{"id":87,"date":"2023-05-02T12:58:24","date_gmt":"2023-05-02T09:58:24","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/?p=87"},"modified":"2025-01-18T13:02:02","modified_gmt":"2025-01-18T11:02:02","slug":"tieteellinen-diskurssi-ilmastopolitiikan-pohjana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/2023\/05\/02\/tieteellinen-diskurssi-ilmastopolitiikan-pohjana\/","title":{"rendered":"Tieteellinen diskurssi ilmastopolitiikan pohjana"},"content":{"rendered":"
\n
\n
\n

2.5.2023
\nMiina Kaarkoski<\/strong><\/p>\n

Hallitustenv\u00e4linen ilmastonmuutospaneeli IPCC<\/strong> julkaisi maaliskuussa 2023 yhteenvetoraportin<\/a> kuudennesta arviointiraportistaan. Raportti tuo voimakkaasti esiin, ett\u00e4 Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet voidaan saavuttaa vain v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti teht\u00e4vill\u00e4 ja voimakkailla maailmanlaajuisilla p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksill\u00e4. Muutoin globaalia kuumenemista ei voida rajata puoleentoista tai korkeinaan kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Ilmastonmuutosta hillitsev\u00e4 politiikka on jatkuvasti takamatkalla suhteessa maapallon kuumenemisen etenemiseen.<\/p>\n

Ilmastonmuutoksen kaltaisessa globaalissa ja ihmiskunnan tulevaisuutta koskevassa ongelmassa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6iden tulisi kuunnella tiedett\u00e4 tarkalla korvalla varsinkin, kun tieteen sanoma on niin painokas ja yksiselitteinen kuin se on nyt. Tieteellinen, tutkittu tieto vaatii aina aikaa kehitty\u00e4kseen ja tieteess\u00e4 saavutettu konsensus ilmi\u00f6n vakavuudesta todellakin kertoo sen vakavuudesta. Vuonna 1988 Maailman ilmatieteen j\u00e4rjest\u00f6n ja YK:n ymp\u00e4rist\u00f6ohjelman (UNEP) perustaman IPCC:n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on ollut analysoida tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta kansallisen ja kansainv\u00e4lisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon pohjaksi. Vuodesta 1990 alkaen paneeli on julkaissut lukuisia erilaisia raportteja<\/a>. N\u00e4ist\u00e4 raporteista avautuu mielenkiintoinen n\u00e4kym\u00e4 siihen, miten tieteellinen ymm\u00e4rrys ilmastonmuutoksesta on kehittynyt vuosikymmenten aikana.<\/p>\n

IPCC<\/strong> julkaisi ensimm\u00e4iset arviointiraporttinsa aivan 1990-luvun alussa. Niiss\u00e4 korostui tieteess\u00e4 vallitseva ep\u00e4varmuus siit\u00e4, johtuiko ilmakeh\u00e4n l\u00e4mpeneminen enimm\u00e4kseen luonnollisesta vaihtelusta vai ihmistoiminnasta. Tieteen valinta korostaa ep\u00e4varmuutta oli ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 siin\u00e4 suhteessa, ett\u00e4 tutkimus ja ymm\u00e4rrys aiheesta oli kehittym\u00e4ss\u00e4 eik\u00e4 konsensushenkisiss\u00e4 raporteissa kenties ollut mahdollisuutta voimakkaampaan tieteelliseen argumentaatioon. Ep\u00e4varmuutta korostavalla tieteellisell\u00e4 diskurssilla on kuitenkin ollut kauaskantoiset vaikutukset, sill\u00e4 kyseinen IPCC:n raportti oli pohjana YK:n ilmastonsuojelun puitesopimuksen<\/a> muotoilussa. Puitesopimus j\u00e4i varsin l\u00f6yh\u00e4ksi, eik\u00e4 se sis\u00e4lt\u00e4nyt m\u00e4\u00e4r\u00e4llisi\u00e4 velvoitteita. Vuonna 1995 julkaistussa IPCC:n raportissa<\/a> tuotiin esiin, ett\u00e4 dataa oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 aiempaa enemm\u00e4n ja sen perusteella tieteess\u00e4 n\u00e4htiin merkkej\u00e4 \u201djoistakin t\u00e4rkeist\u00e4 systeemisist\u00e4 muutoksista\u201d maapallon ilmakeh\u00e4ss\u00e4. T\u00e4ss\u00e4kin raportissa oli kuitenkin edelleen l\u00e4sn\u00e4 tieteellisen ymm\u00e4rryksen rajallisuutta korostava diskurssi.<\/p>\n

Tieteen ep\u00e4varmuutta ja rajallisuutta<\/strong> koskevassa <\/strong>diskurssissa<\/strong>\u00a0tapahtui muutos<\/a> 2000-luvun ensimm\u00e4isen vuosikymmenen aikana. IPCC alkoi alleviivata raporteissaan<\/a> voimakkaasti, ett\u00e4 tieteelliset n\u00e4yt\u00f6t ilmastonmuutoksesta p\u00e4\u00e4asiassa ihmistoiminnan aiheuttamina olivat selvi\u00e4. 2010-luvulla IPCC:n raporttien<\/a> diskursseissa on korostettu kiireellisyytt\u00e4 ja p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4. Tieteen sanoma on, ett\u00e4 kuumenemisen hillitsemisell\u00e4 on kiire.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon pohjautuminen tutkittuun tietoon on ylev\u00e4 tavoite, ja useissa tilanteissa sit\u00e4 tuleekin tavoitella. On kuitenkin asioita, joissa tutkittu tieto voi muodostua liian hitaasti suhteessa k\u00e4sill\u00e4 olevan ongelman kiireellisyyteen tai laajuuteen. Hallitustenv\u00e4lisen ilmastonmuutospaneelin alkuvaiheen raporit mahdollistivat sellaisen poliittisen diskurssin kansainv\u00e4lisell\u00e4 ja kansallisilla tasoilla, jossa korostui ep\u00e4varmuus k\u00e4sill\u00e4 olevasta ilmi\u00f6st\u00e4 ja sen vuoksi haluttomuus tehd\u00e4 kalliita tai sitovia p\u00e4\u00e4st\u00f6rajoitustoimia. Erityisesti populistiset puolueet ja johtajat ovat mielell\u00e4\u00e4n my\u00f6hemminkin palanneet t\u00e4llaiseen poliittiseen diskurssiin, vaikka tieteellinen tieto on jo pitk\u00e4\u00e4n osoittanut toista.<\/p>\n

Tutkitun tiedon muodostuminen vie aikaa<\/strong>, sill\u00e4 se on tieteen laadukkuuden ja luotettavuuden edellytys. Jossain tilanteissa pit\u00e4\u00e4 uskaltaa ryhty\u00e4 toimeen, vaikka tietopohjaan sis\u00e4ltyisi ep\u00e4varmuuksia.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

2.5.2023 Miina Kaarkoski Hallitustenv\u00e4linen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi maaliskuussa 2023 yhteenvetoraportin kuudennesta arviointiraportistaan. Raportti tuo voimakkaasti esiin, ett\u00e4 Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet voidaan saavuttaa vain v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti teht\u00e4vill\u00e4 ja voimakkailla maailmanlaajuisilla p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksill\u00e4. Muutoin globaalia kuumenemista ei voida rajata puoleentoista tai korkeinaan kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Ilmastonmuutosta hillitsev\u00e4 politiikka on jatkuvasti takamatkalla suhteessa maapallon kuumenemisen etenemiseen. Ilmastonmuutoksen kaltaisessa […]<\/p>\n","protected":false},"author":160,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-87","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi"],"acf":[],"post_meta":" Ville-Pekka Niskanen<\/a><\/span><\/span>Blogi<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87"}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/users\/160"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=87"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":88,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87\/revisions\/88"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=87"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=87"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=87"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}