Laajasti m\u00e4\u00e4riteltyn\u00e4 estetiikalla viitataan filosofian osa-alueeseen, joka on tekemisiss\u00e4 kauneuden luonteen, sen ilmaisemisen sek\u00e4 esteettisen kokemuksen kanssa. Estetiikka voidaan kuitenkin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 my\u00f6s laajemmin moniaistillisesti, miss\u00e4 visuaalisuus, \u00e4\u00e4net ja tuoksut yhdistyv\u00e4t yhdeksi kokemukseksi.<\/p>\n
Kaupunkitilaan liittyviss\u00e4 esteettisiss\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelyiss\u00e4 huomio kiinnittyy usein rakennusten arkkitehtuuriin. Etenkin vanhat rakennukset taidokasta k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isyytt\u00e4 pursuavine yksityiskohtineen saavat usein ylistyst\u00e4 kauneudestaan. Vaikka kauneus onkin kliseisesti sanottuna katsojan silm\u00e4ss\u00e4, voidaan siit\u00e4 mik\u00e4 on kaunista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kollektiivisia k\u00e4sityksi\u00e4.<\/p>\n
Otto-Iivari Meurmanin teos Asemakaavaoppi <\/em>vuodelta 1947 toimi l\u00e4ht\u00f6laukauksena sotien j\u00e4lkeiselle j\u00e4lleenrakennuksen ajan hajakeskitykseen perustuvalle l\u00e4hi\u00f6rakentamiselle- ja kehitykselle.<\/p>\n Aluksi l\u00e4hi\u00f6t toimivatkin esteettisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta katsoen hyvin. Esimerkiksi Helsingin Pohjois-Haaga ja Espoon Tapiola ovat viel\u00e4 pehme\u00e4mpi\u00e4 esimerkkej\u00e4 ihmisen kokoisesta 1950-luvun l\u00e4hi\u00f6rakentamisesta.<\/p>\n Suomalaisia l\u00e4hi\u00f6it\u00e4 kuvaillaan kuitenkaan harvoin etenk\u00e4\u00e4n rakennuskannan osalta kauniiksi paikoiksi. L\u00e4hi\u00f6ill\u00e4 k\u00e4vi Suomessa esteettisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta katsoen huono tuuri. Kaupungistumisen, autoistumisen ja elementtirakentamisen p\u00e4\u00e4stess\u00e4 vauhtiin 1960- ja 70-luvuilla, t\u00e4ytettiin kaupunkeja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t pellot ja mets\u00e4t nopeasti harmaan eri s\u00e4vyisill\u00e4 laatikoilla. Tehokkuus meni esteettisyyden, mutta my\u00f6s laadukkaan ja kest\u00e4v\u00e4n rakentamisen edelle.<\/p>\n L\u00e4hi\u00f6ist\u00e4 ei tullut ihmisen kokoisia fyysisesti eik\u00e4 esteettisesti. 1960- ja 70-luvuilla rakennettuihin l\u00e4hi\u00f6ihin kohdistuu tunnetusti paljon muutos- ja korjauspaineita tiivist\u00e4misen ja valitettavasti my\u00f6s purkamisen kautta.<\/p>\n Olisikin mielenkiintoista n\u00e4hd\u00e4, miten l\u00e4hi\u00f6ist\u00e4 puhuttaisiin, jos ne olisivat kehittyneet muutamia vuosikymmeni\u00e4 aikaisemmin. Olisivatko \u201dJugend-Jakom\u00e4en\u201d neli\u00f6hinnat l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 Helsingin etel\u00e4isen kantakaupungin tasoa? Miten l\u00e4hi\u00f6ist\u00e4 puhuttaisiin paikkoina osana kaupunkirakennetta, jos ne olisivat kollektiivisen k\u00e4sityksen, muistin ja mielipiteen mukaan kauniita?<\/p>\n L\u00e4hi\u00f6-Inno-hankkeen tutkimuskohteet, Ristinummi ja Olympiakortteli, ovat monella tapaa mielenkiintoinen parivaljakko. Kaupunkitilan muodostamisen, arkkitehtuurin ja sijaintinsa kautta tarkasteltuna ne ovat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toistensa t\u00e4ydelliset vastakohdat.<\/p>\n Luonnonl\u00e4heinen Ristinummi edustaa ulkoiselta olemukseltaan ja sijainniltaan keskusta-alueen ulkopuolella \u201dperinteist\u00e4\u201d suomalaista satelliittil\u00e4hi\u00f6t\u00e4. Olympiakortteli on puolestaan tiiviisti rakennettu urbaani kortteli, jolle oman leimansa antaa my\u00f6s muun kaupunkirakenteen l\u00e4heisyys, mutta etenkin sen postmodernistinen rakennustyyli.<\/p>\n Postmodernismi nousi Suomessa suosioon 1980-ja 90-luvuilla etenkin Oulun koulukunnan n\u00e4kemysten kautta. Pastellin v\u00e4riset talot lukuisine mielenkiintoisine yksityiskohtineen olivat aikansa vastaveto modernistiselle ja monotoniselle rakennusperinteelle. Ehk\u00e4 aika ei viel\u00e4 ole tarpeeksi kyps\u00e4, mutta Olympiakorttelin postmodernistisen arkkitehtuurin korostaminen saattaisi jopa olla yksi tekij\u00e4 alueen houkuttelevuuden lis\u00e4\u00e4j\u00e4n\u00e4.<\/p>\n Olisi kuitenkin hyv\u00e4, jos pystyisimme ajattelemaan asuinalueiden kauneutta laajemmin ja moniaistisemmin. Suomalaisista l\u00e4hi\u00f6ist\u00e4 usein l\u00f6ytyv\u00e4t luonto- ja mets\u00e4alueet ja rakentamisen v\u00e4ljyys tulisivatkin nostaa niille kuuluvaan arvoon. L\u00e4hi\u00f6iden tarkoituksena ei olekaan toistaa kantakaupunkien vanhojen kivitalojen muodostamaa kaupunkitilallista esteettist\u00e4 jatkumoa.<\/p>\n K\u00e4sityksemme jonkun paikan kauneudesta vaikuttaa kuitenkin laajemmin mielikuviin ja ajatuksiimme paikasta. Rakennetulla ymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 on my\u00f6s suuri merkitys siihen, miten koemme arkeamme ja el\u00e4mme siin\u00e4. Kollektiivinen paikan muisti on joskus valitettavankin pitk\u00e4 \u2013 ja meill\u00e4 ihmisill\u00e4 tuntuu olevan valitettava tapa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pois kyydist\u00e4 ne, jotka eiv\u00e4t omia aistejamme miellyt\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n \u2013 \u00ad\u00adTuomas Honkaniemi<\/em><\/p>\n Kirjoittaja on projekti- ja v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Vaasan yliopistossa<\/em><\/p>\n <\/p>\n Avainsanat: l\u00e4hi\u00f6, estetiikka, arkkitehtuuri, paikka<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Miten l\u00e4hi\u00f6ist\u00e4 puhuttaisiin paikkoina osana kaupunkirakennetta, jos ne olisivat kollektiivisen k\u00e4sityksen, muistin ja mielipiteen mukaan kauniita?<\/p>\n","protected":false},"author":135,"featured_media":265,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[19,18,4,3,1],"tags":[22,21,20,23],"class_list":["post-263","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-arkkitehtuuri","category-estetiikka","category-olympiakortteli","category-ristinummi","category-yleinen","tag-arkkitehtuuri","tag-estetiikka","tag-lahio","tag-paikka"],"acf":[],"post_meta":"