Työryhmän vetäjät: Tutkimuspäällikkö, VTT Minttu Tikka, THL; Tutkijatohtori, HTT, Kätilö (YAMK), Aino Rantamäki, Vaasan yliopisto; Vuorovaikutusvastaava (DECA-konsortio), VTT Minna Horowitz, Helsingin yliopisto; Yliopistotutkija, YTT, Reeta Pöyhtäri, Tampereen yliopisto

Informaatioresilienssillä tarkoitetaan yhteiskunnan ja sen toimijoiden valmiutta kohdata ja kykyä torjua informaatiohäiriöitä – eli tahallisesti tai tahattomasti tuotettua ja levitettyä virheellistä informaatiota. Se on kyvykkyyttä kerätä ja kehittää hyödyllistä ja totuudenmukaista tietoa sekä torjua harhaanjohtavaa ja haitallista informaatiota.

Informaatioresilienssi on koetuksella epävakaina aikoina. Se rakentuu luotettavien yhteiskunnallisten järjestelmien ja rakenteiden turvaamisesta, luottamusta herättävien tiedon instituutioiden tukemisesta sekä kansalaisten luottamuksen, osallisuuden ja toimijuuden vahvistamisesta. Media- ja informaatiolukutaidon rooli on keskeinen ihmisten kyvyssä tunnistaa luotettavia lähteitä. Informaatioresilienssin ytimessä on toimijoiden välinen vuorovaikutus sekä luottamuksen rakentaminen ja ylläpitäminen.

Työryhmä kytkeytyy päivien teemaan säilyttämisen ja muutoksen tematiikan kautta. Resilienssi on tasapainottelua ydintoimintojen ylläpitämisen sekä uudistumisen ja oppimisen välillä. Tiedon välittämisen tavoilla voidaan sekä luoda vakautta ja turvallisuutta että haastaa ja tarkastella kriittisesti vallitsevia rakenteita. Informaatioresilienssi kytkeytyy siten tiedon legitimointiin, sosiaalisiin yhteyksiin ja epävarmuuden sietämiseen.

Työryhmässä tarkastellaan yhteiskunnan informaatioresilienssiä niin yhteiskunnan rakenteiden, tietoa tuottavien ja välittävien instituutioiden kuin kansalaisten toiminnan, osaamisen ja kriittisen lukutaidon näkökulmista. Työryhmässä pohditaan muun muassa millaiset rakenteet, tekijät, tunteet tai käytänteet tukevat, vahvistavat tai heikentävät informaatioresilienssiä. Samalla huomioidaan myös se, että resilienssi on käsitteenä ja ilmiönä moniulotteinen ja vaikeasti määriteltävä, minkä vuoksi aihetta on tarpeen tarkastella myös kriittisesti.

Työryhmä kutsuu empiirisiä, metodologisia, käsitteellisiä, teoreettisia ja kriittisiä esityksiä, jotka tarkastelevat informaatioresilienssiä eri näkökulmista. Työryhmä on kaksikielinen ja esitykset voivat olla sekä suomeksi että englanniksi. Mahdollisia aiheita ovat esimerkiksi:

• Mediajärjestelmän rooli ja haasteet
• Kansalaisten (digitaalinen) media- ja informaatiolukutaito ja osallisuus
• Journalistiset käytänteet
• Strateginen viestintä
• Alustoitumisen, dataistumisen ja tekoälyteknologioiden vaikutukset informaatioresilienssiin
• Institutionaalinen luottamus ja sen rakentaminen
• Kokonaisuusturvallisuus ja kansainväliset suositukset (esim. YK:n ja OECD:n 2024 information integrity -periaatteet ja suositukset)
• Dis- ja misinformaation torjunta yhteiskunnallisena tehtävänä
• Informaatioresilienssin mittaaminen ja indikaattorit
• Informaatioresilienssin käsitteellinen analyysi, esim. resilienssin suhde informaatiointegriteetin käsitteeseen
• Tunteiden (esim. pelko ja toivo) rooli informaatioresilienssin rakentamisessa tai heikentämisessä