments.<\/p>\n

The group brings together empirical, conceptual, and methodological approaches that examine well-being as a place-bound phenomenon. Special attention is paid to how perceived well-being can be measured, modeled, and used in the planning, implementation, and evaluation of policies. For example, in recent years, new opportunities have opened up in evaluations of the EU’s common agricultural policy and related rural development programs to combine survey data (such as population-based well-being data) with geospatial area classifications, which allows for a more detailed analysis of the development of rural areas and the impacts of policy.<\/p>\n

The working group also looks at how measuring perceived well-being challenges traditional objective economic and demographic indicators and how it can support more fair and effective regional development. Key questions include, for instance: how places create well-being or ill-being, how regional experiences differ from each other, and how these differences should be taken into account in place-based development and policy.<\/p>\n

The working group connects to the conference theme Power of Place 2.0 by emphasizing the importance of places as producers and differentiators of perceived well-being in an era of multiple crises. Well-being \u2013 like any other trait examined through geography \u2013 isn\u2019t evenly distributed, but is shaped relationally through places, networks, and mobility. So, the geography of perceived wellbeing provides tools to understand not only the influence of place as an explanation for differences but also the role of regional development as a driver of social progress.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

2. Maantiede arvojen ja kasvattajuuksien kohtaamispaikkana<\/strong> (FI\/ENG)<\/p>\n

Anssi Huoponen University of Eastern Finland anssi.huoponen(at)uef.fi
\nMarika Pakarinen, University of Eastern Finland, marika.pakarinen(at)uef.fi
\nSanni Pirttil\u00e4, University of Eastern Finland, sanni.pirttila(at)uef.fi<\/p>\n

Miten maantieteess\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n arvolatautuneita aiheita ja kohdataan moninaisia arvoja? Millaisia kasvattajuuksia maantieteen opetukseen ja opettajuuteen liittyy ja kuinka tulevia maantieteen aineenopettajia voidaan tukea kohti vahvaa aineenhallintaa ja kasvattajuutta? Mill\u00e4 tavoin maantiede toimii ymp\u00e4rist\u00f6kasvatuksen ja muiden kasvattajuuksien rajapinnoilla?<\/p>\n

Kutsumme t\u00e4h\u00e4n sessioon esityksi\u00e4, jotka tarkastelevat maantiedett\u00e4 ja moninaisia kasvattajuuksia erityisesti niiden rajapinnoilla. Esitykset voivat k\u00e4sitell\u00e4 maantieteen opetusta tai siihen liittyvi\u00e4 teemoja, kuten ymp\u00e4rist\u00f6- ja kest\u00e4vyyskasvatusta.<\/p>\n

Toivotamme tervetulleiksi esitykset sek\u00e4 teoreettisista ett\u00e4 opetusmenetelm\u00e4llisist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdista. Mukaan voi tarjota niin valmiita tutkimuksia kuin tutkimusideoitakin. Mukaan ovat tervetulleita maantieteen opetuksen uudet avaukset kaikilla koulutusasteilla peruskoulusta korkeakoulutukseen.<\/p>\n

2. Geography as a meeting place of values and educational roles<\/strong><\/p>\n

How are value-laden topics and pluralism of values addressed in geography? What kinds of educational roles are linked to geography teaching, and how can future geography teachers be supported in developing strong subject expertise and a strong sense of educational responsibility? In what ways does geography operate at the interface between environmental education and other educational perspectives?<\/p>\n

In this session, we invite presentations that examine the educational dimensions of geography and geography teaching. The presentations can focus on geography education or other related forms of education, such as environmental education and sustainability education.<\/p>\n

We welcome presentations from both theoretical and pedagogical perspectives. We welcome completed studies, ongoing research, and research ideas. Submissions may include new approaches to geography education across all educational levels, from primary school to higher education.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

3. Engaging with Space and Place in Geography Education Research: Methods, Meanings, and Multiplicity<\/strong> (ENG)<\/p>\n

Sirpa Tani, University of Helsinki, sirpa.tani(at)helsinki.fi
\nMarkus Hilander, University of Helsinki, markus.hilander(at)helsinki.fi<\/p>\n

The main aim of this working group is to explore the multiple meanings of space and place in geography education research. We are particularly interested in methodological and ethical questions, including how research material is produced and collected, what kinds of methods can be developed, and how power relations, along with questions of participation and representation, can be taken into account.<\/p>\n

Possible (but not exclusive) research themes for this session may arise from discussions on children and young people\u2019s geographies, geography education in schools, teacher education, or geography courses at universities. The potential of visual and other creative materials in different phases of research will also be discussed in this session. By emphasizing methodological questions, we hope to uncover ways to highlight the importance of space and place in geography education research.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

4. Planning for\/with places<\/strong> (ENG)<\/p>\n

Eva Purkarthofer, Aalto University (soon University of Vaasa), eva.purkarthofer(at)aalto.fi
\nOliver Schulte-Tigges, City of Vaasa and University of Vaasa, oliver.schulte-tigges(at)vaasa.fi
\nTuomas Honkaniemi, University of Vaasa, tuomas.honkaniemi(at)uwasa.fi<\/p>\n

The working group aims to create an arena to discuss the importance of territorial governance for places. Urban and regional planning is tasked with steering spatial development and creating livable, sustainable and prosperous cities and regions. Against the background of multiple crises, planning is often seen as key discipline bringing together various policies in space and weighing competing interests in complex environments. Yet, in practice, planning faces a number of significant challenges, including the downsizing of the public sector, the growing influence of sectoral policies relative to planning, potential legitimacy deficits through lack of citizen involvement and democracy in planning, as well as the lack of tools to deal with rapidly changing, complex and uncertain situations. Related to this, strengthening resilience, crisis preparedness, and the consideration of uncertainty are essential elements in the development and practice of planning.<\/p>\n

In this working group, we aim to discuss how planning (and related disciplines) contributes to shape places, but also how the context, knowledge and actors in specific places reshape planning practices.<\/p>\n

We are particularly interested in issues such as:<\/p>\n

New planning spaces and arrangements that transcend administrative boundaries and statutory planning instruments<\/p>\n

Agency of individuals and importance of structural factors in the context of planning, and how these relate to each other<\/p>\n

Traveling of planning ideas and concepts, and how these are adapted\/adopted in specific places and contexts<\/p>\n

Place-based approaches to territorial governance and the role of local specificities in shaping planning practices<\/p>\n

Participation in planning, especially how inclusion and democratic legitimacy are negotiated across scales<\/p>\n

Tools and approaches in planning to meet complexity, change and uncertainty and foster resilience<\/p>\n

Also other themes related to spatial planning and territorial governance are welcome!<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

5. Tieto, tiet\u00e4minen ja data alueiden murroksessa: kuinka tieto alueista ja alueilla muokkaa aluekehityst\u00e4 ja alueiden turvallisuutta<\/strong> (FI\/ENG)<\/p>\n

Johanna Kalliokoski, Vaasan yliopisto, johanna.kalliokoski(at)uwasa.fi
\nAntti M\u00e4enp\u00e4\u00e4, Vaasan yliopisto, antti.maenpaa(at)uwasa.fi
\nVille-Pekka Niskanen, Vaasan yliopisto, ville-pekka.niskanen(at)uwasa.fi
\nHelka Kalliom\u00e4ki, Vaasan yliopisto, helka.kalliomaki(at)uwasa.fi<\/p>\n

Tieto on alueiden kehitt\u00e4misen ytimess\u00e4. Sit\u00e4 tarvitaan muun muassa maank\u00e4yt\u00f6n suunnitteluun, alueiden kilpailukyvyn kehitt\u00e4miseen sek\u00e4 tulevaisuuden visioiden toimeenpanoon. Tietoa ja dataa on nyky-yhteiskunnassa saatavilla runsaasti: alueisiin liittyen on saatavilla esimerkiksi tilastotietoa, paikkatietoa ja satelliittien tuottamaa kuvantamismateriaalia. Tieto ei kuitenkaan rajoitu ainoastaan maantieteelliseen tai taloudelliseen tietoon alueista. My\u00f6s asukas- ja paikallistieto muodostavat oman ainutlaatuisen tietol\u00e4hteens\u00e4, jota voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 asukkaiden tarpeita vastaavassa kehitt\u00e4misess\u00e4. Erilaista tietoa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n alueilla demokraattisen keskustelun ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon mahdollistajana. Oikeanlaisen ja oikea-aikaisen tiedon rooli onkin kehittynyt merkitt\u00e4v\u00e4ksi yhteiskunnan eri osa-alueilla.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi tiedolla on my\u00f6s materiaalinen ulottuvuus, joka konkretisoituu paikallisesti esimerkiksi datakeskusten infrastruktuurina sek\u00e4 siihen liittyvin\u00e4 energiainvestointeina.<\/p>\n

Tietoon ja sen rooliin liittyy kuitenkin mahdollisuuksien lis\u00e4ksi my\u00f6s haasteita. Demokratiassa tietoon kytkeytyy monenlaisia intressej\u00e4, mink\u00e4 vuoksi paikallisesti ja alueellisesti relevantti tieto voi v\u00e4\u00e4risty\u00e4 tahallisesti tai tahattomasti osana julkista keskustelua. Alueellisten ja paikallisten toimijoiden sek\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6iden suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 asettaa haasteita paitsi turvallisuussensitiivisen tiedon jakamiselle keskushallinnon ja paikallishallinnon v\u00e4lill\u00e4, my\u00f6s paikallisen ja kansallisen tason tilannetietoisuudelle. Tiedon avoimuuden ja luottamuksellisuuden v\u00e4linen tasapainoilu voi aiheuttaa j\u00e4nnitteit\u00e4 alueiden toimijoille ja niiden v\u00e4lille. Datakeskuksissa materialisoituva tieto tuo esiin my\u00f6s kysymyksi\u00e4 kriittisen infrastruktuurin ja tiedon kansainv\u00e4lisest\u00e4 omistuksesta, mutta paikallisesta sijoittumisesta.<\/p>\n

Ty\u00f6ryhm\u00e4n esitysten teemat voivat k\u00e4sitell\u00e4 tietoa ja dataa maantieteen ja aluekehityksen kontekstissa laajasti ja monitieteisesti. Esitykset voivat tarkastella esimerkiksi teollisuuspolitiikkaa (esim. klusterit ja tiedon kulku ekosysteemeiss\u00e4), alueellista suunnittelua ja hallintaa, paikallisesti ja alueilla esiintyv\u00e4\u00e4 disinformaatiota, alueiden v\u00e4list\u00e4 kilpailua ja yhteisty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 siihen liittyv\u00e4\u00e4 tietoon perustuvaa ennakointia, paikkatiedon ajankohtaisia sovelluksia, tiedon roolia alueellisessa kriisinkest\u00e4vyydess\u00e4 ja resilienssiss\u00e4, demokratiaa ja polarisaatiota, tai datatalouden paikallisia ja alueellisia vaikutuksia. Keskeisi\u00e4 kysymyksi\u00e4 voivat olla muun muassa:<\/p>\n

Kuinka alueelliset ja kansalliset tietoon ja dataan liittyv\u00e4t tavoitteet t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan tai kilpailevat kesken\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

Kuinka tietoa jaetaan eri toimijoiden ja hallinnon tasojen v\u00e4lill\u00e4, ja mit\u00e4 esteit\u00e4 tai ajureita tiedonjakoon liittyy?<\/p>\n

Kuinka eri tiedon tyyppej\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n osana paikallista ja alueellista hallintaa?<\/p>\n

Kuinka polarisaatio, misinformaatio ja disinformaatio muokkaavat paikallisia ja alueellisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosesseja ja demokratiaa?<\/p>\n

Miten tietotalous n\u00e4kyy ja vaikuttaa alueilla? Millaisia uusia tarpeita se luo?<\/p>\n

Miten tieto, teknologia ja turvallisuus kytkeytyv\u00e4t toisiinsa alueilla (esim. kaksik\u00e4ytt\u00f6teknologiat)?<\/p>\n

Ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 sovelletaan joustavaa kielipolitiikkaa: ehdotuksia voi l\u00e4hett\u00e4\u00e4 sek\u00e4 suomeksi ett\u00e4 englanniksi.<\/p>\n

5. Knowledge, Knowing and Data in Regional Transformation: How Knowledge About and Within Regions Shapes Regional Development and Security<\/strong><\/p>\n

Knowledge lies at the core of regional development. It is needed, for example, for land-use planning, enhancing regional competitiveness, and implementing future visions. In contemporary society, a vast amount of knowledge and data is available: in relation to regions, this includes statistical data, geospatial data, and satellite imagery, among others. However, knowledge is not limited to geographical or economic information about regions. Resident and local knowledge also constitute a unique source of place-based knowledge that can be utilized in development processes addressing the needs of local communities. Various forms of knowledge are used to enable democratic discussion and decision-making at the regional level. The role of relevant and timely knowledge has consequently become increasingly significant across different sectors of society.<\/p>\n

In addition, knowledge has a material dimension that becomes locally visible, for example, in data center infrastructures and related energy investments.<\/p>\n

In addition to opportunities, knowledge and its role are also associated with challenges. In democratic contexts, knowledge is linked to a variety of interests, which may lead to the distortion of locally and regionally relevant information, whether intentionally or unintentionally, as part of public debate. The large number of regional and local actors and decision-makers creates challenges not only for the sharing of security-sensitive information between central and local government, but also for situational awareness between local and national levels. Balancing openness and confidentiality of information may generate tensions for and among different actors within regions.<\/p>\n

Information that materializes in information-related infrastructure also introduces questions about the international ownership and local placement of critical infrastructure.<\/p>\n

This working group welcomes presentations that address knowledge and data in the context of geography and regional development in a broad and multidisciplinary manner. Contributions may, for example, examine questions related to industrial policy (e.g. clusters and knowledge flows within ecosystems), regional planning and governance, misinformation and disinformation at local and regional levels, interregional competition and cooperation and related knowledge-based foresight, current applications of geospatial data, the role of knowledge in regional crisis resilience, as well as democracy and polarization, or the local and regional effects of data economy. Key questions include, but are not limited to:<\/p>\n

How do regional and national objectives related to knowledge and data complement each other or come into competition or conflict?<\/p>\n

How is knowledge shared between different actors and levels of governance, and what barriers or drivers shape these processes?<\/p>\n

How are different types of knowledge used in local and regional governance?<\/p>\n

How do polarization, misinformation and disinformation shape local and regional decision-making processes and democracy?<\/p>\n

How does the knowledge economy manifest at the regional level, and what new needs does it create?<\/p>\n

How are knowledge, technology and security interconnected at the regional level (e.g. dual-use technologies)?<\/p>\n

This working group applies a flexible language policy: proposals may be submitted in either Finnish or English.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

6. Geographies of innovations and new technologies<\/strong> (FI\/ENG)<\/p>\n

Johanna Hautala (UTU), johanna.hautala(at)utu.fi
\nRoosa Wingstr\u00f6m (UWASA), roosa.wingstrom(at)uwasa.fi<\/p>\n

This session collects together researchers interested in new technologies in relation to innovations, knowledge creation, entrepreneurship and creativity. The session aims to spark dialogue across different perspectives regarding how new technologies are transforming human practices, spatial relations, and innovation processes. Contributions may be theoretical, empirical, or methodological. Presentations are welcome in Finnish or English.<\/p>\n

We look forward to your participation!<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

7. Veden voima \u2013 Luonnon prosesseista yhteiskunnallisiin merkityksiin<\/strong> (FI\/ENG)<\/p>\n

Bl\u00e5field, Linnea Univeristy of Turku, linnea.m.blafield(at)utu.fi
\nKorkiakoski Karoliina, karoliina.a.korkiakoski(at)utu.fi
\nHannula Mandi, mandi.s.hannula(at)utu.fi<\/p>\n

Vesi on yksi maapallon keskeisimmist\u00e4 elementeist\u00e4. Se on voimakas ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 muovaava tekij\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4n edellytys, mutta samalla my\u00f6s syv\u00e4sti sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja poliittinen ilmi\u00f6. Vesi yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ekosysteemej\u00e4, muokkaa maisemia ja vaikuttaa ihmisten ja eli\u00f6iden elinymp\u00e4rist\u00f6ihin, mutta vesist\u00f6t ovat my\u00f6s paikkoja, joissa ihmisen toiminta, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko, arvot ja kokemukset kietoutuvat toisiinsa. T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 tarkastellaan vett\u00e4 ja vesist\u00f6j\u00e4 laaja-alaisesti luonnonvarana, yhteiskunnallisena ilmi\u00f6n\u00e4 sek\u00e4 paikkoina ja ymp\u00e4rist\u00f6in\u00e4, joissa luonnon ja yhteiskunnan v\u00e4liset suhteet tulevat n\u00e4kyviksi.<\/p>\n

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, kasvavat resurssipaineet ja yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat vesist\u00f6ihin ja niiden merkityksiin eri tavoin eri puolilla maailmaa. Vesist\u00f6jen hydrologiset prosessit, kuten virtausdynamiikka, veden saatavuus, j\u00e4\u00e4- ja lumipeitteen muutokset sek\u00e4 sedimenttidynamiikka, kytkeytyv\u00e4t suoraan ekosysteemien toimintaan ja ihmisten sek\u00e4 muiden eli\u00f6iden elinoloihin. Samalla vesi liittyy kysymyksiin vallasta, hallinnasta, oikeudenmukaisuudesta, elinkeinoista, kulttuurisista merkityksist\u00e4 ja paikallisesta tiet\u00e4myksest\u00e4.<\/p>\n

Ty\u00f6ryhm\u00e4 kutsuu esityksi\u00e4, joissa vesi ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n laajana maantieteellisen\u00e4 tutkimuskohteena. Tarkastelun kohteena voivat olla esimerkiksi jokien, j\u00e4rvien, rannikkoalueiden ja pohjavesien luonnonprosessit, vesist\u00f6jen muutokset eri aikaskaaloilla, veden ja yhteiskunnan v\u00e4liset suhteet, vesivarojen hallinta, vesist\u00f6ihin liittyv\u00e4t konfliktit ja yhteisty\u00f6, paikalliset kokemukset sek\u00e4 veden rooli identiteetin ja paikan rakentumisessa.<\/p>\n

Erityisesti toivotamme tervetulleiksi monitieteiset ja paikkaperustaiset n\u00e4k\u00f6kulmat, jotka yhdist\u00e4v\u00e4t luonnon ja yhteiskunnan prosesseja. Vesi tarjoaa ainutlaatuisen n\u00e4k\u00f6kulman monikriisien tarkasteluun, sill\u00e4 se yhdist\u00e4\u00e4 globaalit muutokset paikallisiin kokemuksiin ja tekee n\u00e4kyv\u00e4ksi ymp\u00e4rist\u00f6n, ihmisten ja yhteiskuntien keskin\u00e4isriippuvuuden.<\/p>\n

7. The Power of Water \u2013 From Natural Processes to Societal Meanings<\/strong><\/p>\n

Water is one of the Earth’s most essential elements. It\u2019s a powerful force shaping the environment and a prerequisite for life, but at the same time, it\u2019s deeply social, cultural, economic, and political. Water supports ecosystems, shapes landscapes, and affects the habitats of humans and other living beings. At the same time, water bodies are places where human activity, decision-making, values, and experiences intersect. In this working group, we look at water and water bodies broadly\u2014as a natural resource, a social phenomenon, and as places and environments where the relationships between nature and society become visible.<\/p>\n

Climate change, declining biodiversity, growing resource pressures, and social changes affect water bodies and their significance in different ways around the world. Hydrological processes in water bodies, such as flow dynamics, water availability, changes in ice and snow cover, and sediment dynamics, are directly linked to the functioning of ecosystems and the living conditions of people and other organisms. At the same time, water is connected to issues of power, governance, justice, livelihoods, cultural meanings, and local knowledge.<\/p>\n

The working group invites submissions that view water as a broad geographical research topic. The focus can be, for example, on the natural processes of rivers, lakes, coastal areas, and groundwater, changes in water bodies over different time scales, the relationships between water and society, water resource management, conflicts and cooperation related to water bodies, local experiences, and the role of water in shaping identity and place.<\/p>\n

We especially welcome multidisciplinary and place-based perspectives that combine natural and social processes. Water offers a unique perspective on examining multiple crises, as it links global changes to local experiences and makes the interdependence of the environment, people, and societies visible.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

8. Vihre\u00e4n siirtym\u00e4n paikkaperustaisuus<\/strong> (FI\/ENG)<\/p>\n

Ilkka Luoto, University of Vaasa, ilkka.luoto(at)uwasa.fi
\nHannu Linkola, University of Turku, hannu.linkola(at)utu.fi
\nTiina Pitk\u00e4nen, University of Vaasa, tiina.pitkanen(at)uwasa.fi<\/p>\n

Kest\u00e4v\u00e4 talous perustuu luonnonvarojen vastuulliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, v\u00e4h\u00e4hiilisyyteen, kiertotalouteen sek\u00e4 luonnon monimuotoisuutta edist\u00e4viin ratkaisuihin. Suomi on sitoutunut edist\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 tavoitteita osana kansainv\u00e4lisi\u00e4 sopimuksia ja Euroopan unionin linjauksia. Tuuli- ja aurinkovoimapuistoja, s\u00e4hk\u00f6n siirtolinjoja ja s\u00e4hk\u00f6varastoja kehitet\u00e4\u00e4n, suunnitellaan ja luvitetaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 enn\u00e4tysvauhtia. Hankkeita perustellaan aluetalouksia edist\u00e4vin\u00e4 teollisina ekosysteemein\u00e4, jotka perustuvat v\u00e4h\u00e4hiilisyyteen sek\u00e4 energiaomavaraisuuteen.<\/p>\n

Niin sanotun \u2019vihre\u00e4n siirtym\u00e4n\u2019 teknologiat n\u00e4kyv\u00e4t aluekehitt\u00e4misess\u00e4 ja maisemassa. Uhkana on muun muassa maank\u00e4yt\u00f6n pirstoutuminen, joka vaikuttaa ekologisiin kokonaisuuksiin, kuten my\u00f6s tuotannollisiin ja harrastuksellisiin toimintaedellytyksiin. Alueiden sosiaalisen p\u00e4\u00e4oman suhteistot sek\u00e4 aluekehitt\u00e4misen verkostot muodostuvat yh\u00e4 useammin ylipaikallisten toimijoiden luomien ansaintamahdollisuuksien perusteella. Kaavoitusmonopolin omaavat kunnat (my\u00f6s maakunnat) ovat avainasemassa ei vain paikallisen elinvoiman perustana, mutta my\u00f6s geopoliittisen vaikuttamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Energiaomavaraisuus voi yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 huoltovarmuutta, mutta toisaalta riippuvuutta alueen ulkoa tulevista teknologioista ja osaamisesta.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n ovat tervetulleita laajasti ottaen esitykset, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t esimerkiksi datakeskuksia, puhdasta energiasiirtym\u00e4\u00e4, oikeutta maisemaan, vetytaloutta tai muita paikkaperustaisesti tulkittavissa olevia vihre\u00e4\u00e4n siirtym\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia. Esityksien n\u00e4k\u00f6kulmat voivat olla monitieteisi\u00e4, maantieteellisi\u00e4, hallintotieteellisi\u00e4, aluetieteellisi\u00e4, taloustieteellisi\u00e4 tai vaikkapa sosiologisia.<\/p>\n

8. Place-Based perspectives on the green transition<\/strong><\/p>\n

A sustainable economy is founded on the responsible use of natural resources, low-carbon development, the circular economy, and solutions that promote biodiversity. Finland is committed to advancing these objectives as part of international agreements and European Union policies. Wind and solar power parks, electricity transmission lines, and energy storage facilities are currently being developed, planned, and permitted at a record pace. These projects are often justified as industrial ecosystems that promote regional economies while being based on low-carbon energy production and energy self-sufficiency.<\/p>\n

The technologies associated with the so-called \u2018green transition\u2019 are increasingly visible in regional development and in the landscape. One concern is the fragmentation of land use, which affects ecological systems as well as the conditions for productive and recreational activities. Social capital and regional development networks are increasingly shaped by economic opportunities created by actors operating beyond the local scale. Municipalities (also regional councils), which hold authority over local land-use planning, occupy a key position not only in sustaining local vitality but also from a geopolitical perspective. While energy self-sufficiency may enhance security of supply, it can also increase dependence on technologies and expertise originating from outside the region.<\/p>\n

This working group welcomes a broad range of presentations addressing, for example, data centres, the clean energy transition, the right to landscape, the hydrogen economy, or other place-based perspectives related to the green transition. Contributions may draw on interdisciplinary, geography, public administration, regional studies, economic, sociological, or other relevant perspectives.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

9. Arvokkaat vai arvottomat? \u2013 Maat, kiinteist\u00f6t ja asukkaat<\/strong> (FI\/ENG)<\/p>\n

Eija Meril\u00e4inen, University of Vaasa, eijamerilainen(at)fastmail.com
\nSalla Jokela, Tampere University, salla.e.jokela(at)tuni.fi
\nMarkus Laine, Tampere University, markus.laine(at)tuni.fi<\/p>\n

Maan arvon ja kiinteist\u00f6omaisuuden eriarvoistuva kehitys muovaa kaupunkitiloja kunnissa ja kuntien v\u00e4lill\u00e4. Suurissa kaupungeissa paikallishallinto, kaupunkikehitt\u00e4j\u00e4t, yritykset ja muut julkishallinnolliset toimijat kehitt\u00e4v\u00e4t usein yhdess\u00e4 kasvuun t\u00e4ht\u00e4\u00e4vi\u00e4 kaupunkitilan kehitysprojekteja (Logan & Molotch, 2007). Tavoitteena on usein houkutella kaupunkiin lis\u00e4\u00e4 resursseja, kuten p\u00e4\u00e4omia, hyv\u00f6tuloisia asukkaita ja turisteja, luomalla vetovoimaisia visioita ja tehostamalla maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4 puolestaan nostaa sek\u00e4 maanarvoa, ett\u00e4 sille rakennettua kiinteist\u00f6omaisuutta, joista asuinrakennukset muodostavat suuren osan. Kasvavat omaisuusarvot (asset) ruokkivat monikansallisen finanssip\u00e4\u00e4oman kiinnostusta. Dynamiikasta hy\u00f6tyv\u00e4t investoijat ja asuntonsa omistavat asukkaat, mutta kehitys haastaa kaupunkitilojen inklusiivisuuden ja asumisen kohtuuhintaisuuden (affordability) (Aalbers, 2015).<\/p>\n

Kaupunkikehityksen nykydynamiikka jakaa kaupunkeja voittajiin ja h\u00e4vi\u00e4jiin, mutta kaupungit voivat reagoida olosuhteisiin erilaisilla strategioilla. Muuttuvien talousn\u00e4kymien keskell\u00e4 paikallishallinnot pyrkiv\u00e4t uusimaan kaupunkitiloja ja luomaan kasvua tai soveltamaan \u00e4lyk\u00e4\u00e4n supistumisen strategiaa hyvin erilaisilla keinoilla ja edellytyksill\u00e4, kohoavan maan arvon tai \u201carvottoman\u201d maan l\u00e4ht\u00f6kohdista.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ty\u00f6paja tarkastelee miten maan arvoa, kiinteist\u00f6j\u00e4 ja asukkaita arvotetaan, millaisia keinovalikoimia ja strategioita kaupungit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t keskin\u00e4isess\u00e4 kilpailussa ja miten alueellisesti eriytyv\u00e4t kehityskulut vaikuttavat kaupunkien toimintamahdollisuuksiin. Ty\u00f6paja keskittyy erityisesti Pohjoismaiseen kontekstiin ja on ensisijaisesti suomenkielinen. Esityksesi voi k\u00e4sitell\u00e4 esimerkiksi seuraavia aiheita:<\/p>\n

Maan ja kiinteist\u00f6jen arvonnousun (assetization) keinovalikoima kaupungeissa<\/p>\n

Maan ja omaisuuden arvo \u201ckutistuvilla\u201d ja kasvavilla alueilla<\/p>\n

Asumisen kohtuuhintaisuus sek\u00e4 kaupunkitilojen saavutettavuus ja inklusiivisuus<\/p>\n

K\u00e4ytt\u00f6- ja vaihtoarvojen j\u00e4nnitteet kaupunkitiloissa<\/p>\n

Investointien kohdentuminen ja kaupunkien sosio-spatiaalinen eriytyminen<\/p>\n

Asukkaiden suhtautuminen kasvuhakuiseen kaupunkikehitykseen tai \u00e4lykk\u00e4\u00e4n supistumisen strategioihin<\/p>\n

Kaupunkien seudullistumisen ja muiden valtiollisten strategioiden vaikutukset maan arvon eriytymiseen ja asuntotuotantoon<\/p>\n

Additional note in English: This session continues the debate from the English-language session entitled \u201c(De)Valuing land: Speculation, Housing and Residents\u201d at the Nordic Geographers Meeting, this time with an emphasis on the Nordic context and in Finnish. Contributions in English are also welcome, but, for the reasons above, the main language of the session is Finnish.<\/p>\n

Viitteet:<\/p>\n

Aalbers, M. B. (2015). The great moderation, the great excess and the global housing crisis. International Journal of Housing Policy, 15(1), 43-60.
\nLogan, J. R., & Molotch, H. (2007). Urban fortunes: The political economy of place, with a new preface. University of California Press.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

10. City-university collaboration models for urban sustainability and transformation<\/strong> (ENG)<\/p>\n

Sampo Ruoppila, Professor of Practice in urban research collaboration, University of Vaasa, sampo.ruoppila(at)uwasa.fi<\/p>\n

There is a growing need for more systematic collaboration between academic institutions and cities, if they are to reach their climate goals and accelerate transformative change. Building trust between policymakers and scientists, navigating competing institutional logics, securing funding, and finding incentives for long-term collaboration remain challenges in cities of all sizes. City-university partnerships and other collaboration models are increasingly numerous and diverse, often characterized by deep cross-institutional learning and mission alignment, yet there is still limited evidence on how such models are successfully developed, managed, and implemented.<\/p>\n

This working group brings together researchers, practitioners, policymakers, and planners to discuss models of city-university research collaboration. Structured as a peer-learning session, it welcomes both research-based and practice-based contributions on models of collaboration that are already operating or still being developed. We encourage participants to share empirical findings and practical insights, and to reflect on lessons learned and obstacles faced in developing and implementing such models.<\/p>\n

We are interested in case examples of city-university collaboration models \u2014 whether already established or under development \u2014 and especially invite you to join if you can contribute on the following themes:<\/p>\n

Management, coordination, and funding<\/p>\n

Future-oriented collaboration models and strategic foresight<\/p>\n

Novel approaches to knowledge brokering and science communication<\/p>\n

Facilitating science-policy dialogues<\/p>\n

The applied use of AI<\/p>\n

Monitoring and evaluation<\/p>\n

The session will be supported by Professor Louise Kempton (Newcastle University), who will give a plenary presentation on university-city\/region collaboration at Geography Days. Louise will join the working group as a discussant, offering constructive feedback on the presentations from a comparative, international perspective.<\/p>\n

Abstracts of max. 300 words are welcomed. In your abstract we kindly ask you to briefly describe the model\/partnership you have been working with, your position in it, and from which perspective you would like to discuss it. As the session includes an international discussant, the working group will be hosted entirely in English, and abstracts should also be submitted in English.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

11. Ajankohtaiset teemat maantieteess\u00e4<\/strong> (FI\/ENG)<\/p>\n

mtp2026(at)uwasa.fi, pj. ilmoitetaan my\u00f6hemmin.<\/p>\n

Maantieteen tutkimuksen keski\u00f6ss\u00e4 on monia juuri nyt ajankohtaisia teemoja kuten alueellinen resilienssi, energian maantiede, ilmastonmuutos, hiipuvat tai nousevat paikallisuudet, geopolitiikan kasvava merkitys, kest\u00e4v\u00e4t kaupungit ja maaseudut, alueellinen eriarvoisuus sek\u00e4 teko\u00e4lyn merkitys tutkimuksessa (GeoAI). Edell\u00e4 luetellut teemat vain esimerkkein\u00e4 mainiten. T\u00e4h\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n voit ehdottaa mit\u00e4 tahansa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 t\u00e4rke\u00e4ksi kokemaasi aihetta maantieteen ja aluetieteen aloilta.<\/p>\n

11. Contemporary Issues in Geography<\/strong><\/p>\n

mtp2026(at)uwasa.fi, session chair to be announced later.<\/p>\n

Geographical research is currently focused on a wide range of pressing issues, including regional resilience, the geography of energy, climate change, fading or rising localities, the growing significance of geopolitics, sustainable cities and rural areas, regional inequalities, and the role of artificial intelligence in research (GeoAI). The themes listed above are intended merely as examples. This session welcomes proposals on any topic that participants consider particularly important or timely within the fields of geography and regional studies.<\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00e4het\u00e4 esityksesi tiivistelm\u00e4 (max 300 sanaa) suoraan ty\u00f6ryhmien vet\u00e4jille viimeist\u00e4\u00e4n 30.9. menness\u00e4. Saat ilmoituksen tiivistelm\u00e4n hyv\u00e4ksymisest\u00e4 5.10. menness\u00e4. Alla ty\u00f6ryhm\u00e4t kuvauksineen ja yhteystietoineen. Please send the abstract of your presentation (maximum 300 words) directly to the workshop conveners no later than September 30th. You will be notified of the acceptance of your abstract by October […]<\/p>\n","protected":false},"author":25,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-65","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/mtp2026\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/65"}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/mtp2026\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/mtp2026\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/mtp2026\/wp-json\/wp\/v2\/users\/25"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/mtp2026\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=65"}],"version-history":[{"count":25,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/mtp2026\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/65\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":182,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/mtp2026\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/65\/revisions\/182"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/mtp2026\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=65"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}