{"id":69,"date":"2022-05-03T12:51:36","date_gmt":"2022-05-03T09:51:36","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/?p=69"},"modified":"2025-01-18T13:02:02","modified_gmt":"2025-01-18T11:02:02","slug":"missa-on-informaatiopsykologisen-puolustuksen-ydin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/2022\/05\/03\/missa-on-informaatiopsykologisen-puolustuksen-ydin\/","title":{"rendered":"Miss\u00e4 on informaatiopsykologisen puolustuksen ydin?"},"content":{"rendered":"
\n
<\/p>\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n

N\u00e4kyv\u00e4sti julkisuudessa ollut yliopistonopettaja, apulaistiedustelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja eversti evp. Martti J. Kari<\/strong>\u00a0on sanonut<\/a>: \u201d Suomessa kun kysyt, kuka vastaa meid\u00e4n informaatiopsykologisesta puolustuksestamme, saa vastaukseksi vain lasittuneen katseen.\u201d Toteamus pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n ennakoidaan yritt\u00e4v\u00e4n vaikuttaa Suomeen yh\u00e4 enemm\u00e4n erilaisilla kyber- ja informaatio-operaatioilla. T\u00e4m\u00e4 ilmenee selv\u00e4sti huhtikuussa 2022 julkaistussa valtioneuvoston ajankohtaisselonteossa\u00a0<\/a>Suomen turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6n muutoksesta. Informaatiovaikuttamisen oletetaan kohdistuvan l\u00e4hitulevaisuudessa erityisesti mahdollisen NATO-j\u00e4senyysprosessin eri vaiheisiin. Vuoden 2021 puolustusselonteossa<\/a> puhuttiin informaatiopuolustuksen vahvistamisesta. Tuoreessa ajankohtaisselonteossa sanaa \u201dinformaatiopuolustus\u201d ei sin\u00e4ns\u00e4 mainita, mutta siin\u00e4 eritell\u00e4\u00e4n erilaisia keinoja varautua informaatiovaikuttamisen eri muotoihin ja torjua niiden seurauksia. Informaatiopsykologisesta puolustuksesta ja sen merkityksest\u00e4 osana kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisivalmiutta pit\u00e4\u00e4 kuitenkin puhua t\u00e4sm\u00e4llisemmin. Sill\u00e4 on yksitt\u00e4isi\u00e4, laajojakin poliittisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tai linjanmuutoksia syv\u00e4llisempi merkitys Suomen puolustusta rakentavalle kansalaismielialalle.<\/p>\n

Informaatiopsykologisen puolustuksen merkitys on j\u00e4\u00e4nyt ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isemm\u00e4ksi kuin n\u00e4kyv\u00e4mmin esill\u00e4 olleen kyberpuolustuksen. Turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6n muutosta k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 ajankohtaisselonteossa sanotaan, ett\u00e4 informaatiovaikuttamista torjutaan eri hallinnonalojen varautumisella kokonaisturvallisuusmallin mukaisesti, kansalaisten henkisen kriisinsietokyvyn tukemisella sek\u00e4 viranomaisviestinn\u00e4n ja vapaan median turvaamisella. Uusien kybervarusmiesten sek\u00e4 Puolustusvoimien henkil\u00f6kunnan ja viranomaisten koulutus Puolustusvoimien johtamisj\u00e4rjestelm\u00e4koulussa<\/a> on konkreettien tapa vahvistaa informaatio- ja kyberpuolustusta kokonaisturvallisuusmallin hengess\u00e4. Kansalaisten henkisen kriisinsietokyvyn yll\u00e4pidosta ja vahvistamisesta vastaa puolestaan opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6<\/a>. Ministeri\u00f6n mukaan henkinen kriisinkest\u00e4vyys tarkoittaa kansakunnan kyky\u00e4 kest\u00e4\u00e4 erilaisten turvallisuustilanteiden aiheuttamat henkiset paineet ja selviyty\u00e4 niiden vaikutuksilta. Huoltovarmuuskeskuksen esiselvityksess\u00e4<\/a> ehdotetaan yhteisen kansallisen informaatiostrategian luomista.<\/p>\n

Useat hallinnonalat, viranomaiset ja toimijat toteuttavat sellaisia teht\u00e4vi\u00e4, joiden voi katsoa lukeutuvan informaatiopsykologiseen puolustukseen. Kokonaisuuden ydinmerkitys on kuitenkin luettava osittain rivien v\u00e4list\u00e4. Ruotsissa yhteiskunnan psykologisen puolustautumisen keskeinen merkitys on tuotu esiin selv\u00e4sanaisemmin. Ruotsissa on vuoden 2022 alusta toiminut psykologisen puolustuksen virasto<\/a> (Myndigheten f\u00f6r psykologiskt f\u00f6rsvar),<\/em>\u00a0jonka p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on johtaa Ruotsin psykologista puolustusta koordinoimalla ja kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 viranomaisten ja muiden tahojen toimintaa. Viraston m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan psykologisessa puolustuksessa on kyse yhteiskunnan kyvyst\u00e4 vastustaa informaatiovaikuttamista, disinformaatiota, propagandaa ja muita psykologisen sodank\u00e4ynnin muotoja, joilla pyrit\u00e4\u00e4n heikent\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteiskunnan vastustuskyky\u00e4\/resilienssi\u00e4 (motst\u00e5ndskraft<\/em>) ja kansalaisten maanpuolustustahtoa (f\u00f6rsvarsvilja<\/em>). Psykologinen puolustus t\u00e4ht\u00e4\u00e4 n\u00e4iden turvaamiseen informaatiovaikuttamisen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 tavalla sanallistettuna informaatiopsykologisen puolustuksen ydin on yhteiskunnan henkisen ilmapiirin ja puolustukseen kohdistuvan tahtotilan turvaamisessa. Toisin sanoen ydin on tematiikassa, jota Suomessa on vaalittu yhten\u00e4 kansallisen puolustuksen ja puolustuspolitiikan kulmakiven\u00e4: maanpuolustustahdossa ja laajemmin yhteiskunnan maanpuolustukseen kohdistuvassa asenneilmapiiriss\u00e4. T\u00e4h\u00e4n on syyt\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota varsinkin, kun Ukrainan sota on konkretisoinut puolustustahdon ratkaisevan merkityksen suorituskyvylle tilanteessa, jossa valtio joutuu puolustautumaan aseellisesti ylivoimaiseksi oletettua vihollista vastaan. Asiantuntijat\u00a0<\/a>ovat kansainv\u00e4lisesti\u00a0<\/a>arvioineet, ett\u00e4 ukrainalaisten sotilaiden ja siviilien tahtotila oman maan puolustamiseen ja vastarintaan on keskeinen selitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 Ukrainan puolustuksen vahvuudelle.<\/p>\n

Informaatiovaikuttamisen psykologinen ulottuvuus voi kohdentua ihmisten ajatteluun, k\u00e4sityksiin ja mielipiteisiin. Sill\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n vaikuttamaan moniulotteisesti yhteiskunnan henkiseen tilaan. Puolustautuminen ihmismieleen vaikuttamista vastaan ei ole aivan yksinkertaista. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ihmiset ovat alttiita monenlaiselle vaikuttamiselle, jota voi olla hyvin vaikea havaita. Ukrainan sodasta levinnyt sanallinen ja kuvallinen informaatio on toistaiseksi vahvistanut suomalaisten maanpuolustustahtoa. Informaatiopuolustuksen ja -resilienssin kehitt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 kuitenkin niiden prosessien aiempaa tarkempaa erittely\u00e4, joiden vaikutus henkiseen ilmapiiriin ja tahtotilaan voi olla negatiivinen. Informaatiopsykologinen puolustus on keskeinen osa asevelvollisuuden ja kokonaisturvallisuuden toiminnan turvaamista kriisitilanteiden ja poikkeusolojen varalle, ja siksi siihen on kiinnitett\u00e4v\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 huomiota. Informaatiopuolustusta tulee kehitt\u00e4\u00e4 tutkimustietoa hy\u00f6dynt\u00e4en.<\/p>\n

Miina Kaarkoski, Pekka Koistinen, Milla Alaraatikka
\n<\/strong>Maanpuolustuskorkeakoulu<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/article>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/section>\n<\/article>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

N\u00e4kyv\u00e4sti julkisuudessa ollut yliopistonopettaja, apulaistiedustelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja eversti evp. Martti J. Kari\u00a0on sanonut: \u201d Suomessa kun kysyt, kuka vastaa meid\u00e4n informaatiopsykologisesta puolustuksestamme, saa vastaukseksi vain lasittuneen katseen.\u201d Toteamus pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n ennakoidaan yritt\u00e4v\u00e4n vaikuttaa Suomeen yh\u00e4 enemm\u00e4n erilaisilla kyber- ja informaatio-operaatioilla. T\u00e4m\u00e4 ilmenee selv\u00e4sti huhtikuussa 2022 julkaistussa valtioneuvoston ajankohtaisselonteossa\u00a0Suomen turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6n muutoksesta. Informaatiovaikuttamisen oletetaan kohdistuvan l\u00e4hitulevaisuudessa erityisesti mahdollisen […]<\/p>\n","protected":false},"author":160,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-69","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi"],"acf":[],"post_meta":" Ville-Pekka Niskanen<\/a><\/span><\/span>Blogi<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69"}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/users\/160"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=69"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":70,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/69\/revisions\/70"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=69"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=69"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=69"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}