{"id":23,"date":"2025-01-18T12:06:21","date_gmt":"2025-01-18T10:06:21","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/?page_id=23"},"modified":"2025-01-18T12:06:21","modified_gmt":"2025-01-18T10:06:21","slug":"minkalaista-tietoa-paatoksenteko-ja-kokonaisturvallisuus-kaipaavat-huoltovarmaa-tietoa-podcast-jakso-4","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/huoltovarmaa-tietoa-podcast\/minkalaista-tietoa-paatoksenteko-ja-kokonaisturvallisuus-kaipaavat-huoltovarmaa-tietoa-podcast-jakso-4\/","title":{"rendered":"Mink\u00e4laista tietoa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko ja kokonaisturvallisuus kaipaavat? \u2013 Huoltovarmaa tietoa -podcast, jakso 4"},"content":{"rendered":"<section class=\"page-section \n\n      full-bleed-section\n      layout-engine-section\n\n    background-width--full-bleed\n\n      section-height--small\n\n      content-width--wide\n\n    horizontal-alignment--center\n    vertical-alignment--middle\n\n    \" data-test=\"page-section\" data-section-theme=\"\" data-section-id=\"66544424d826b0589aa1b6c7\" data-controller=\"SectionWrapperController\" data-current-styles=\"{\n&quot;imageOverlayOpacity&quot;: 0.15,\n&quot;backgroundWidth&quot;: &quot;background-width--full-bleed&quot;,\n&quot;sectionHeight&quot;: &quot;section-height--small&quot;,\n&quot;customSectionHeight&quot;: 1,\n&quot;horizontalAlignment&quot;: &quot;horizontal-alignment--center&quot;,\n&quot;verticalAlignment&quot;: &quot;vertical-alignment--middle&quot;,\n&quot;contentWidth&quot;: &quot;content-width--wide&quot;,\n&quot;customContentWidth&quot;: 50,\n&quot;backgroundColor&quot;: &quot;&quot;,\n&quot;sectionTheme&quot;: &quot;&quot;,\n&quot;sectionAnimation&quot;: &quot;none&quot;,\n&quot;backgroundMode&quot;: &quot;image&quot;\n}\" data-current-context=\"{\n&quot;video&quot;: {\n&quot;playbackSpeed&quot;: 0.5,\n&quot;filter&quot;: 1,\n&quot;filterStrength&quot;: 0,\n&quot;zoom&quot;: 0,\n&quot;videoSourceProvider&quot;: &quot;none&quot;\n},\n&quot;backgroundImageId&quot;: null,\n&quot;backgroundMediaEffect&quot;: {\n&quot;type&quot;: &quot;none&quot;\n},\n&quot;divider&quot;: {\n&quot;enabled&quot;: false\n},\n&quot;typeName&quot;: &quot;page&quot;\n}\" data-animation=\"none\" data-fluid-engine-section=\"\" data-controllers-bound=\"SectionWrapperController\" data-active=\"true\"><\/p>\n<div class=\"content-wrapper\">\n<div class=\"content\">\n<div data-fluid-engine=\"true\">\n<div class=\"fluid-engine fe-66544424d826b0589aa1b6c6\">\n<div class=\"fe-block fe-block-ba6623b3f944196ffb8c\">\n<div id=\"block-ba6623b3f944196ffb8c\" class=\"sqs-block html-block sqs-block-html\" data-blend-mode=\"NORMAL\" data-block-type=\"2\" data-border-radii=\"{&quot;topLeft&quot;:{&quot;unit&quot;:&quot;px&quot;,&quot;value&quot;:0.0},&quot;topRight&quot;:{&quot;unit&quot;:&quot;px&quot;,&quot;value&quot;:0.0},&quot;bottomLeft&quot;:{&quot;unit&quot;:&quot;px&quot;,&quot;value&quot;:0.0},&quot;bottomRight&quot;:{&quot;unit&quot;:&quot;px&quot;,&quot;value&quot;:0.0}}\">\n<div class=\"sqs-block-content\">\n<div class=\"sqs-html-content\">\n<p class=\"\"><strong>15.04.2024<\/strong><\/p>\n<p><iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/podcasters.spotify.com\/pod\/show\/huoltovarmaa-tietoa\/embed\/episodes\/Minklaista-tietoa-ptksenteko-ja-kokonaisturvallisuus-kaipaavat-e2k5cgc\/a-aba91gt?wmode=opaque\" width=\"400px\" height=\"102px\" frameborder=\"0\"><\/iframe><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<div class=\"fe-block fe-block-0d13beb66c7f39119cca\">\n<div id=\"block-0d13beb66c7f39119cca\" class=\"sqs-block html-block sqs-block-html\" data-blend-mode=\"NORMAL\" data-block-type=\"2\" data-border-radii=\"{&quot;topLeft&quot;:{&quot;unit&quot;:&quot;px&quot;,&quot;value&quot;:0.0},&quot;topRight&quot;:{&quot;unit&quot;:&quot;px&quot;,&quot;value&quot;:0.0},&quot;bottomLeft&quot;:{&quot;unit&quot;:&quot;px&quot;,&quot;value&quot;:0.0},&quot;bottomRight&quot;:{&quot;unit&quot;:&quot;px&quot;,&quot;value&quot;:0.0}}\">\n<div class=\"sqs-block-content\">\n<div class=\"sqs-html-content\">\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Kuuntele <\/span><a href=\"https:\/\/podcasters.spotify.com\/pod\/show\/huoltovarmaa-tietoa\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><span class=\"sqsrte-text-color--accent\"><strong>Spotifyss\u00e4<\/strong><\/span><span class=\"sqsrte-text-color--accent\">\u00a0<\/span><\/a><span class=\"sqsrte-text-color--black\">| <\/span><a href=\"https:\/\/podcasts.apple.com\/us\/podcast\/huoltovarmaa-tietoa-%E2%80%93-irwin-hankkeen-podcast\/id1736016164\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><span class=\"sqsrte-text-color--accent\"><strong>Apple Podcastsissa<\/strong><\/span><\/a><span class=\"sqsrte-text-color--black\"> |\u00a0<\/span><a href=\"https:\/\/podcasts.google.com\/feed\/aHR0cHM6Ly9hbmNob3IuZm0vcy9mMzI2OTMwYy9wb2RjYXN0L3Jzcw\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><span class=\"sqsrte-text-color--accent\"><strong>Google Podcastsissa<\/strong><\/span><\/a><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<div class=\"fe-block fe-block-87d45ee31c20f570d4fe\">\n<div id=\"block-87d45ee31c20f570d4fe\" class=\"sqs-block html-block sqs-block-html\" data-blend-mode=\"NORMAL\" data-block-type=\"2\" data-border-radii=\"{&quot;topLeft&quot;:{&quot;unit&quot;:&quot;px&quot;,&quot;value&quot;:0.0},&quot;topRight&quot;:{&quot;unit&quot;:&quot;px&quot;,&quot;value&quot;:0.0},&quot;bottomLeft&quot;:{&quot;unit&quot;:&quot;px&quot;,&quot;value&quot;:0.0},&quot;bottomRight&quot;:{&quot;unit&quot;:&quot;px&quot;,&quot;value&quot;:0.0}}\">\n<div class=\"sqs-block-content\">\n<div class=\"sqs-html-content\">\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Mink\u00e4laista tietoa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon tarvitaan? Ent\u00e4 miten kokonaisturvallisuuteen liittyv\u00e4\u00e4 tiedontuotantoa ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa voisi kehitt\u00e4\u00e4? <strong>Ville-Pekka Niskanen<\/strong> keskustelee Vaasan yliopiston tutkimusjohtaja <strong>Petri Uusikyl\u00e4n<\/strong> kanssa kokonaisturvallisuudesta t\u00e4t\u00e4 tukevasta tiedosta ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteosta. He k\u00e4sittelev\u00e4t kokonaisturvallisuuden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4, sen merkityst\u00e4 suomalaisessa keskustelussa ja sen roolia eri sektoreilla. He pohtivat my\u00f6s, miten tiedon tuotanto voi tukea kokonaisturvallisuutta ja miten eri sektorit n\u00e4kev\u00e4t kokonaisturvallisuuden. Lis\u00e4ksi he keskustelevat tiedon roolista kokonaisturvallisuuden tukemisessa ja miten eri tiedontuotannon tyypit voivat t\u00e4t\u00e4 tukea. Jakso p\u00e4\u00e4ttyy pohdidintaan kokonaisturvallisuuden systeemisest\u00e4 luonteesta.<\/p>\n<p><strong>Jakson linkit:<\/strong><\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Niskanen, Ville-Pekka &amp; Laitinen, Kari (2024). Turvallisuuden k\u00e4sitteist\u00f6 kaipaa avointa mielt\u00e4 ja jatkuvaa kehitt\u00e4mist\u00e4. Policy Brief 2024:6. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. <\/span><a href=\"https:\/\/tietokayttoon.fi\/documents\/113169639\/113170760\/6-2024-Turvallisuuden+k%C3%A4sitteist%C3%B6+kaipaa+avointa+mielt%C3%A4+ja+jatkuvaa+kehitt%C3%A4mist%C3%A4.pdf\/4bfd2029-cf97-9132-4692-03799191ba87\/6-2024-Turvallisuuden+k%C3%A4sitteist%C3%B6+kaipaa+avointa+mielt%C3%A4+ja+jatkuvaa+kehitt%C3%A4mist%C3%A4.pdf?version=1.0&amp;t=1712905752177\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">https:\/\/tietokayttoon.fi\/documents\/113169639\/113170760\/6-2024-Turvallisuuden+k%C3%A4sitteist%C3%B6+kaipaa+avointa+mielt%C3%A4+ja+jatkuvaa+kehitt%C3%A4mist%C3%A4.pdf\/4bfd2029-cf97-9132-4692-03799191ba87\/6-2024-Turvallisuuden+k%C3%A4sitteist%C3%B6+kaipaa+avointa+mielt%C3%A4+ja+jatkuvaa+kehitt%C3%A4mist%C3%A4.pdf?version=1.0&amp;t=1712905752177<\/a><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Niskanen, Ville-Pekka; Uusikyl\u00e4, Petri; Lonka, Harriet; Ahonen, Pertti; Laitinen, Kari; Tervo, Vesa-Pekka; Ruoslahti, Harri; Huttunen, Petri (2024). Onko siviilivalmiudelle tarvetta Suomessa? Siviilivalmiuden k\u00e4site, k\u00e4ytt\u00f6 ja lis\u00e4arvo osana kansallista varautumista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:1. Valtioneuvoston kanslia. <\/span><a href=\"http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-383-015-8\" target=\"\" rel=\"noopener\"><span class=\"sqsrte-text-color--accent\">http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-383-015<\/span>-8<\/a><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Rantam\u00e4ki, Aino (2024). Hallintaa ep\u00e4varmuudessa: Informaatioresilienssi kriiseiss\u00e4 ja niihin varautumisessa. Acta Wasaensia 530. Vaasan yliopisto. <\/span><a href=\"https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-395-133-4\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><span class=\"sqsrte-text-color--accent\">https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-395-133-4<\/span><\/a><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\" data-rte-preserve-empty=\"true\">\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\"><strong>IRWIN-tutkimushanke<\/strong> on Suomen Akatemian rahoittama kolmivuotinen poikkitieteellinen hanke, jonka toteuttivat Vaasan yliopisto, It\u00e4-Suomen yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu ja Maanpuolustuskorkeakoulu. <\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\"><strong>Jakson musiikki:<\/strong> DRONKOSMA47491 \/ Pond5.<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\"><strong>Jakson k\u00e4sikirjoitus:<\/strong> Ville-Pekka Niskanen, Vaasan yliopisto; Petri Uusikyl\u00e4, Vaasan yliopisto.<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\"><strong>Jakson tuotanto ja editointi: <\/strong>Ville-Pekka Niskanen, Vaasan yliopisto<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/section>\n<section class=\"page-section \n\n      full-bleed-section\n      layout-engine-section\n\n    background-width--full-bleed\n\n      section-height--small\n\n      content-width--wide\n\n    horizontal-alignment--center\n    vertical-alignment--middle\n\n    \" data-test=\"page-section\" data-section-theme=\"\" data-section-id=\"66544424d826b0589aa1b6ca\" data-controller=\"SectionWrapperController\" data-current-styles=\"{\n&quot;imageOverlayOpacity&quot;: 0.15,\n&quot;backgroundWidth&quot;: &quot;background-width--full-bleed&quot;,\n&quot;sectionHeight&quot;: &quot;section-height--small&quot;,\n&quot;customSectionHeight&quot;: 1,\n&quot;horizontalAlignment&quot;: &quot;horizontal-alignment--center&quot;,\n&quot;verticalAlignment&quot;: &quot;vertical-alignment--middle&quot;,\n&quot;contentWidth&quot;: &quot;content-width--wide&quot;,\n&quot;customContentWidth&quot;: 50,\n&quot;backgroundColor&quot;: &quot;&quot;,\n&quot;sectionTheme&quot;: &quot;&quot;,\n&quot;sectionAnimation&quot;: &quot;none&quot;,\n&quot;backgroundMode&quot;: &quot;image&quot;\n}\" data-current-context=\"{\n&quot;video&quot;: {\n&quot;playbackSpeed&quot;: 0.5,\n&quot;filter&quot;: 1,\n&quot;filterStrength&quot;: 0,\n&quot;zoom&quot;: 0,\n&quot;videoSourceProvider&quot;: &quot;none&quot;\n},\n&quot;backgroundImageId&quot;: null,\n&quot;backgroundMediaEffect&quot;: {\n&quot;type&quot;: &quot;none&quot;\n},\n&quot;divider&quot;: {\n&quot;enabled&quot;: false\n},\n&quot;typeName&quot;: &quot;page&quot;\n}\" data-animation=\"none\" data-fluid-engine-section=\"\" data-controllers-bound=\"SectionWrapperController\" data-active=\"true\"><\/p>\n<div class=\"section-border\">\n<div class=\"section-background\"><\/div>\n<\/div>\n<div class=\"content-wrapper\">\n<div class=\"content\">\n<div data-fluid-engine=\"true\">\n<div class=\"fluid-engine fe-66544424d826b0589aa1b6c9\">\n<div class=\"fe-block fe-block-4bc5e557f3bd4272be02\">\n<div id=\"block-4bc5e557f3bd4272be02\" class=\"sqs-block html-block sqs-block-html\" data-blend-mode=\"NORMAL\" data-block-type=\"2\" data-border-radii=\"{&quot;topLeft&quot;:{&quot;unit&quot;:&quot;px&quot;,&quot;value&quot;:0.0},&quot;topRight&quot;:{&quot;unit&quot;:&quot;px&quot;,&quot;value&quot;:0.0},&quot;bottomLeft&quot;:{&quot;unit&quot;:&quot;px&quot;,&quot;value&quot;:0.0},&quot;bottomRight&quot;:{&quot;unit&quot;:&quot;px&quot;,&quot;value&quot;:0.0}}\">\n<div class=\"sqs-block-content\">\n<div class=\"sqs-html-content\">\n<h2><span class=\"sqsrte-text-color--accent\"><strong>Jakson saavutettava tekstivastine<\/strong><\/span><\/h2>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<div class=\"fe-block fe-block-3270fcc3351e9aa13452\">\n<div id=\"block-3270fcc3351e9aa13452\" class=\"sqs-block html-block sqs-block-html\" data-blend-mode=\"NORMAL\" data-block-type=\"2\" data-border-radii=\"{&quot;topLeft&quot;:{&quot;unit&quot;:&quot;px&quot;,&quot;value&quot;:0.0},&quot;topRight&quot;:{&quot;unit&quot;:&quot;px&quot;,&quot;value&quot;:0.0},&quot;bottomLeft&quot;:{&quot;unit&quot;:&quot;px&quot;,&quot;value&quot;:0.0},&quot;bottomRight&quot;:{&quot;unit&quot;:&quot;px&quot;,&quot;value&quot;:0.0}}\">\n<div class=\"sqs-block-content\">\n<div class=\"sqs-html-content\">\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">T\u00e4m\u00e4 on alkuper\u00e4isen podcastin tekstivastine. Tekstivastineen sitaatteihin on tehty luettavuutta parantavia muutoksia.\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Ville-Pekka Niskanen: Mit\u00e4 on kokonaisturvallisuus ja miten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon saadaan kokonaisturvallisuutta tukevaa tietoa? Yleens\u00e4 ajatellaan helposti, ett\u00e4 tehtyjen p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tulisi perustua parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. T\u00e4m\u00e4 ideaali ei kuitenkaan sovi yksi poliittisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon kanssa, jossa tehd\u00e4\u00e4n arvoihin ja poliittisiin n\u00e4kemyksiin perustuvia valintoja useampien vaihtoehtojen v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 jaksossa keskustelen Petri Uusikyl\u00e4n kanssa kokonaisturvallisuudesta sek\u00e4 kokonaisturvallisuuden tukemisesta tiedon tuotannolla ja eroavista sektorikohtaisista n\u00e4k\u00f6kulmista kokonaisturvallisuuteen ja siihen liittyv\u00e4\u00e4n tiedon. Oikein l\u00e4mpim\u00e4sti tervetuloa t\u00e4nne studioon, Vaasan yliopiston tutkimusjohtaja Petri Uusikyl\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Petri Uusikyl\u00e4: Kiitos Ville-Pekka. Mukavaa olla t\u00e4\u00e4ll\u00e4 keskustelemassa.\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Ville-Pekka Niskanen: Voitaisiin aloittaa ihan peruskysymyksest\u00e4 eli sen m\u00e4\u00e4rittelyll\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 kokonaisturvallisuudella tarkoitetaan, se on kuitenkin sellainen k\u00e4site, mit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n hyvin paljon t\u00e4ss\u00e4 suomalaisessa keskustelussa ja mihin viitataan kovin usein niin poliittisten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6iden, meid\u00e4n tutkijoiden, kuin julkishallinnossa ty\u00f6skentelevien ihmisten joukossa. Mit\u00e4 on kokonaisturvallisuus?\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Petri Uusikyl\u00e4: Meill\u00e4 on ollut nyt 4 vuotta akatemiahanke, joka on liittynyt tiedon huoltovarmuuteen osana kansallista varautumista ja kokonaisturvallisuutta ja on jonkin verran nyt avattu sit\u00e4 kokonaisturvallisuuden k\u00e4sitteist\u00f6\u00e4 sek\u00e4 akateemisesti, ett\u00e4 my\u00f6skin ihan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 hallinnon v\u00e4listen teht\u00e4v\u00e4njakojen kautta. Ja seh\u00e4n on aika paljon suomalainen, voisiko sanoa innovaatio. Se perustuu siihen, ett\u00e4 turvallisuus ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n mahdollisimman laaja alaisesti, ett\u00e4 se ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n niin kun sotilaallista maanpuolustusta,\u00a0se ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siviilivalmiutta, se ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n huoltovarmuutta, vaan semmoinen, voisiko sanoa kattok\u00e4site kaikelle t\u00e4lle kansalliselle varautumiselle ja valmiudelle. Kun puhutaan suomalaisesta kokonaisturvallisuudesta, niin usein viitataan varautumisen yhteistoimintamalliin, ett\u00e4 se on siell\u00e4 taustalla ja silloin se l\u00e4htee siit\u00e4 ajatuksesta, ett\u00e4 se on viranomaisten, elinkeinoel\u00e4m\u00e4n, j\u00e4rjest\u00f6jen, kansalaisten, niin yhteisty\u00f6n\u00e4 syntyv\u00e4\u00e4 varautumista ja turvallisuutta edist\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintaa. Ja nyt osuit ihan koko t\u00e4m\u00e4n mallin akilleen kantap\u00e4\u00e4h\u00e4m? Jos sanotaan ett\u00e4 kaikki on sen omistajia niin kuka on sen omistaja loppujen lopuksi? Nyt tulee sitten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tilanteessa niin kun me on n\u00e4hty n\u00e4it\u00e4 viimeaikaisia\u00a0 kriisej\u00e4, oli koronapandemia tai muita t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 poikkeus poikkeustilanteita ja h\u00e4iri\u00f6tilanteita. Aika nopeasti ensimm\u00e4isen\u00e4 on tullut heti vastaan niin kun viranomaisten v\u00e4liset tietokatkoksesta ja toimivaltakysymykset, jotka on vaikeuttanut sitten yhten\u00e4isen tilannekuvan muodostamista, niin t\u00e4m\u00e4 on sen laajan kokonaisturvallisuuden yksi haaste tai kehitt\u00e4mistarve, jos haluaa positiivisempaa termi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Ville-Pekka Niskanen: Tavallaan siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 on t\u00e4llainen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli, miss\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 se koostuu laajasta valikoimasta yhteiskunnan eri toimijoita, niin siit\u00e4 huolimatta herk\u00e4sti palataan hallinnon alakohtaiseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Onko n\u00e4in?\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Petri Uusikyl\u00e4: Usein kun puhutaan kokonaisturvallisuudesta, niin viitataan yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan ja t\u00e4h\u00e4n kuuluisaan timanttimalliin, jossa n\u00e4m\u00e4 eri ulottuvuudet on pyritty ottamaan yhden k\u00e4sitteellisen viitekehyksen alle, siell\u00e4 on henkist\u00e4 kriisin kest\u00e4vyytt\u00e4, v\u00e4est\u00f6n toimintakyvyn turvaamista, taloutta, infrastruktuurin suojelemista, huoltovarmuutta, puolustuskyky\u00e4 ja niin edesp\u00e4in. Ja t\u00e4m\u00e4 on turvallisuuskomitean alla tapahtuvaa toimintaa ja mahdollisimman laaja-alaista sellaista. Nyt tied\u00e4t, kun me olemme tutkineet my\u00f6s siviilivalmiutta, siviilivalmiuden k\u00e4sitett\u00e4, se on my\u00f6s hyvin laaja-alainen ja se on sis\u00e4ministeri\u00f6n alla tapahtuva laaja-alaista, kaikki yhteiskunnan osa-alueet kattavaa varautumisen ja valmiuden toimintaa ja sitten on viel\u00e4 huoltovarmuusmalli ja huoltovarmuus organisaatio, joka on taas ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n alla hyvin kattava. Niin n\u00e4it\u00e4 kokonaisturvallisuuden osasysteemej\u00e4 on aika monta ja niiden v\u00e4liset rajapinnat on jossain m\u00e4\u00e4rin h\u00e4hm\u00e4isi\u00e4 ja aika vaikeasti m\u00e4\u00e4ritt\u00e4vi\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Ville-Pekka Niskanen: Eli samaa asiaa, samaa t\u00e4llaista kokonaisvaltaista n\u00e4k\u00f6kulmaa turvallisuuteen ja sen tuottamiseen, l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n kuitenkin erilaisilla painotuksilla riippuen siit\u00e4, ett\u00e4 kenen turvallisuudesta puhutaan tai kenen m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4st\u00e4 turvallisuudesta tai turvallisuustoiminnasta puhutaan.\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Petri Uusikyl\u00e4: Ja musta hyv\u00e4 esimerkki on se, ett\u00e4 jos katsoo vaikka Petteri Orpon hallitusohjelman turvallisuuslinjauksia, niin siell\u00e4 on m\u00e4\u00e4ritelty ett\u00e4, ett\u00e4 hallituskauden aikana p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n yhteiskunnan turvallisuusstrategia. Eli juuri tuo mihin mihin t\u00e4m\u00e4 timanttimalli liittyy ja mik\u00e4 on turvallisuuskomitean alla tapahtuvaa toimintaa. Siell\u00e4 todetaan my\u00f6s, ett\u00e4 laaditaan kansallisen turva turvallisuuden strategia ja se on taas pitk\u00e4lti sis\u00e4ministeri\u00f6n aloitteesta syntynyt, j\u00e4lleen kerran kattava, laaja-alainen turvallisuusalan striimi ja samaan aikaan my\u00f6s huoltovarmuuslains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 ollaan nyt uudistamassa. Eli hallitusohjelmassa on jo kolme aika merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 isoa uudistamislinjausta, mutta hirve\u00e4n v\u00e4h\u00e4n on kerrottu, ett\u00e4 miten ne kommunikoivat kesken\u00e4\u00e4n ja mitk\u00e4 ovat niiden v\u00e4liset rajapinnat.\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Ville-Pekka Niskanen: Kaikella on juuri se kokonaisvaltainen n\u00e4k\u00f6kulma turvallisuuden tuottamiseen, mutta ne ei ole kuitenkaan jollakin tapaa yhten\u00e4isi\u00e4 tai\u00a0integroitunutta sitten t\u00e4m\u00e4 suunnittelu.\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Petri Uusikyl\u00e4: Se on v\u00e4h\u00e4n sill\u00e4 tavalla ja t\u00e4ss\u00e4 nyt tulee t\u00e4m\u00e4 suomalaisen valtioneuvoston poikkeuksellinen luonne, kun meill\u00e4 on hyvin itsen\u00e4iset ministeri\u00f6t ja hyvin itsen\u00e4iset hallinnonalat ja tiedet\u00e4\u00e4n huoltovarmuudesta, ett\u00e4 jokainen ministeri\u00f6 huolehtii huoltovarmuudesta omalla hallinnonalallaan. Sitten meill\u00e4 on t\u00e4t\u00e4 toimintaa ohjaava hyvin yleinen valtioneuvoston tavoitep\u00e4\u00e4t\u00f6s, jossa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 yleisi\u00e4 toimintalinjauksia, mutta ministeri\u00f6t on hyvin itsen\u00e4isi\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 toiminnassa ja silloin syntyy v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 katkoksia ja siilomuotoista toimintaa, jossa sitten ministeri\u00f6iden v\u00e4liset rajapinnat ei ole aina ihan selkeit\u00e4. Vaikka on pyritty kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6malleja, niin edelleen se yli hallinnonalojen tapahtuva yhteisty\u00f6 on meille suomalaisille keskeinen haaste.\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Ville-Pekka Niskanen: No t\u00e4h\u00e4n liittyen on hyv\u00e4 siirty\u00e4 suoraan siihen, mik\u00e4 meid\u00e4n IRWIN-hankkeessa on ollut l\u00e4hestymiskulma turvallisuuteen ja se on tiedon huoltovarmuus ja t\u00e4ll\u00e4 voidaan hyvin yleisell\u00e4 tasolla m\u00e4\u00e4riteltyn\u00e4 niin tarkoittaa sit\u00e4 eri toimijoiden, oli ne sitten kansalaisia yrityksi\u00e4, valtionhallintoa, j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, yliopistojen tapaisia koulutusorganisaatioita, niin n\u00e4iden kykyn\u00e4 tuottaa, tukea ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 oikeellista ja saatavilla olevaa tietoa. Miten n\u00e4et, ett\u00e4 miten t\u00e4m\u00e4 tiedon huoltovarmuus linkittyy kokonaisturvallisuuteen?\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Petri Uusikyl\u00e4: Itse asiassa juuri ennen t\u00e4t\u00e4 blogin nauhoitusta olimme molemmat seuraamassa Aino Rantam\u00e4en Hallintaa ep\u00e4varmuudessa: informaatioresilienssi kriiseiss\u00e4 ja niihin varautumisessa ja t\u00e4st\u00e4 k\u00e4ytiin paljon keskustelua ja vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 ainakin hieman haastoi Ainoa siit\u00e4, ett\u00e4 kun luodaan t\u00e4mm\u00f6inen kaiken kattava k\u00e4site kun informaatioresilienssi, niin mit\u00e4 se sitten loppujen lopuksi selitt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on sen selitysvoima. Toinen enemm\u00e4n akateeminen huomio, joka liittyy siihen k\u00e4sitteeseen, miss\u00e4 vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 oli kyll\u00e4 minusta oikeilla j\u00e4ljill\u00e4 kun h\u00e4n sanoi, ett\u00e4 eik\u00f6 t\u00e4ss\u00e4 ole kysymys pikemminkin niin tiedosta kuin informaatiosta, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on jo tavallaan sit\u00e4 jalostettua informaatiota ja merkityksen antoa ja tulkintaa siit\u00e4\u00a0informaation pohjalta teht\u00e4vist\u00e4 ratkaisuista. T\u00e4m\u00e4 on ollut t\u00e4ss\u00e4 IRWIN-hankkeessa yksi semmoinen keskeinen asia, jota me on koitettu tutkimuksen kautta ottaa haltuun, ett\u00e4 kun meill\u00e4 on t\u00e4llainen kaiken kattava k\u00e4site ja kun siihen tuodaan viel\u00e4 systeeminen n\u00e4k\u00f6kulma, niin mik\u00e4 sen selitysvoima on? Ei ole ihan helppoa.\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Ville-Pekka Niskanen: Ei miss\u00e4\u00e4n tapauksessa ja tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 koko turvallisuuteen liittyv\u00e4\u00e4 keskustelua\u00a0\u2013 se on hyvin k\u00e4site intensiivist\u00e4 ja silloin kun k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon k\u00e4sitteit\u00e4 ja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n k\u00e4sitteit\u00e4, mitk\u00e4 ovat hyvin tarkkarajaisia ja liittyv\u00e4t tarkasti johonkin tiettyihin asioihin, niin se on hyvin abstraktia keskustelua sitten on vaikeaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tarttumapintaa sitten sille keskustelulle. Ett\u00e4 jos miettii ett\u00e4 mik\u00e4 on se tiedon huoltovarmuuden ja t\u00e4llaisen turvallisuuteen liittyv\u00e4n asia linkki, niin sen m\u00e4\u00e4rittely on kovin haastavaa. Miten Petri n\u00e4et sitten sen, ett\u00e4 jos otetaan t\u00e4m\u00e4 kokonaisturvallisuuden malli tai oliko se sitten huoltovarmuus tai kansallinen turvallisuus. Mik\u00e4 on tiedon rooli kokonaisvaltaisen turvallisuuden tukemisessa. Miten tietoa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, kun tehd\u00e4\u00e4n turvallisuutta?\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Petri Uusikyl\u00e4: T\u00e4m\u00e4 on erinomainen kysymys ja jos menn\u00e4\u00e4n ajassa taaksep\u00e4in ja katsotaan suomalaista huoltovarmuusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 niin seh\u00e4n on ollut perinteisesti niin kun materiaalista varautumista. Meill\u00e4 on ollut viljaa, meill\u00e4 on ollut polttoaineita, meill\u00e4 on ollut l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 kriisi- ja poikkeustilanteita varten. Mutta kun elet\u00e4\u00e4n digitalisoituneessa maailmassa ja tieto- tai tiet\u00e4mysyhteiskunnassa, niin tiedon merkitys varautumisessa on korostunut aivan uudella tavalla. Se ei viittaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kyberturvallisuuteen tai tietoturvallisuuteen, vaan siin\u00e4 on kyse laajemmasta koko yhteiskuntaa, yhteiskunnan toimintaa ohjaavasta resilienssist\u00e4, siit\u00e4, ett\u00e4 yhteiskunta s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 toimintakykyns\u00e4 my\u00f6s kriisi- ja poikkeusoloissa ja h\u00e4iri\u00f6tilanteissa. Ja nyt tullaan t\u00e4mm\u00f6isten k\u00e4sitteiden pariin, kun informaatio, kansalaisten luottamuksen yll\u00e4pit\u00e4minen, usko instituutioiden toimivuuteen ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n, niin kun demokraattisen parlamentaarisen j\u00e4rjestelm\u00e4n toimintakyky\u00a0kriisitilanteessa.\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Ville-Pekka Niskanen: Onkin hyv\u00e4, ett\u00e4 nostit esiin tuon disinformaation ja misinformaation, ett\u00e4 neh\u00e4n ovat hyvin olennaiset t\u00e4m\u00e4n tiedon huoltovarmuuden ja oikeaan tietoon perustuvan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon kannalta, koska jos ne p\u00e4\u00e4t\u00f6kset eiv\u00e4t perustu oikeelliseen tietoon, niin silloinhan ne voivat olla oikeellisen tiedon valossa v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tai sellaisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 mitk\u00e4 olisivat olleet huomattavasti erilaisia, jos olisi ollut oikea tieto k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Petri Uusikyl\u00e4: Pit\u00e4\u00e4 paikkansa. Loistavaa, ett\u00e4 nostit t\u00e4m\u00e4n esiin, mutta mulla on ihan pakko nyt haastaa pikkuisen t\u00e4t\u00e4 oikeellista tietoa, niin kun me tied\u00e4mme, ett\u00e4 kun puhutaan yhteiskunnallisesta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteosta, niin ei olla miss\u00e4\u00e4n luonnontieteellisess\u00e4 koeasetelmassa, jossa voitaisiin kontrolloida olosuhteita ja mitata tietty\u00e4 vaikuttavuutta sokkotesteill\u00e4 tai satunnaistetuissa koeasetelmissa. Viime k\u00e4dess\u00e4 yhteiskunnallinen tieto on aina jollain tavalla, sosiaalisesti kontrolloitua ja on kyse erilaisista arvoista, erilaisista painotuksista, erilaisista perusteluista, erilaista narratiiveista ja tavallaan t\u00e4m\u00e4 pikkuisen haastaa tutkimukseen ja n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa tietoa. Englanninkielisess\u00e4 kirjallisuudessa on luovuttu pitk\u00e4lti evidence based -ajattelusta ja se on korvattu evidence informed -ajattelulla, ett\u00e4 siin\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4 tieto perustana ,jonka pohjalta voidaan k\u00e4yd\u00e4 keskustelua ja hakea erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen hy\u00f6tyj\u00e4 ja haittoja mahdollisimman avoimesti ja l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4sti, ett\u00e4 se avoimuus ja l\u00e4pin\u00e4kyvyys musta on ihan kaiken a ja o.\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Ville-Pekka Niskanen: Avoimuudella ja l\u00e4pin\u00e4kyvyydell\u00e4 varmaan tarkoitat t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 tuodaan esiin ne perustelut p\u00e4\u00e4t\u00f6ksille, ett\u00e4 vaikka siin\u00e4 tapauksessakin, ett\u00e4 jos on jotakin tietoa jotka sanoo\u00a0X, niin voidaan siit\u00e4 huolimatta tehd\u00e4 asia\u00a0Y, jos se vaan perustellaan ja tuodaan n\u00e4kyv\u00e4ksi ja kerrotaan ett\u00e4 mink\u00e4 takia ja mink\u00e4 arvojen ja mink\u00e4 tiedon valossa t\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s tehd\u00e4\u00e4n.\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Petri Uusikyl\u00e4: Juuri n\u00e4in ja nyt me olemme demokraattisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ytimess\u00e4. Ja otetaan nyt vaikka Orpon hallituksen leikkausratkaisut, niin on paljon suoraselk\u00e4isemp\u00e4\u00e4 sanoa, ett\u00e4 kun vaikka sosiaalietuuksia leikataan niin tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 se tulee aiheuttamaan t\u00e4llaista ja t\u00e4llaista k\u00e4rsimyst\u00e4 ihmisille. Mutta koska valtiontalouden tila on t\u00e4m\u00e4 niin teemme ratkaisun, ett\u00e4 sallimme t\u00e4m\u00e4n k\u00e4rsimyksen kokonaisedun nimiss\u00e4. Ja n\u00e4inh\u00e4n ei t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 argumentoida, vaan koitetaan puhua yht\u00e4i ja tehd\u00e4 toista ja se on minusta v\u00e4\u00e4rin ja siit\u00e4 tulee t\u00e4t\u00e4 kansalaisten vastarintaa ja polarisaatiota ja turhautumista, kun jokainen n\u00e4kee mit\u00e4 tietyt politiikkaratkaisut synnytt\u00e4\u00e4, mutta ei olla valmiita my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Ville-Pekka Niskanen: Onko mit\u00e4\u00e4n mik\u00e4 est\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n my\u00f6nt\u00e4mist\u00e4? Totta kai se est\u00e4\u00e4\u00a0 my\u00f6nt\u00e4misen, ett\u00e4 poliittisessa keskustelussa se ei n\u00e4yt\u00e4 hyv\u00e4lt\u00e4. Mutta miten n\u00e4et, ett\u00e4 onko mit\u00e4\u00e4n sellaisia t\u00e4llaisia institutionaalisia tai meid\u00e4n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6mme periaatteisiin, lainvalmistelun periaatteisiin nojaavia tekij\u00f6it\u00e4, jotka est\u00e4\u00e4 sen, ett\u00e4 voitaisiin suoraan kertoa niist\u00e4 mahdollisista vaikutuksista negatiivisesta vaikutuksesta rehellisesti?\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Petri Uusikyl\u00e4: Hyv\u00e4 ett\u00e4 nostit t\u00e4m\u00e4n esiin, viel\u00e4 ennen kuin menen tuohon niin palautellaan mieeen, miten aikaisemmin toimittiin. Osa kuulijoista muistaa kuuluisat Sailaksen listat ja t\u00e4m\u00e4 oli silloin silloin lama-ajan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa, kun poliitikot eiv\u00e4t halunneet tehd\u00e4 ik\u00e4vi\u00e4 leikkausp\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, niin otettiin muistaakseni silloin budjettip\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 ollut Raimo Sailas laatimaan lista sopivista leikkauskohteista ja voitiin aina sanoa sitten, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli virkamiesjohdon n\u00e4kemys n\u00e4ist\u00e4 leikkauskohteista. Politiikan tutkimuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 termi\u00e4 kuin blame avoidence eli vastuun v\u00e4lttely\u00e4, ei haluta ottaa poliittista vastuuta tekemisist\u00e4. Mutta nyt jos me menn\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n vaikutusten arviointiin ja t\u00e4m\u00e4h\u00e4n on ihan keskeinen kysymys ja se liittyy lainvalmisteluprosessiin. On ollut hyv\u00e4 pyrkimys siit\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 on oikeusministeri\u00f6n lainvalmisteluohjeet, jossa on erikseen viel\u00e4 vaikutusten arviointiohjeet, jossa hyvin selke\u00e4sti m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n, miten lakien vaikutuksia tulisi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ennakkoon. Puhutaan t\u00e4mm\u00f6isest\u00e4 ennakkoarvioinnista, taloudellisia vaikutuksia, sosiaalisia vaikutuksia ja vaikutuksia ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja niin edesp\u00e4in. Lainvalmistelijan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on parhaan mahdollisen tiedon varassa ja omien kykyjens\u00e4 varassa tehd\u00e4 t\u00e4mm\u00f6inen vaikutusarviointi. Mutta kun olemme tehneet sitten taas toisaalla tutkimuksia n\u00e4ist\u00e4 vaikutusarvioinneista, niin se tietoperusta siell\u00e4 takana on aika heiver\u00f6ist\u00e4 ja ne vaikutusarvioinnit monta kertaa tuntuu hieman niin kun hihasta ravistelluilta. Mik\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n s\u00e4\u00e4li, koska se on se tavallaan neutraali foorumi, jossa voitaisiin sitten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ille tarjota, ett\u00e4 t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 vaikutuksia \u2013 haluatteko edet\u00e4 vai muutetaanko jotain, jotta saadaan vaikka sosiaalisia vaikutuksia tai ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia muutettua, mutta se ei toimi meill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 malli.\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Ville-Pekka Niskanen: Mist\u00e4 n\u00e4et, ett\u00e4 se johtuu? Mit\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 siell\u00e4 on taustalla, ett\u00e4 ne ovat v\u00e4h\u00e4n turhan pehmeit\u00e4, vaikutusten arviointien tulokset?\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Petri Uusikyl\u00e4: Siin\u00e4 on nyt kaksi juttua. Ensimm\u00e4inen oli ennakkoarviointi ja siin\u00e4 haasteena on se, ett\u00e4 kun hallitusohjelma valmistuu, siell\u00e4 on kunnianhimoista lainvalmistelua, aloitteita jotka k\u00e4ynnistet\u00e4\u00e4n hyvin nopeasti, hallituksen aloittaessa toimikauttaan. Nyt jos haluaisimme kunnon vaikutusarvioinnin, niin pit\u00e4isi olla tutkimustietoa, jonka kokoaminen, kuten tiedet\u00e4\u00e4n,\u00a0saattaa vied\u00e4 vuoden, saattaa vied\u00e4 kaksi, kolmekin vuotta. Ja jos tulee uusi aloite niin lainvalmistelijoilla ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n edellytyksi\u00e4 itse tehd\u00e4 t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 vaikutusarviointiin liittyvi\u00e4 taustaselvityksi\u00e4 tai mobilisoida riitt\u00e4v\u00e4sti resursseja, jotta t\u00e4mm\u00f6iset voitaisiin tehd\u00e4 kiireellisell\u00e4 aikataululla. Silloin tulee kysymys sitten ulkoparlamentaarisesta vaikuttamisesta, n\u00e4inh\u00e4n esimerkiksi Euroopan parlamentissa, niin lobbarit tuottaa tietoa kun tulee uusi vaikka direktiiviesitys valmisteluun ja on kiire valmistella, niin yll\u00e4tys yll\u00e4tys l\u00f6ytyykin taustaselvityksi\u00e4, jotka tarjotaan sitten valmistelijoille. Ja tietoisena siit\u00e4, ett\u00e4 se on yksi kehystys ilmi\u00f6st\u00e4 tai yhdenlainen evidenssiperusta. Meill\u00e4 on pyritty v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4, on oltu hyvin tarkkoja sen suhteen, ett\u00e4 se vaikutusarviointien taustalla oleva aineisto on aidosti riippumatonta ja luotettavaa. Ja kiire tekee sen, ett\u00e4 ei ole mahdollisuutta tehd\u00e4, tehd\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n kunnianhimoista vaikutusten arviointia. Britannia on taas hyv\u00e4 esimerkki miss\u00e4 tehd\u00e4\u00e4, siell\u00e4 on regulatory policy committee, joka on aivan eri tavalla resursoitu kuin meid\u00e4n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n arviointineuvosto, jolla voisi olla t\u00e4mm\u00f6inen funktio muuten tulevaisuudessa ehk\u00e4, mutta se vaatisi nyt t\u00e4m\u00e4n mallin perinpohjaista uudelleen miettimist\u00e4. Yksi asia, joka liittyy sitten lain vaikutusten j\u00e4lkiarviointiin, niin nyth\u00e4n oppimisen kannalta olisi \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kun s\u00e4\u00e4dettiin laki x vaikka liikennepalvelulaki, niin sanottu kuuluisa taksiuudistus, ett\u00e4 meill\u00e4 olisi sitten luotettava j\u00e4lkiarviointi, jossa voitaisiin katsoa, ett\u00e4 miten se meni, mitk\u00e4 olivat ne vaikutukset ja oppia sitten seuraavaan lainvalmisteluprosessiin. Mutta meill\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4it\u00e4 j\u00e4lkiarviointeja ei tehd\u00e4 kovinkaan paljon, ja ainakaan siin\u00e4 laajuudessa kuin pit\u00e4isi.\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Ville-Pekka Niskanen: Jos t\u00e4llaista tehd\u00e4\u00e4n niin muissa maissa niin mik\u00e4 sitten est\u00e4\u00e4 sen, ett\u00e4 meill\u00e4 niit\u00e4 ei teht\u00e4isi? Totta kai se, ett\u00e4 ei ole niit\u00e4 systeemej\u00e4 paikalla, mutta mink\u00e4 takia t\u00e4llaisia rakenteita ei ole luotu t\u00e4t\u00e4 varten?\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Petri Uusikyl\u00e4: Meill\u00e4 oli rakenteet. Meill\u00e4 oli eritt\u00e4in hyvin toimiva komitealaitos, jonka teht\u00e4v\u00e4 oli huolella valmistella yhteiskunnallisia reformeja ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6aloitteita parlamentaarisissa komiteoissa yli hallituskausien, mutta sitten tehokkuuden ja tuottavuuden nimiss\u00e4 komitealaitosta ruvettiin karsimaan ja 80-90-luvulla ja taustaty\u00f6 mik\u00e4\u00a0n\u00e4kyi huolellisena lainvalmisteluna, korvattiin erilaisilla selvitysmiesraporteilla ja my\u00f6hemmin konsulttitoimeksiannoilla, jotka kapeampia, jotka on ulkoistettuja eli se tiet\u00e4mys ei oikeasti siirry siihen prosessiin. Jos menn\u00e4\u00e4n lahden yli Ruotsiin, niin Ruotsissa edelleen toimii komitealaitos ja komitearaportteja tulee vuosittain noin satakunta ja kun Ruotsissa aloitetaan uuden yhteiskunnallisen reformin laatiminen, niin ensimm\u00e4iseksi perustetaan komitea, otetaan valtionhallinnosta parhaat mahdolliset voimat, jotka irrotetaan siit\u00e4 linjaorganisaatiosta. Karlav\u00e4gen 100 on osoite, jossa oli ennen pohjoismaiden suurin virastotalo,.Siell\u00e4 on 2 tai 3 ylint\u00e4 kerrosta pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n komiteoiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja sinne tuodaan parhaat resurssit 2-3 vuodeksi ty\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n tausta-analyysi\u00e4, kuulemisia, tutkitun tiedon kokoamista, ja se on aivan eri l\u00e4ht\u00f6kohta, kun l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6hankkeita. Mutta ruotsissa on muutenkin hyvin erilainen valtioneuvoston rakenne.\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Ville-Pekka Niskanen\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Esimerkiksi jos katsoo ruotsissa tuota heid\u00e4n paikallista huoltovarmuusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 komitean raporttia, taitaa olla n\u00e4it\u00e4 Statens Offentliga Utredningar, valtion viralliset selvitykset -raportteja, niin seh\u00e4n on aivan j\u00e4ttim\u00e4inen raportti suomalaisessa mittakaavassa, ainakin satojen sivujen raportti miss\u00e4 on useita liitteit\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Petri Uusikyl\u00e4: Joo kyll\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Ville-Pekka Niskanen: Ja miss\u00e4 on luotu katsaus my\u00f6s suomalaiseen huoltovarmuusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n pohjaksi ja taustaksi siihen ruotsalaisen j\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4miselle. Itse olin Norjassa k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 er\u00e4\u00e4ss\u00e4 tapahtumassa, jossa sitten paneelikeskustelussa k\u00e4siteltiin Norjassa toteutettua ulko- ja turvallisuuspolitiikan tai kokonaismaanpuolustuksen raporttia, joka oli tehty komiteapohjaisesti. Se mink\u00e4 huomasin aika merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 etuna t\u00e4llaisella raportilla oli se, ett\u00e4 siihen osallistetaan ja otetaan mukaan ihmisi\u00e4, joilla on erilaisia poliittisia n\u00e4k\u00f6kulmia, niin siihen raporttiin tulee mukaan my\u00f6s erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia ja my\u00f6s niit\u00e4 siit\u00e4 komitean konsensuksesta eroavia n\u00e4kemyksi\u00e4 ja kriittisempi\u00e4 sananpainoja, jotka sitten saattavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 suomalaisessa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 piiloon. Eli jos vaikka Norjassa t\u00e4llainen turvallisuuspolitiikan raportti saattaa olla satoja sivuja pitk\u00e4, niin suomalainen ulko- ja turvallisuuspolitiikan selonteko. Onko siin\u00e4 joitakin kymmeni\u00e4 sivuja. Jos nyt oikein muistan, onko se 2019 vai 2020 viimeksi toimitettu. Miten Petri sitten n\u00e4et komitealaitoksen \u2013 onko se tosiaan tehokkaampi tuottamaan laajempialaista uutta tietoa?\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Petri Uusikyl\u00e4: Luulen, ett\u00e4 tehokkuus ei ole koskaan ollut komitealaitosta parhaiten kuvaava termi, mutta ainakin vaikuttava se on ja tuossa Ruotsin ja Norjan esimerkkeihin viitaten, yksi sen ehdoton vahvuus on se, ett\u00e4 saadaan monipuolista tietoa koottua\u00a0yhteen, sek\u00e4 tutkimuksellista tietoa, kokemusper\u00e4ist\u00e4 tietoa ja erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 erilaisista taustaryhmist\u00e4 ja on minusta \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 ja sit\u00e4 ei voi korvata kapeilla asiantuntijaselvityksill\u00e4 jotka on sitten l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti jo kapea-alaisempia. Mit\u00e4 viime aikoina on tapahtunut,\u00a0niin\u00a0silloin, kun suomalaista sektoritutkimuslaitosj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ajettiin alas, niin meill\u00e4 synnytettiin 2 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 instituutiota. Ensimm\u00e4inen oli VN TEAS \u2013instituutio, valtioneuvoston tai hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa tukevat tutkimukset ja selvitykset, jossa ajatuksena oli se, ett\u00e4 nyt tuodaan lainvalmistelun taustalle tutkittua tietoa ja lyhyemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 palvelemaan hallitusohjelman toimeenpanoa. Toinen t\u00e4rke\u00e4 ne instrumentti, joka perustettiin, oli strategisen tutkimuksen neuvosto ja siihen liittyv\u00e4t hankkeet ja siell\u00e4 taas n\u00e4k\u00f6kulma oli se, ett\u00e4 otetaan suomalaisen yhteiskunnan kannalta isoja viheli\u00e4isi\u00e4 ongelmia ja tehd\u00e4\u00e4n korkeatasoista akateemista tutkimusta n\u00e4ihin liittyen. No nyt k\u00e4vi sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 nykyinen hallitus, en tunne ihan tarkkaan perusteluita, mutta lakkautti VN TEAS -toiminnan mik\u00e4 on todella s\u00e4\u00e4li, koska tuota nyt n\u00e4ihin lainvalmistelun tarpeisiin ei ole en\u00e4\u00e4 toimivaa j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jota kautta sit\u00e4 tietoa voitaisiin tuottaa. VN TEAS oli sellainen ja t\u00e4ytyy kaikella kunnioituksella sanoa \u2013 ja my\u00f6nn\u00e4n t\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 olen pikkuisen j\u00e4\u00e4vi, koska olen aika paljon n\u00e4it\u00e4 raportteja tehnyt\u2013\u00a0mutta ehk\u00e4 on sitten kokemusasiantuntijapuheenvuoro. J\u00e4rjestelm\u00e4 valtioneuvoston kansliassa toimii erinomaisesti. Raportit on korkeatasoisia. Sinne tuotiin lopuksi viel\u00e4 riippumaton vertaisarviointi tiettyihin raportteihin, siell\u00e4 oli aktiivinen Policy Brief -blogitoiminto, jossa tutkijat kirjoittivat suuremmalle yleis\u00f6lle pelkist\u00e4en ja tiivist\u00e4en sanomaansa. Ja koko j\u00e4rjestelm\u00e4 luotiin viimeisen 10 vuoden aikana. Jos ja todenn\u00e4k\u00f6isesti kun se nyt ajetaan alas ja strategisen tutkimuksen neuvosto jatkaa edelleen, ja n\u00e4m\u00e4 STN raportit on osittain vastaus\u00a0t\u00e4h\u00e4n. Se ei tuota ehk\u00e4 niin nopeaa k\u00e4ytt\u00f6tietoa kuin VN TEAS, mutta kuitenkin pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 taustatutkimusta.\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Ville-Pekka Niskanen: Miten n\u00e4et sitten, ett\u00e4 onko t\u00e4ss\u00e4 VN TEAS -j\u00e4rjestelm\u00e4n alasajossa se riski, ett\u00e4 palataan jollakin tapaa, toki niit\u00e4kin on edelleen tehty, ministeri\u00f6kohtaisia raportteja, jotka ovat ministeri\u00f6iden toimeksiantamia ja ehk\u00e4 siit\u00e4 ministeri\u00f6n hallinnonalan n\u00e4k\u00f6kulmasta toteutettuja. Tuleeko t\u00e4m\u00e4 tarkoittamaan sit\u00e4, ett\u00e4 palataan siihen ja n\u00e4it\u00e4 raportteja tehd\u00e4\u00e4n laaja-alaisempien VN TEAS -raporttien sijasta. Tarkoitan t\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 jos otetaan tyypillinen VN TEAS hanke, niin siin\u00e4 saattaa olla mukana sitten t\u00e4t\u00e4 hanketta ohjaavassa asiantuntijaohjausryhm\u00e4ss\u00e4, edustajia useista eri ministeri\u00f6ist\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Petri Uusikyl\u00e4: Oli hyv\u00e4, ett\u00e4 nostit t\u00e4m\u00e4n poikkihallinnollisen n\u00e4k\u00f6kulman t\u00e4h\u00e4n, koska unohdin sen sanoa, ei tullut mainittua, ett\u00e4 seh\u00e4n on yksi VN TEAS -toiminnan ehdoton vahvuus, ett\u00e4 siell\u00e4 on useammat ministeri\u00f6t \u2013 yksi, ensinn\u00e4kin miettii ne teemat ne kokonaisuudet ja my\u00f6s toimii ohjausryhm\u00e4n\u00e4. Ja tuo eri ministeri\u00f6iden n\u00e4k\u00f6kulmat n\u00e4ihin tutkimus- ja selvityshankkeisiin. Todenn\u00e4k\u00f6isesti tapahtuu niin, ett\u00e4 se palataan t\u00e4h\u00e4n vanhaan malliin, jossa sitten ministeri\u00f6t teett\u00e4v\u00e4t itse tutkimuksia ja selvityksi\u00e4. Paitsi t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tuntuu, ett\u00e4 nyt ei kukaan teet\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, koska my\u00f6s n\u00e4it\u00e4 tutkimus- ja kehitt\u00e4mism\u00e4\u00e4r\u00e4rahoja on leikattu niin merkitt\u00e4v\u00e4sti, ett\u00e4 ministeri\u00f6ll\u00e4 ei ole juurikaan mahdollisuuksia toteuttaa n\u00e4it\u00e4 tutkimuksia. Mutta ehk\u00e4 ajat muuttuvat ja ehk\u00e4 n\u00e4kemys tulee muuttumaan, mutta ainakin varmaan on se, ett\u00e4 niist\u00e4 tulee kapea-alaisempia ja todenn\u00e4k\u00f6isesti jos ja kun ministeri\u00f6t enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Hanselin ja muiden puitesopimusj\u00e4rjestelmi\u00e4 niin tulee kaventumaan my\u00f6s se puoli n\u00e4ist\u00e4 tiedon tuottajista, silloin ne ovat puitesopimuskilpailutettuja konsultteja, jotka tuottavat n\u00e4it\u00e4 raportteja ja silloin se n\u00e4k\u00f6kulma, kaikella kunnioituksella konsultteja kohtaan, voi olla laadukkaita konsulttiselvityksi\u00e4, mutta n\u00e4k\u00f6kulma l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti on ehk\u00e4 teknisempi ja rajatumpi.\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Ville-Pekka Niskanen: Ollaan t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa nyt k\u00e4yty l\u00e4pi erilaisia tiedontuotannon tapoja. Yleisesti ottaen sitten tietoon pohjautuvaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja sen ideaalia ja sen tilaa. Ehk\u00e4 my\u00f6s jos l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n kokoamaan n\u00e4it\u00e4 lankoja yksi niin mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 keskustelu kertoo siit\u00e4 tiedon tuotannon tietoon pohjautuvan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon on tilasta ja ett\u00e4 miten t\u00e4m\u00e4 linkittyy siihen kokonaisturvallisuuteen?\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Petri Uusikyl\u00e4: Isompi kuva \u2013\u00a0minun on pakko nostaa eurooppalainen n\u00e4k\u00f6kulma t\u00e4h\u00e4n kun. Kun Suomi on nyt tehnyt aloitteen siit\u00e4, ett\u00e4 kun hyv\u00e4 meill\u00e4 on turvallisuusunioni, mutta meill\u00e4 pit\u00e4isi olla my\u00f6s valmiusunioni ja t\u00e4ss\u00e4 suomalaisesta kokonaisturvallisuuden mallia voisi tuoda eurooppalaiselle tasolle, suomalainen innovaatio levi\u00e4isi sitten eurooppalaiseksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ksi. Nyt t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa, kun l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n levitt\u00e4m\u00e4\u00e4n jotain, niin olisi hyv\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 ennen sit\u00e4 keskustelua meid\u00e4n oman mallin valuvioista ennen kuin l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n sit\u00e4 laajentamaan. Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli on aika kaunis strategia ja viitekehys, mutta se tapa mill\u00e4 se on operationalisoitu tai viety k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n suomessa, ei ole ihan valmis viel\u00e4. Eli se vaatisi\u00a0 v\u00e4h\u00e4n jumppaa viel\u00e4 ja nyt olisi \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 nykyhallituksen aikana se laitettaisiin kuntoon. On kansallisen kokonaisturvallisuuden j\u00e4rjestelm\u00e4 ja tied\u00e4n ett\u00e4 siihen on nyt kehitt\u00e4mishankkeet. Meill\u00e4 on parhaillaan valtioneuvoston turvallisuusjohtamisen kehitt\u00e4mishanke, jossa nimenomaan n\u00e4it\u00e4 asioita pyrit\u00e4\u00e4n taklaamaan. Tulee uusi huoltovarmuuslains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 jossa varmasti tullaan ottamaan kantaa t\u00e4h\u00e4n. Meill\u00e4 on CER-direktiivin kansallinen toimeenpano, mutta haaste, ett\u00e4 miten me se vied\u00e4\u00e4n l\u00e4pi ja miten siin\u00e4 otetaan huomioon laaja-alainen turvallisuusn\u00e4k\u00f6kulma ja eri viranomaisten v\u00e4liset roolit. Sanotaan, ett\u00e4 meill\u00e4 on momentumia t\u00e4m\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4miseksi, mutta se vaatisi nyt sit\u00e4 yhteist\u00e4 tilannekuvaa ja yhteist\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 miten yhteensovitetaan eri hallinnonalojen n\u00e4kemyksi\u00e4 ja eri turvallisuusstrategioita kesken\u00e4\u00e4n.\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Ville-Pekka Niskanen: T\u00e4m\u00e4n meid\u00e4n kokonaisturvallisuuden mallin kehitt\u00e4misest\u00e4 ja siit\u00e4, ett\u00e4 kuinka sit\u00e4 viel\u00e4 pit\u00e4isi hieman l\u00e4hte\u00e4 t\u00e4sment\u00e4m\u00e4\u00e4n siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 se sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yleisesti ottaen ja maailmallakin esimerkillisell\u00e4 mallina. Tuossa meid\u00e4n siviilivalmiushankkeessa, jossa Petrikin oli mukana, siell\u00e4 haastatteluissa k\u00e4vi ilmi my\u00f6s ett\u00e4 se on hyvin abstrakti asia ja ihmiset eiv\u00e4t aina tied\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 se tarkoittaa tai ett\u00e4 sit\u00e4 on hankala vied\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolle tai ett\u00e4 sit\u00e4 ei osata havainnoida k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n p\u00e4ivitt\u00e4isen varautumiseen valmiuteen liittyv\u00e4n toiminnan tasolla. Mit\u00e4 n\u00e4et, ett\u00e4 mit\u00e4 voitaisiin tehd\u00e4, ett\u00e4 voitaisiin l\u00e4hte\u00e4 pureutumaan t\u00e4h\u00e4n abstraktiuuden haasteeseen ja viem\u00e4\u00e4n sit\u00e4 kokonaisturvallisuutta my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisenmm\u00e4lle tasolle?\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Petri Uusikyl\u00e4: Voisiko olla niin, ett\u00e4 meid\u00e4n kokonaisturvallisuus on korkealla tasolla, ei suinkaan t\u00e4m\u00e4n kokonaisturvallisuuden mallin takia vaan sen takia, ett\u00e4 Suomi on vahvasti luottamusyhteiskunta. Suomalainen yhteiskunta on aidosti resilientti, polarisaatio toistaiseksi on ollut aika v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 ja meill\u00e4 on vahva yhteinen tahtotila. Otetaan vaikka maanpuolustustahto, joka n\u00e4kyy sitten paitsi vapaaehtoisen maanpuolustusty\u00f6n, my\u00f6s huoltovarmuuden puolella yritysten haluna osallistua vapaaehtoisesti huoltovarmuustalkoisiin ja tuoda kortensa kekoon. Voisiko olla, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaikki tekij\u00e4t yhdess\u00e4 synnytt\u00e4\u00e4 sen kokonaisturvallisuuden eik\u00e4 suinkaan ne laaditut viitekehykset ja mallit, ett\u00e4 se sit\u00e4 ei suinkaan ohjata ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alasp\u00e4in, vaan se on syntynyt alhaalta yl\u00f6sp\u00e4in. Ja jos n\u00e4in on, meid\u00e4n pit\u00e4isi mietti\u00e4 todella tarkkaan niin kun politiikkaratkaisuja silt\u00e4 kannalta, ett\u00e4 me emme riko sit\u00e4 mik\u00e4 jo toimii, ett\u00e4 ei synnytet\u00e4\u00a0uusia kuiluja ja jakolinjoja, lis\u00e4t\u00e4 polarisaatiota, joka on omiaan heikent\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 . Mutta on sill\u00e4 tavalla sensitiivinen juttu, koska t\u00e4ss\u00e4 kokonaisturvallisuuden kaikki vaikuttaa kaikkiin ja n\u00e4m\u00e4 osa alueet ovatn vahvasti keskin\u00e4isriippuvaisia ja yhteydess\u00e4 toisiinsa. Eli kun tehd\u00e4\u00e4n ratkaisuja, niin mietit\u00e4\u00e4n tarkkaan mit\u00e4 se tarkoittaa kansallisen koheesion n\u00e4k\u00f6kulmasta, mit\u00e4 se tarkoittaa luottamuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta ja niin edesp\u00e4in. On nyt ehk\u00e4 t\u00e4mm\u00f6inen v\u00e4h\u00e4n toisenlainen n\u00e4k\u00f6kulma, vaan t\u00e4h\u00e4n jatkokehitt\u00e4miseen haasteisiin.\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Ville-Pekka Niskanen: Eritt\u00e4in mielenkiintoinen n\u00e4k\u00f6kulma ja sinun esille tuomasi kulmahan tavallaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kokonaisturvallisuuden mallin siin\u00e4 mieless\u00e4 toisin p\u00e4in, ett\u00e4 se ei ole en\u00e4\u00e4 malli, vaan se on ehk\u00e4 ennemminkin kuvaus siit\u00e4 todellisuudesta ja siit\u00e4 tilasta, ett\u00e4 mink\u00e4lainen se suomalainen yhteiskunta on.\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Petri Uusikyl\u00e4: N\u00e4in se on juuri on, t\u00e4st\u00e4 on kyse.\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Ville-Pekka Niskanen: Kiitos Petri Uusikyl\u00e4 t\u00e4st\u00e4 keskustelusta.\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Petri Uusikyl\u00e4: Kiitos Ville-Pekka. oli semmoinen teema, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 olisi mielell\u00e4\u00e4n puhunut vaikka toisenkin tunnin, mutta ehk\u00e4 seuraavan kerran sitten.\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"sqsrte-large\"><span class=\"sqsrte-text-color--black\">Ville-Pekka Niskanen: T\u00e4m\u00e4n Huoltovarmaa tietoa- podcastin jakson alkujuoannosta ja tuotannosta vastasi Ville-Pekka Niskanen Vaasan yliopistosta. Jakson k\u00e4sikirjoittajat olivat Ville-Pekka Niskanen ja Petri Uusikyl\u00e4. T\u00e4m\u00e4n jakson lis\u00e4tiedoista l\u00f6yd\u00e4t my\u00f6s linkkej\u00e4 ja listauksen jaksossa k\u00e4ytettyihin l\u00e4hteeseen ja keskeisiin tutkimustuloksiin. IRWIN-hanke on Suomen akatemian rahoittama kolmevuotinen poikkitieteellinen hanke, jonka toteuttivat Vaasan yliopisto, It\u00e4-Suomen yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu ja Maanpuolustuskorkeakoulu. Hanke alkoi vuonna 2021 ja p\u00e4\u00e4ttyi vuonna 2023.\u00a0<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/section>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>15.04.2024 Kuuntele Spotifyss\u00e4\u00a0| Apple Podcastsissa |\u00a0Google Podcastsissa Mink\u00e4laista tietoa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon tarvitaan? Ent\u00e4 miten kokonaisturvallisuuteen liittyv\u00e4\u00e4 tiedontuotantoa ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa voisi kehitt\u00e4\u00e4? Ville-Pekka Niskanen keskustelee Vaasan yliopiston tutkimusjohtaja Petri Uusikyl\u00e4n kanssa kokonaisturvallisuudesta t\u00e4t\u00e4 tukevasta tiedosta ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteosta. He k\u00e4sittelev\u00e4t kokonaisturvallisuuden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4, sen merkityst\u00e4 suomalaisessa keskustelussa ja sen roolia eri sektoreilla. He pohtivat my\u00f6s, miten tiedon tuotanto voi [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":160,"featured_media":0,"parent":13,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-23","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/23"}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/users\/160"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=23"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/23\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":24,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/23\/revisions\/24"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/13"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.uwasa.fi\/irwinproject\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=23"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}