Yhteis\u00f6jen ja asuinalueiden kehitt\u00e4minen vaatii moniulotteisia ja innovatiivisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, sill\u00e4 tyypillisesti tutkittavat alueet k\u00e4rsiv\u00e4t monimutkaisista sosiaalisista ongelmista. Kirjallisuus suosittelee esimerkiksi yhteiskehitt\u00e4mist\u00e4 t\u00e4llaisten alueiden kehitt\u00e4misen tueksi, ja yhteiskehitt\u00e4misen suunnittelu onkin t\u00e4rke\u00e4 osa prosessia. (Vanleene&Verschuere 2018, 199)<\/p>\n
Yhteiskehitt\u00e4minen on kattotermi erilaisille palveluiden tai organisaatioiden kehitt\u00e4misen tavoille, jotka perustuvat mahdollisimman laajan asianomaisten joukon osallistamiseen. Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 asuinalueiden yhteiskehitt\u00e4misess\u00e4 on asukkaiden osallistaminen ja \u00e4\u00e4neen p\u00e4\u00e4st\u00e4minen. Erilaiset innovatiiviset menetelm\u00e4t ovat keskeisi\u00e4 yhteiskehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n
Yhteiskehitt\u00e4mist\u00e4 voidaan tehd\u00e4 mm. ty\u00f6pajoissa, \u201dliving labeissa\u201d eli tosiel\u00e4m\u00e4\u00e4 simuloivissa tilanteissa ja tiloissa, erilaisten pelillisten ty\u00f6kalujen avulla tai jopa palveluntuotannon tilanteessa, jossa asiakas ja palveluntarjoaja ovat vuorovaikutuksessa kesken\u00e4\u00e4n. Yhteiskehitt\u00e4misen tyypillisin\u00e4 elementtein\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4, luottamusta, riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tiedon saannin mahdollisuutta ja vastuullisuutta. Ne ovat my\u00f6s toimintaperiaatteita, joihin modernit organisaatiot nykyisin pyrkiv\u00e4t.<\/p>\n
L\u00e4hi\u00f6-Innossa yhteiskehitt\u00e4minen sidottiin hankkeen toteutuksen tavoitteisiin: Community Urban Planning Labit, eli CUPLit, k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t koronan aikana virtuaalisiksi yhteiskehitt\u00e4mistapaamisiksi, joissa tilan immersiota luotiin kuvien, johdattelevien sanojen ja karttojen avulla. Virtuaalisissa \u201claboratorioissa\u201d Olympiakorttelin ja Ristinummen asukkaat yhdess\u00e4 pohtivat \u00e4\u00e4neen, millaiset asiat heille olivat t\u00e4rkeit\u00e4 asuinalueilla, mik\u00e4 heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n oli niiss\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ja toimivaa, ja mik\u00e4 toisaalta kaipasi kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n
Tutkijat pyysiv\u00e4t asukkaita my\u00f6s pohtimaan, mitk\u00e4 ovat heid\u00e4n omat vaikutusmahdollisuutensa asuinalueiden kehitt\u00e4miseen. Aina asukkaille ei ollut itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, minne he voisivat olla yhteydess\u00e4 toiveidensa ja kehitt\u00e4misehdotustensa kanssa. Toisaalta alueilla toimii useita j\u00e4rjest\u00e4ytyneit\u00e4 tahoja, joilla on itsell\u00e4\u00e4nkin resursseja tuottaa yhteist\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Tutkijamme Hanna Heinon teksti blogissamme<\/u><\/a> pureutuu tarkemmin asukkaiden kehitysideoihin.<\/p>\n Yhteiskehitt\u00e4misen haasteena on tyypillisesti se, ettei kaikkia t\u00e4rkeit\u00e4 osapuolia tavoiteta osallistumaan yhteiskehitt\u00e4miseen. Ratkaisuna ongelmaan voisimme kuitenkin esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yhteiskehitt\u00e4minen n\u00e4ht\u00e4isiin kulttuurinmuutoksen voimavarana: organisaatioiden muokkaaminen toimimaan yhteiskehitt\u00e4misen elementtien mukaisesti voisi auttaa toimijoita tavoittamaan my\u00f6s perinteisesti syrj\u00e4ytettyj\u00e4 ryhmi\u00e4 useissa tilanteissa ja systemaattisesti, sen sijaan ett\u00e4 heid\u00e4n osallistumisensa olisi pistem\u00e4ist\u00e4 ja satunnaista, ja riippuvaista siit\u00e4 millainen kehityshanke milloinkin on meneill\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Tutkimushankkeen tiivis yhteisty\u00f6 Vaasan kaupungin ja asumistoimijoiden kuten VOASn kanssa on ollut toinen yhteiskehitt\u00e4misen muoto, jossa tutkijoiden osallistuminen strategiseen keskusteluun on tuonut mukaan toisaalta kansalaisten \u00e4\u00e4nt\u00e4, mutta my\u00f6s tutkijoiden ammattitaitoa ja syv\u00e4llist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 asuinalueiden kehitt\u00e4miseen liittyen. Yhteiskehitt\u00e4misen t\u00e4rkeimpi\u00e4 anteja onkin vuorovaikutus, se, ett\u00e4 ajatusten virtaaminen uusiin suuntiin mahdollistuu ja uutta tietoa voidaan tuottaa yhdess\u00e4 keskustellen. T\u00e4m\u00e4nkaltainen toiminta on ensimm\u00e4inen askel toimintakulttuurin muutoksessa yhteiskehitt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n suuntaan.<\/p>\n Sofi Perikangas<\/em><\/p>\n Sofi on v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Vaasan yliopistossa<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Yhteiskehitt\u00e4misen tyypillisin\u00e4 elementtein\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4, luottamusta, riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tiedon saannin mahdollisuutta ja vastuullisuutta. Ne ovat my\u00f6s toimintaperiaatteita, joihin modernit organisaatiot nykyisin pyrkiv\u00e4t. Yhteiskehitt\u00e4misen t\u00e4rkeimpi\u00e4 anteja onkin vuorovaikutus, se, ett\u00e4 ajatusten virtaaminen uusiin suuntiin mahdollistuu ja uutta tietoa voidaan tuottaa yhdess\u00e4 keskustellen.<\/p>\n","protected":false},"author":135,"featured_media":356,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[45,44,8],"class_list":["post-355","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yhteiskehittaminen","tag-innovaatiot","tag-osallisuus","tag-yhteiskehittaminen"],"acf":[],"post_meta":"Organisaatioiden muokkaaminen toimimaan yhteiskehitt\u00e4misen elementtien mukaisesti voisi auttaa toimijoita tavoittamaan my\u00f6s perinteisesti syrj\u00e4ytettyj\u00e4 ryhmi\u00e4 useissa tilanteissa ja systemaattisesti<\/h4>\n