Työryhmän vetäjät: Professori Juha Herkman, Helsingin yliopisto & tutkijatohtori, VTT Jon Järviniemi, Helsingin yliopisto

Tällä vuosituhannella on puhuttu paljon yhteiskunnallisen polarisaation lisääntymisestä. Polarisaatiolla voidaan tarkoittaa monia eri asioita, kuten tuloerojen kasvua tai yhteiskunnallisen hyvinvoinnin tai poliittisten ideologioiden eriytymistä. Affektiivisella polarisaatiolla viitataan siihen, että kilpailevat poliittiset toimijat aletaan nähdä poliittisissa puolueissa ja niiden kannattajakunnissa vihollisina.

Tutkimus on osoittanut, että myös Pohjoismaissa ja Suomessa affektiivinen polarisaatio on lisääntynyt 2010–2020-luvuilla. Ilmiötä on selitetty sekä populististen toimijoiden menestymisellä puoluekentällä että sosiaalisen median leviämisellä. Poliittinen viestintä on muuttunut selvästi aiempaa provosoivammaksi, ja siihen liitetään nykyään vihapuheen, disinformaation ja maalittamisen kaltaisia kielteisiä keinoja.

Yksi edellä mainittuja painotuksia selittävä tekijä on se, että populismi ja sosiaalinen media tukevat ryhmäidentiteettien rakentamista vahvojen ja tunteenomaisten me–muut-vastakkainasettelujen kautta. Näissä vastakkainasetteluissa vedotaan usein perinteisiin ja juuriin, joihin identiteetit ankkuroidaan. Juuret voivat liittyä esimerkiksi kansallisuuteen, etnisyyteen, sukupuoleen, yhteiskuntaluokkaan, kieleen tai uskontoon.

Työryhmään voi tarjota tutkimuksia, jotka lähestyvät poliittista viestintää polarisoivien käytäntöjen näkökulmasta. Tervetulleita ovat kaikenlaiset poliittiseen viestintään liittyvät analyysit, joissa tutkitaan vaikkapa poliittisten puolueiden, kansalaisjärjestöjen tai tavallisten kansalaisten viestintää. Myös uutismediaan liittyvät poliittisen viestinnän tutkimukset sopivat ryhmään. Tutkimuksen tulisi kuitenkin tarkastella jollakin tavoin viestinnän kytkeytymistä identiteettien rakentamiseen ja erontekoon.

Työryhmän työskentelykieli on suomi, mutta siihen voi tarjota esityksiä myös ruotsiksi tai englanniksi.