{"id":83,"date":"2022-12-22T12:56:42","date_gmt":"2022-12-22T10:56:42","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/?p=83"},"modified":"2025-01-18T13:02:02","modified_gmt":"2025-01-18T11:02:02","slug":"tiedelehti-tuo-tieteellisen-tiedon-huoltovarmuuden-peruskallio","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/2022\/12\/22\/tiedelehti-tuo-tieteellisen-tiedon-huoltovarmuuden-peruskallio\/","title":{"rendered":"Tiedelehti \u2013 tuo tieteellisen tiedon huoltovarmuuden peruskallio"},"content":{"rendered":"
\n
\n
\n

22.12.2022
\nLeena Jukka<\/strong><\/p>\n

Rakastan tiedelehti\u00e4<\/strong> \u2013 niit\u00e4, joissa p\u00e4\u00e4toimittaja on alan tohtori ja joissa julkaistaan vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita. Tiedelehden irtonumeron painettu sivu on maailman yksinkertaisin k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4 tutkittuun tietoon: utelias ihminen tarvitsee valon lis\u00e4ksi vain sis\u00e4lukutaidon ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4.<\/p>\n

K\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4 ja itse asiassa koko tiedelehti-instituutio on muutaman sata vuotta vanha. Maailman ensimm\u00e4iset tiedelehdet perustettiin vuonna 1665. Silloin perustettiin sek\u00e4 Philosophical Transactions of the Royal Society of London ett\u00e4 ranskalainen Le journal des s\u00e7avans. Philosophical Transactions -lehte\u00e4 julkaistaan edelleen, ja se on siten maailman pitk\u00e4ik\u00e4isin tiedelehti.<\/p>\n

N\u00e4iden lehtien perustamisen my\u00f6t\u00e4 alkoi tieteellisen keskustelun kehittyminen sellaiseksi kielenk\u00e4yt\u00f6n genreksi, jona sen nykyisin tunnemme. Genrelle kehittyi oma tyyli, muoto ja normisto. Tieteellist\u00e4 keskustelua oli toki k\u00e4yty aiemminkin, mutta 1600-luvun lopulla tutkijat mielsiv\u00e4t tekev\u00e4ns\u00e4 jotain uutta verrattuna aiempaan. Yhteiskunnan ja tiedon huoltovarmuuden kannalta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 oli, etteiv\u00e4t havainnot tai l\u00f6yd\u00f6kset j\u00e4\u00e4neet en\u00e4\u00e4 yksitt\u00e4isen tutkijan muistiinpanojen tai kirjeenvaihdon varaan, vaan viittausj\u00e4rjestelm\u00e4n kehittymisen my\u00f6t\u00e4 uudet havainnot voitiin liitt\u00e4\u00e4 toisten tutkijoiden aikaisemmin julkaisemien havaintojen joukkoon joko vahvistaen tai heikent\u00e4en niit\u00e4. (Valle 2003.)<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\n

Tieteellisess\u00e4 vertaisviestinn\u00e4ss\u00e4 kehittyi mekanismeja<\/strong>, jotka nykyisinkin kannustavat tutkijoita sek\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n tieteellisen\u00e4 kontribuutiona arvostettuja havaintoja, ideoita ja tulkintoja ett\u00e4 julkaisemaan niit\u00e4 mahdollisimman nopeasti. Partha Dasgupta ja Paul David v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 kaikkien informaation avoimuutta edist\u00e4vien j\u00e4rjestelmien on sis\u00e4llett\u00e4v\u00e4 kaksihaarainen kannustinrakenne: kannustimia, jotka motivoivat ihmisi\u00e4 paljastamaan omia tietojaan muille, ja kannustimia, joiden ansiosta uuden informaation luominen on kannattavampaa kuin toisten ty\u00f6st\u00e4 hy\u00f6tyminen (vapaamatkustaminen). (Dasgupta \u2013 David 2002, s. 229\u2013233.)<\/p>\n

Tieteess\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4t n\u00e4ist\u00e4 kannustinmekanismeista ovat prioriteetti ja tutkijan arvostuksen muodostuminen muiden tutkijoiden mielipiteiden kautta sen perusteella, mink\u00e4laisen tieteellisen kontribuution h\u00e4n julkaisee. Tiedeyhteis\u00f6ss\u00e4 korostetaan ensimm\u00e4isen julkaisijan merkityst\u00e4. Vain h\u00e4n saa kunnian uudesta l\u00f6yd\u00f6st\u00e4 tai muusta tieteellisest\u00e4 kontribuutiosta. Erityisen kovaa t\u00e4m\u00e4 kilpajuoksu ensimm\u00e4iseksi julkaisijaksi on luonnon- ja l\u00e4\u00e4ketieteiss\u00e4. (Puuska 2014, s. 99.) Tiedelehteen painettu, kiinte\u00e4 julkaisup\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 kertoo, kuka on ollut julkaisukilpailussa ensimm\u00e4inen. Koska tutkimusartikkelin valmistaminen julkaisukuntoon vie aikaa, useat tiedelehdet ilmoittavat p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n, jolloin artikkelik\u00e4sikirjoitus saapui toimitukseen. P\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on my\u00f6s ratkaisevassa asemassa, mik\u00e4li useampi tutkija tai tutkimusryhm\u00e4 v\u00e4itt\u00e4\u00e4 tehneens\u00e4 havainnot yht\u00e4 aikaa.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\n

Kun tutkimustulokset on julkaistu<\/strong>, tutkijan kollegat arvioivat tulosten merkityksellisyyden oman tieteenalansa kannalta. Tiedeyhteis\u00f6n arvioinnin tuloksena tutkimustulokset joko hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n osaksi vallitsevaa tieteellist\u00e4 tietomassaa, torjutaan tai j\u00e4tet\u00e4\u00e4n hautumaan. Tutkijan tieteellinen arvostus kertyy pikkuhiljaa muiden tutkijoiden antaman hyv\u00e4ksynn\u00e4n kautta. Mit\u00e4 arvostetumpi tutkija on, sit\u00e4 parempia ura-, apuraha- ja yhteisty\u00f6mahdollisuuksia h\u00e4nelle aukeaa.<\/p>\n

Tieteellisess\u00e4 tutkimuksessa kannustimet uuden tiedon luomiseksi ja jakamiseksi eiv\u00e4t kuitenkaan riit\u00e4, vaan tarvitaan viel\u00e4 kolmas kannustin sen varmistamiseksi, ett\u00e4 tulokset ovat luotettavia eli tuotettu tieteess\u00e4 vallitsevan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n \u2013 tieteellisen menetelm\u00e4n \u2013 mukaisesti. Rehellisyyteen kannustamiseen ei ole viisasten kive\u00e4, mutta tieteess\u00e4 on muodostunut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ksi, ett\u00e4 tekij\u00e4 vastaa henkil\u00f6kohtaisesti artikkelin tieteellisest\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ja eettisyydest\u00e4 viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n sen j\u00e4lkeen, kun artikkeli on l\u00e4htenyt h\u00e4nen kontrollipiirist\u00e4\u00e4n. (McSherry 2001, s. 76.) Kuka tahansa ihminen voi milloin tahansa esitt\u00e4\u00e4 ep\u00e4ilyns\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 julkaistu artikkeli tai sit\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4 tutkimusty\u00f6 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 joko eettisesti tai tieteellisen menetelm\u00e4n kannalta ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla aikaansaatua materiaalia. N\u00e4m\u00e4 ns. hyv\u00e4n tieteellisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n loukkausep\u00e4ilyt k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 artikkelin tekij\u00e4n kotiorganisaatiossa. On huomattava, ett\u00e4 tiedelehtien toimitukset vet\u00e4v\u00e4tkin takaisin artikkeleita, joiden eettisyyden kanssa on ollut ongelmia; n\u00e4ist\u00e4 takaisinvedoista raportoi esimerkiksi yksityisten tutkijoiden yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 sivusto retractionwatch.com.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\n

Kaikkia j\u00e4rjestelmi\u00e4 voidaan tietenkin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4rin<\/strong>. Prioriteetti luo joillakin tieteenaloilla niin ankaraa kilpailua, ett\u00e4 kilpailuviettiset tutkijat saattavat haluta voittaa hinnalla mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4 ja ottavat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n esimerkiksi plagioinnin ja sepitt\u00e4misen. Toisaalta joskus taustalla on vain tutkijan tai tutkimusryhm\u00e4n halu h\u00e4irik\u00f6id\u00e4 julkaisuprosessia esimerkiksi tuomalla korostetusti julki omia uskomuksiaan tai mielipiteit\u00e4\u00e4n. (Esim. Top Retractions of 2021.)<\/p>\n

Lis\u00e4ksi tiedejulkaisemisessa liikkuu raha<\/strong>, ja rahan mukaantulo k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 helposti ahneuden synnin. Tiedelehti\u00e4 on monenlaisia: pienen kielialueen tieteellisen seuran julkaisusta kansainv\u00e4lisiin englanninkielisiin julkaisuihin. Kansainv\u00e4liset tiedejulkaisemisen markkinat ovat oligopolistiset eli muutaman suuren kustantajan hallinnassa. N\u00e4iden k\u00e4ytt\u00f6katteet ovat 30 prosentin luokkaa, erityisesti luonnon- ja l\u00e4\u00e4ketieteellisten lehtien osalta. T\u00e4m\u00e4 puolestaan nostaa joidenkin lehtien tilaushinnat kirjastojen ja tutkijoiden ulottumattomiin. (Larivi\u00e8re \u2013 Haustein \u2013 Mongeon 2015.)<\/p>\n

Kaikesta huolimatta<\/strong> tiedelehti-instituutio muodostaa tieteellisess\u00e4 tutkimuksessa syntyneen tiedon huoltovarmuuden peruskallion: sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 tiedelehdet levitt\u00e4v\u00e4t laatuvarmistettuja eli vertaisarvioituja tutkimustuloksia lukijoille, ne toimivat kertyneen tutkimustiedon varastona tulevaisuuden tarpeisiin muistiorganisaatioiden, kuten kirjastojen ja arkistojen, avulla. Tieteellinen tutkimustieto levi\u00e4\u00e4 ja s\u00e4ilyy edelleen tiedelehtien sivuilla, odottamassa uteliaita.<\/p>\n

Leena Jukka<\/strong><\/p>\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/h2>\n

Dasgupta, Partha \u2013 David, Paul, Toward a New Economics of Science. Teoksessa Mirowski, Philip \u2013 Sent, Esther Mirjam, (toim.), Science Bought and Sold. Essays in the Economics of Science, University of Chicago Press 2002, s. 219\u2013248.<\/p>\n

Larivi\u00e8re, Vincent \u2013 Haustein, Stefanie \u2013 Mongeon, Philippe, The Oligopoly of Academic Publishers in the Digital Era. PLoS One 6\/2015.<\/p>\n

McSherry, Corynne, Who owns academic work? Battling for control of intellectual property. Harvard University Press. 2001.<\/p>\n

Puuska, Hanna-Mari, Scholarly publishing patterns in Finland. A comparison of disciplinary groups. Tampere University Press 2014.<\/p>\n

Top Retractions of 2021, The Scientist, 21.12. 2021, [https:\/\/www.the-scientist.com\/news-opinion\/the-top-retractions-of-2021-69533].<\/p>\n

Valle, Ellen, \u2019Let me not lose yr love & friend-ship\u201d: The negotiation of priority and the construction of a scientific identity in seventeenth-century natural history\u2019. Teoksessa Hiltunen, Risto \u2013 Skaffari, Janne, (toim.), Discourse Perspectives on English: Medieval to Modern. John Benjamins 2003, s. 197\u2013234.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

22.12.2022 Leena Jukka Rakastan tiedelehti\u00e4 \u2013 niit\u00e4, joissa p\u00e4\u00e4toimittaja on alan tohtori ja joissa julkaistaan vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita. Tiedelehden irtonumeron painettu sivu on maailman yksinkertaisin k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4 tutkittuun tietoon: utelias ihminen tarvitsee valon lis\u00e4ksi vain sis\u00e4lukutaidon ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4. K\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4 ja itse asiassa koko tiedelehti-instituutio on muutaman sata vuotta vanha. Maailman ensimm\u00e4iset tiedelehdet perustettiin vuonna 1665. Silloin perustettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":160,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-83","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi"],"acf":[],"post_meta":" Ville-Pekka Niskanen<\/a><\/span><\/span>Blogi<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/83"}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/users\/160"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=83"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/83\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":84,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/83\/revisions\/84"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=83"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=83"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=83"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}