{"id":63,"date":"2021-12-21T12:49:15","date_gmt":"2021-12-21T10:49:15","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/?p=63"},"modified":"2025-01-18T13:02:03","modified_gmt":"2025-01-18T11:02:03","slug":"kansallisen-turvallisuuden-ja-huoltovarmuuden-todellisuutta-eletaan-tuotetaan-ja-yllapidetaan-keha-kolmen-ulkopuolellakin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/2021\/12\/21\/kansallisen-turvallisuuden-ja-huoltovarmuuden-todellisuutta-eletaan-tuotetaan-ja-yllapidetaan-keha-kolmen-ulkopuolellakin\/","title":{"rendered":"Kansallisen turvallisuuden ja huoltovarmuuden todellisuutta elet\u00e4\u00e4n, tuotetaan ja yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n keh\u00e4 kolmen ulkopuolellakin"},"content":{"rendered":"

Kansallista turvallisuutta elet\u00e4\u00e4n, tuotetaan ja yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n kaikkialla Suomessa. Ei ainoastaan keh\u00e4kolmosen sis\u00e4puolella, vaikka joskus silt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin. Alueelliset erot ovat huomattavat mit\u00e4 tulee turvallisuutta koskeviin haasteisiin tai sit\u00e4 tuottaviin turvallisuusviranomaisiin.<\/p>\n

Alueet kohtaavat eri tavoin erilaisia turvallisuusuhkia. Jatkuva muutostrendi on yhteiskunnan kuplautumisen ja eriytymisen jatkuminen. Kansantalouden perusta horjuu. Kaupungistuminen ja v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyminen yhdess\u00e4 teknologian ja ilmastonmuutoksen kanssa luovat alueille haasteelliset l\u00e4ht\u00f6kohdat tuleville vuosille. Alueiden keskin\u00e4inen kilpailu lis\u00e4\u00e4ntyy. Kuinka t\u00e4m\u00e4 heijastuu valtakunnantason turvallisuuskysymyksiin sek\u00e4 eri viranomaisten kykyyn vastata n\u00e4ihin haasteisiin?<\/p>\n

Esimerkiksi p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla vieraskielisten m\u00e4\u00e4r\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4 nousu luo paineita viranomaisten rekrytointiin ja koulutukseen. Samanaikaisesti pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6mien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa. On n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 segregaatiokehitys entisest\u00e4\u00e4n vahvistuu. Turvallisuutta koskeva kehitys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jakautuvan ja mit\u00e4 ilmeisemmin eriarvoistuvan my\u00f6s ns. vauraimmassa osassa Suomea. Erilaisia turvallisuusrajoja muodostuu yhteiskunnan sis\u00e4lle.<\/p>\n

Kansallisen turvallisuuden ja yksitt\u00e4isen kansalaisen n\u00e4k\u00f6kulmasta pidemp\u00e4\u00e4n jatkunut kehitys on huolestuttava. Kansallista ja sis\u00e4ist\u00e4 turvallisuutta tuottavien viranomaistahojen konkreettinen \u201dl\u00e4sn\u00e4olo\u201d etenkin niin sanotuilla harva-alueilla heikkenee. Siten my\u00f6s t\u00e4t\u00e4 koskevan osaamisen, tiedon ja ymm\u00e4rryksen sek\u00e4 tilannekuvan jatkuva ohentuminen ei ole kansakunnan etu. Tilannetietoisuus ja tilannekuva edellytt\u00e4v\u00e4t tietoa, l\u00e4sn\u00e4oloa ja henkil\u00f6ty\u00f6vuosia. Tulevaisuuden ennakointi ja ennalta est\u00e4v\u00e4 toiminta eiv\u00e4t ole toteutettavissa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n virtuaalisesti.<\/p>\n

Tuore Valtioneuvoston sis\u00e4isen turvallisuuden selonteko (2021)<\/a> kuvaa sis\u00e4isen turvallisuuden tilaa ennakoiden tulevaa kehityst\u00e4 my\u00f6s alueellisesti. Viime kuukausina olemme saaneet todistaa, kuinka ihmisten h\u00e4t\u00e4\u00e4 tai pyrkimyst\u00e4 parempiin elinolosuhteisiin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksi pyritt\u00e4ess\u00e4 vaikuttamaan valtioiden turvallisuuteen. Globaalit kehityskulut heijastuvat yksitt\u00e4iseen tai alueeseen maantieteellisest\u00e4 sijainnista riippumatta. T\u00e4llainen vihamielinen toiminta kohdistuu valtioiden rajoille ja usein alueille, joissa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole merkitt\u00e4vi\u00e4 turvallisuusviranomaisten resursseja valmiina. Esimerkiksi Suomen rajavalvonnan resurssit ovat niukentuneet vuosien saatossa. Sis\u00e4isen turvallisuuden selonteossa korostuu teknologian merkitys valvontaa suoritettaessa. Hyv\u00e4k\u00e4\u00e4n kamera tai sensori ei auta, mik\u00e4li pit\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n laiton rajanylitys ja laiton maahantulo.<\/p>\n

Tulevan osalta kysymys on erityisesti siit\u00e4, kuinka pystymme entist\u00e4 paremmin varautumaan ja tunnistamaan erilaiset uhkakuvat. Lis\u00e4ksi meid\u00e4n tulee tunnistaa ja tunnustaa, kuinka valtio muuttuu hitaasti suhteessa toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4. Toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja valtiollista kehityst\u00e4 tarkastellessa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kuilu entisest\u00e4\u00e4n kasvaa sek\u00e4 syvenee. T\u00e4m\u00e4 asettaa huomattavia eri tavoin kohdistuvia haasteita turvallisuusjohtamiselle, sit\u00e4 koskevalle osaamiselle, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6lle, rakenteille ja resursseille tiedosta puhumattakaan.<\/p>\n

Resurssit ja kyky tuottaa turvallisuutta<\/strong><\/h2>\n

Turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6n muutoksen lis\u00e4ksi merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 on valtiontalouden tehostaminen ja supistaminen. Julkinen hallinto on j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti ulkoistanut erilaisia palvelujaan, mik\u00e4 n\u00e4kyy eri tavoin kansallisen ja sis\u00e4isen turvallisuuden tuottamisessa. Se n\u00e4kyy toimijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 muun muassa valmius- ja varautumiskyvykkyyksien ulkoistuksina ja kasvavina keskin\u00e4isriippuvaisuuksina. Turvallisuustoimijoiden omien resurssien kaventuessa eri toimijat ovat joutuneet keskittym\u00e4\u00e4n oman toimintansa suunnitteluun entist\u00e4 tiiviimmin. T\u00e4m\u00e4 on osaltaan vahvistanut siilokeskeist\u00e4 toimintaa entuudestaan. T\u00e4m\u00e4 konkretisoituu etenkin harvaan asutuilla alueilla, jossa jo muutoinkin on niukasti resursseja. Toisaalta harva-alueilla eri viranomaiset toimivat paikoin hyvinkin tiiviiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 monesti pakon sanelemana.<\/p>\n

Poliisiasemaverkon harventuminen (Poliisin rakenneuudistus I, II ja III) ja henkil\u00f6ty\u00f6vuosien m\u00e4\u00e4r\u00e4n huomattava lasku on tarkoittanut, ett\u00e4 poliisi on joutunut tilanteeseen, jossa teht\u00e4vi\u00e4 joudutaan priorisoimaan voimakkaasti. Kansalaisen n\u00e4k\u00f6kulmasta tilanne ei ole hyv\u00e4, eik\u00e4 se lis\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista turvallisuudentunnetta tai luottamusta poliisiin. Turvallisuus on yksi harvoja yhteiskunnallisia palveluita, joissa kansalaiset ovat perinteisesti olleet melko tasa-arvoisia. Luottamus (turvallisuus)viranomaisiin, valtioon, on ollut suomalaisen yhteiskunnan t\u00e4rke\u00e4 ominaispiirre.<\/p>\n

Me emme tied\u00e4 mit\u00e4 hoitamatta j\u00e4\u00e4neist\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4 seuraa yksitt\u00e4iselle ihmiselle tai yhteiskunnan eri sektoreille. Kyse ei ole ainoastaan luottamuksesta, vaan t\u00e4m\u00e4 heijastuu niin poliisin kuin laajemminkin viranomaisten tilannekuvaan. On my\u00f6s havaittu, kuinka rikollinen toiminta siirtyy sinne miss\u00e4 valvontaa ei ole. Millainen ns. turvallisuuden korjausvelka t\u00e4st\u00e4 muodostuu? Millaisen viestin t\u00e4m\u00e4 antaa yhteiskuntaan laajemmin?<\/p>\n

Oma lukunsa on kansallinen turvallisuus ja huoltovarmuus. Jos resurssia ja suorituskyky\u00e4 ei ole, niin siit\u00e4 seuraa merkitt\u00e4vi\u00e4 turvallisuusriskej\u00e4 sek\u00e4 haavoittuvuuksia. Toinen ulottuvuus on osaaminen ja tieto \u2013 jos alueilla ei ole saatavissa koulutettua ty\u00f6voimaa sek\u00e4 palveluja, niin on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in alueiden houkuttelevuus ei ole hyv\u00e4.<\/p>\n

Kansalaiset eiv\u00e4t saisi joutua eriarvoiseen asemaan valtakunnan eri osissa riippuen paikasta, jossa asuvat tai jossa sattuvat kulloinkin olemaan. Valtion ja kansalainen el\u00e4v\u00e4t ik\u00e4\u00e4n kuin abstraktissa sopimussuhteessa \u2013 valtio lupaa turvallisuutta ja palveluja verojen vastineeksi, kansalainen lupaa k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 sovittujen pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaisesti. Jos t\u00e4m\u00e4 \u201dsopimus\u201d alkaa horjua, niin se heijastuu hyvin laajasti luoden merkitt\u00e4vi\u00e4 kansallisen turvallisuuden riskej\u00e4 niin lyhyell\u00e4 kuin pitk\u00e4ll\u00e4kin aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Ennaltaest\u00e4vyys, huoltovarmuus ja alueellinen varautuminen <\/strong><\/h2>\n

Kustannustehokkaan strategisen ajattelun ja toiminnan valossa proaktiiviseen ja vaikuttavaan ennalta est\u00e4v\u00e4\u00e4n toimintaan tulisi panostaa merkitt\u00e4v\u00e4sti. Se edellytt\u00e4\u00e4 tietojohtoista suunnittelua ja toimintaa. Vaikuttava ennakoiva toimintaa lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s kansalaisten luottamusta viranomaisiin. Onnistunut ennalta est\u00e4v\u00e4 toiminta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n heijastuu my\u00f6nteisesti l\u00e4hes kaikille yhteiskunnan sektoreille.<\/p>\n

Ennalta est\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintaa rajoittaa merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla my\u00f6s lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, joka usein est\u00e4\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4n, mielekk\u00e4\u00e4n sek\u00e4 kustannustehokkaan tiedonvaihdon ja tiedonkulun. Oma lukunsa olisi kyet\u00e4 edist\u00e4m\u00e4\u00e4n toimivia viranomaisten tietoj\u00e4rjestelmi\u00e4. Kriisiviestint\u00e4, tilannekuva ja tiedonkulku ovat olennaisia tietoj\u00e4rjestelm\u00e4llisi\u00e4 ulottuvuuksia, mutta my\u00f6s osaamisen ja tiedon kehitt\u00e4minen edellytt\u00e4v\u00e4t toimivia tietoturvallisia j\u00e4rjestelmi\u00e4<\/p>\n

Huoltovarmuudella tarkoitetaan kyky\u00e4 sellaisten yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen yll\u00e4pit\u00e4miseen, jotka ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 v\u00e4est\u00f6n elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sek\u00e4 maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten turvaamiseksi vakavissa h\u00e4iri\u00f6iss\u00e4 ja poikkeusoloissa. Suomessa huoltovarmuuden k\u00e4sitteeseen sis\u00e4ltyy my\u00f6s yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin ja sit\u00e4 tukevien j\u00e4rjestelmien toimintavarmuus.<\/p>\n

Varautumiseen ja valmiuteen liittyv\u00e4t kysymykset eiv\u00e4t aina n\u00e4y viranomaisten arjessa, mutta h\u00e4iri\u00f6tilan sattuessa niiden \u201dsuorituskyky\u201d on olennainen yhteiskunnan turvallisuuden sek\u00e4 toimintakyvyn turvaamisessa. Perinteinen turvallisuuteen sek\u00e4 varautumiseen liittyv\u00e4 ajattelu- ja toimintamalli, jossa kukin hallinnonala, toimivaltainen viranomainen, vastaa itsen\u00e4isesti kansallisen turvallisuuden kysymyksist\u00e4 sek\u00e4 intresseist\u00e4 edustaa mennytt\u00e4 aikaa. Digitalisoituneessa tietoyhteiskunnassa kriittisen tiedon ja osaamisen huoltovarmuus korostuu entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Sis\u00e4isen ja kansallisen turvallisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta esimerkiksi alueellisten valmius- ja varautumisharjoitusten arviointitoiminnassa on tullut esille vahvasti, kuinka haastavassa tilanteessa olisimme laajan kriisin sattuessa. Viranomaisten toimintakyky keskusten ulkopuolella on hyvin vaihteleva. Lis\u00e4ksi viime vuosikymmenten kehitys, jonka seurauksena entist\u00e4 enemm\u00e4n kriittist\u00e4 osaamista ja omistusta on ulkopuolisissa k\u00e4siss\u00e4 merkinnyt haasteellista toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Kohti tulevaa<\/strong><\/h2>\n

Tarvitsemme entist\u00e4 vaikuttavampaa viranomaisten v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 (ml. tiedonkulkua ja relevantin tiedon hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4), jota my\u00f6s lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n pit\u00e4\u00e4 tukea. Tarvitsemme entist\u00e4 enemm\u00e4n ihmisi\u00e4, jotka ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t eri sektoreiden toimijoiden ty\u00f6nkuvaa ja arkea sek\u00e4 siten entist\u00e4 paremmin hahmottavat turvallisuuden tuottamiseen liittyvi\u00e4 kokonaisuuksia ja keskin\u00e4isriippuvuuksia. Ihmiset tuottavat turvallisuutta ja luovat ne olosuhteet, miss\u00e4 tulevaisuutta otetaan vastaan.<\/p>\n

Turvallisuudella ja sen tunteella on my\u00f6s yhteys paikallisen elinkeinoel\u00e4m\u00e4n kilpailukykyyn ja yleisemminkin alueen taloudelliseen elinvoimaisuuteen. Yritykset vastaavat nykyisin suurelta osin yhteiskuntien kriittisist\u00e4 infrastruktuureista; niist\u00e4 teknisist\u00e4 rakenteista ja palveluista, jotka mahdollistavat nykyisen el\u00e4m\u00e4ntapamme ja joista olemme etenkin kaupunkimaisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen riippuvaisia. Yhteiskunnan tasolla turvattomuutta aiheuttavat muun muassa omaisuusrikokset, s\u00e4hk\u00f6- ja tietoliikenteen h\u00e4iri\u00f6t sek\u00e4 kansalaisten syrj\u00e4ytyminen.<\/p>\n

Turvallisuusuhkiin varautumisessa ja turvallisuusongelmien ratkaisussa on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kyse yhteiskunnan kokonaisresilienssist\u00e4, jossa luottamuksella ja osallisuudella on hyvin keskeinen rooli. Alueellisesti turvallisuusviranomaisilla ja muilla paikallisilla toimijoilla on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olla jaettu n\u00e4kemys keskeisist\u00e4 haasteista, n\u00e4iden potentiaalisista taustatekij\u00f6ist\u00e4 ja tarvittavista korjausliikkeist\u00e4.<\/p>\n

Alueellinen varautuminen ja turvallisuusty\u00f6 ei voi perustua pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hierarkkisiin tai sopimuspohjaisiin (alihankinta)suhteisiin. Tarve on my\u00f6s avoimille, mutta tiiviille verkostoille, joissa on mukana laajasti erilaisia toimijoita. N\u00e4m\u00e4 syntyv\u00e4t keskin\u00e4isriippuvuuksien oivaltamisesta ja keskin\u00e4isluottamuksen syvenemisen kautta. Pitk\u00e4lti kyse on strategisesta kumppanuudesta. Toimijat ovat vahvassa keskin\u00e4isen riippuvuuden tilassa tavoitellen lopputulosta, jota ei ole ilman strategisia kumppaneita mahdollista saavuttaa.<\/p>\n

Tiedolla johtaminen k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 tiedon hy\u00f6tyk\u00e4yt\u00f6n kokonaisuuden mukaan lukien tavat ja menetelm\u00e4t jalostaa tietoa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa varten. Tiedolla johtaminen sek\u00e4 tiedon johtaminen ovat erityisen t\u00e4rkeit\u00e4 turvallisuustilanteen ja varautumista koskevien haasteiden ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4. Tietojohtoisessa toiminnassa taloudellinen ja yhteiskunnallinen hy\u00f6ty eiv\u00e4t synny vain toisten viranomaisten ty\u00f6t\u00e4 avustamalla ja korvaamalla. Olennaisempaa on yhteisen ennakoivan vision muodostaminen ja sen mukainen resurssien oikea-aikainen ja -paikkainen suuntaaminen. Toisin sanoen, tarvitaan kyky\u00e4 ja osaamista tunnistaa alueellista turvallisuustietoa (ml. hiljainen tieto) \u2013 toisin sanoen alueen uhkia, haavoittuvuuksia ja alueen omia voimavaroja (resilienssi\u00e4).<\/p>\n

\n

\u201dEhk\u00e4 huomisen yhteisty\u00f6 on jotain, mik\u00e4 ei j\u00e4rjest\u00e4ydy annettujen teht\u00e4v\u00e4alueiden ja oletusten ehdoilla \u2212 jotain, mik\u00e4 ei n\u00e4e toisen tontille astumista tai omalle tontille p\u00e4\u00e4st\u00e4mist\u00e4 lainkaan relevanttina kysymyksen\u00e4, sill\u00e4 tonttijakoa tehd\u00e4\u00e4n enemm\u00e4nkin ongelman kuin ratkaisijoiden ehdoilla. Ehk\u00e4 tarvittava yhteisty\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 hellitt\u00e4mist\u00e4 jostain, mik\u00e4 t\u00e4h\u00e4n saakka on antanut tukea, turvaa ja varmuutta. N\u00e4in n\u00e4htyn\u00e4 toimijoiden v\u00e4linen yhteisty\u00f6 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, mutta kaukana kivuttomasta.\u201d<\/p>\n<\/blockquote>\n

Laitinen, Kari; Heino, Ossi; Huotari, Vesa. (2020). Mit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 opimme? Teoksessa Ossi Heino, Vesa Huotari, Kari Laitinen (toim.), Varautuminen eilen – varautuminen huomenna: puheenvuoroja Suomesta (s. 123-131). Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 136. Poliisiammattikorkeakoulu.<\/a><\/p>\n

Ratkaisun, ongelman ja tavoitteen tulisi ehdottaa rakennetta ja hallinnon muotoa, ei p\u00e4invastoin.<\/p>\n

Kari Laitinen<\/strong>, erikoistutkija, Poliisiammattikorkeakoulu<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kansallista turvallisuutta elet\u00e4\u00e4n, tuotetaan ja yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n kaikkialla Suomessa. Ei ainoastaan keh\u00e4kolmosen sis\u00e4puolella, vaikka joskus silt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin. Alueelliset erot ovat huomattavat mit\u00e4 tulee turvallisuutta koskeviin haasteisiin tai sit\u00e4 tuottaviin turvallisuusviranomaisiin. Alueet kohtaavat eri tavoin erilaisia turvallisuusuhkia. Jatkuva muutostrendi on yhteiskunnan kuplautumisen ja eriytymisen jatkuminen. Kansantalouden perusta horjuu. Kaupungistuminen ja v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyminen yhdess\u00e4 teknologian ja ilmastonmuutoksen kanssa […]<\/p>\n","protected":false},"author":160,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-63","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogi"],"acf":[],"post_meta":" Ville-Pekka Niskanen<\/a><\/span><\/span>Blogi<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/63"}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/users\/160"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=63"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/63\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":64,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/63\/revisions\/64"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=63"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=63"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=63"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}